Vaahtoa sen olla pitää!

Ei hyvää päivää.

Mä rakastan vaahtoavia putsareita. Ymmärrän kyllä, ettei vaahtoa oikeasti tarvittaisi ihon tai hiusten puhdistumiseen, mutta silti jotenkin psykologisesti yhdistän vaahdon puhtauteen.

Kun aloitin meikkaamisen 13-vuotiaana, käytin meikin puhdistamiseen emulsiomaisia tuotteita. Kun ihoni yllättäen parikymppisenä herkistyi, vaihdoin apteekin Sebamediin, ja siinä olen sen jälkeen pysytellyt. Toinen, uudempi suosikki on Dermosilin kasvopesu. Sekin pesee ihanan pehmeällä vaahdolla ja jättää ihoon sen juuri oikean tunteen.

Kun olen välillä kokeillut palata puhdistusmaitoihin, ne tuntuvat hirveän epäriittoisilta. (Sanahirviö.) Jos puhdistusmaitoa levittää kasvoille pumpulilla, joutuu kuluttamaan hirveän määrän pumpulia ja monen monta emulsiospruuttausta ennenkuin kasvoista lakkaa irtoamasta likaa. Jos taas maidon levittää iholle sormilla, ei pysty konkreettisesti näkemään että lika katoaisi, ja emulsio tuppaa imeytymään ihoon melkein saman tien. (Tiesittekö muuten, että puhdistusmaidon ja kosteusvoiteen incit ovat hyvin samanlaiset?) Ihan turhaa kulutusta! Nestemäinen tai geelimäinen putsari riittää käytössä moninkertaisesti pidempään!

Eli vaahtoa sen olla pitää! :)

Tämä juttu on muuten pohjustusta tulevaan luonnonkosmetiikan putsareita käsittelevään postaukseen. :)

Millaisilla aineilla te tykkäätte puhdistaa kasvonne? Oletteko enemmän vaahtoavaa porukkaa vai emulsion ystäviä? Joku tykkää varmasti myös öljypesuista ja kaksoispuhdistuksesta. (Edit. kaksoispuhdistus: meikki ja lika poistetaan ensin öljypitoisella puhdistusaineella, ja sen jälkeen pestään kasvot vaahtoavalla tuotteella. Trendin aloitti Kanebo.) Ehkä joku käyttää puhdistusliinojakin?