UVA, aurinkovoidemyyttejä ja korkeita kertoimia

Hyvää juhannusta ☺️

Tiedän, että juhannus kuuluu hiljaisimpiin sesonkeihin mitä tulee blogien lukemiseen, mutta jätän rohkeasti seuraavan sepustuksen tänne tarjolle, jos joku ei keksi viikonloppuna muuta tekemistä kuin kääntyä blogien puoleen.

Sillä… en vain saa tarpeekseni aurinkovoiderupattelusta. ☀️ Te blogini lukijat olette kuin se kosmetiikkakaveri jolle näitä juttuja höpöttelisin live-elämässä. 🧡 Kun vastapäätä ei aina istu ketään, joka jakaisi kanssani saman innon pohdiskella kosmetiikkakentän ilmiöitä, voin jutella teille. :) (Ja ainakin kuvitella, että jota kuta saattaa kiinnostaa..! )

Kiinnostus aurinkovoiteita kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti viimeiset kymmenen vuotta, mistä tämä johtuu?

Joku kommentoi edelliseen postaukseeni harmitellen, miksei auringon vaaroista puhuttu enemmän meidän lapsuudessamme. Siitä ei puhuttu siksi, että minun ikäluokkani ja sitä vanhempien lapsuudessa auringon laajempia vaaroja ei juuri tunnettu – tai ei tunnettu riittävän hyvin, jotta tieto olisi osattu jalostaa yleisiksi suosituksiksi, puhumattakaan, että tietoa olisi osattu hyödyntää aurinkosuojakosmetiikassa. UV-filtteriteknologia on lopulta ottanut suuria askeleita eteenpäin vasta viimeisen 10-20 vuoden aikana.

UVB-säteilyn polttavuus selvisi kutakuinkin 60-luvulla, mutta UVA:n haitallisuus on tullut perusteellisesti tutkijoiden tietoisuuteen niinkin myöhään kuin viimeisen 20 vuoden aikana. Maailman tunnetuin ja pisimpään käytössä ollut UVA-suodatin avobenzone otettiin käyttöön 80-luvulla, mutta vasta 2000-luvun alkupuolella tutkijoille alkoi selvitä, millä laajuudella UVA vaikuttaa ihoon ja että se aiheuttaa solumutaatioita.

”OK NIIN KAUAN KUIN ET PALA”

Minun lapsuudessani ajateltiin yleisesti, että aurinko on iholle haitaksi vain, jos iho palaa. Näin ollen auringossa oli ihan OK oleskella vaikka kuinka pitkään, kunhan vain piti huolen, ettei iho palanut. Aurinkovoiteet suojasivat lähinnä polttavilta UVB-säteiltä, ja suojakertoimet liikkuivat SK 6:n tuntumassa. SK 2-tason voiteitakin oli myynnissä – luku, joka tänä päivänä tuntuu vitsiltä.

Pidempiaaltoiset UVA-säteet eivät polta ihoa, mutta tunkeutuvat syvemmälle ihoon ja aiheuttavat soluvaurioita ja hajottavat kollageenia. Juuri UVA-säteily on vastuussa auringon ikäännyttävästä vaikutuksesta. Nykyään kaikki tuntevat UVA:n haitallisuuden ja tietoisuus auringon haittavaikutuksista on kasvanut kaikilla tasoilla kokonaisvaltaisesti. Mutta vielä minun ikäluokkani lapsuudessa ja nuoruudessa tilanne oli aivan toinen.

Puistattaa ajatellakin, että solarium-laitteiden toimintamekanismi perustui nimenomaan UVA-säteisiin. Apua…! Ihmiset ovat vapaaehtoisesti menneet arkkuihin, jotka ikäännyttävät ihoa ja vaurioittavat DNA:tamme – ja aiheuttavat pahimmillaan syöpää.

Ja tästä on vasta kaksi vuosikymmentä…!

Aurinkovoiteita vuodelta 2018

UVA on ”ilmiönä” ja tiedostettuna huolena jopa niin tuore, että kun vuonna 2011 kirjoitin blogiin sen aikaisista aurinkovoiteistani, vain yhdessä (Biotherm) näkyy maininta UVA-suojasta. Kaikissa muissa, mukaan luettuna Clarinsin aurinkovoide, on ollut vain SPF-merkintä.

SPF kertoo pelkästään UVB-suojasta. Nykyään kaikissa aurinkovoiteina markkinoiduissa tuotteissa – ainakin vakavasti otettavien brändien – on myös UVA-logo. UVA-logo tarkoittaa, että UVA-suoja on vähintään kolmannes ilmoitetusta SPF-suojasta.

Vaikka UVA:n haitallisuus on alkanut valjeta 2000-luvun alkupuoliskolla, meni siis vielä hyvä tovi, ennen kuin tämä ymmärrys siirtyi aurinkovoiteiden tuotekehitykseen.

Kurkistus blogini aurinkovoide-aiheisten kirjoitusten arkistoon kertoo, että UVA-logo on alkanut näkyä kaikissa blogissani esitellyissä aurinkotuotteissa vuodesta 2013 eteenpäin.

Miksi korkeat suojakertoimet ovat nyt standardi?

Kymmenen vuotta on lopulta hyvin lyhyt aika aurinkotuotteiden historiassa, ja uusi suojakerroinstandardi on vakiintunut suorastaan häkellyttävän nopeasti. Korkeammat suojakertoimet ovat epäilemättä seurausta syvemmästä ymmärryksestä auringon haittavaikutuksiin liittyen, mutta myös UV-suojavoiteiden kosmeettinen kehitys on vaikuttanut tähän. Alhaisemmat suojakertoimet ovat saaneet väistyä senkin takia, että nykyteknologialla on viimein mahdollista valmistaa korkean suojan tuotteita kosmeettisesti miellyttävillä koostumuksilla.

Mineraaliaurinkovoiteiden jähmeys ja valkoisuus on ollut paljon tapetilla, mutta tosiasiassa myös kemiallisten (parempi ilmaisu on orgaanisten) aurinkovoiteiden koostumus oli pitkään paksun ja tahmean tuntuinen – etenkin, kun mentiin korkeampiin suojakertoimiin (eli käytännössä yli SPF 10). Muistan, kuinka 14-vuotiaana käytin ensimmäistä kertaa SPF 20 -voidetta perheen Turkin matkalla, ja se oli todella jähmeää ja tahmaista. Se todella tuntui joltain ”vuorikiipeilijän” voiteelta..! :D

Inhottavan tuntuisia aurinkovoiteita ei tule käytettyä, vaikka ne olisivat kuinka ”terveellisiä”. Tällä pohjalla oli mielekkäämpää tuottaa markkinoille vuosikymmenten ajan lähinnä matalan suojakertoimen tuotteita.

Erittäin ohuet, notkeat ja hyvin imeytyvät SPF 30- ja SPF 50-koostumukset ovat ilmestyneet kauppoihin vasta noin viiden viime vuoden aikana. Koska ne ovat yhtä miellyttävän tuntuisia kuin kymppi-kertoimen voiteet 10 vuotta sitten, kuluttajat käyttävät niitä mielellään – eikä alhaisemmille kertoimille ole enää yhtä paljon menekkiä. Odotan, että alle SK 30 -voiteet häviävät kokonaan seuraavan vuosikymmenen aikana.

AURINKOVOIDE”MYYTTEJÄ”

Lopuksi avaan muutaman aurinkovoiteisiin yleisesti liittyvän uskomuksen, jonka todellinen perä on selvinnyt itsellenikin vasta tänä vuonna. Itse asiassa, kiitos kuuluu lukijalleni, joka jätti aiempaan postaukseeni kommentin liittyen fysikaalisten ja ns. kemiallisten (orgaanisten) UV-suojien ominaisuuksiin. Tämä kommentti johti siihen, että olen viettänyt kymmeniä tunteja aurinkotuotteiden tieteeseen perehtyen, ja nyt olen itsekin viisaampi. Olen tässä viime viikkoina mm. seurannut kahdeksan tunnin mittaisen australialaisen Sunscreen E-Summit -konferenssin..! :D

⛱ USKOMUS: FYSIKAALISET AURINKOVOITEET TOIMIVAT HEIJASTAMALLA UV-SÄTEET POIS IHOLTA.

Totuus: fysikaaliset aurinkovoiteet toimivat pääasiallisesti samoin kuin kemialliset, eli imevät säteilyn itseensä ja muuntavat sen lämpöenergiaksi. Fysikaaliset filtterit heijastavat partikkelikoosta riippuen vain noin 5-15% auringonsäteistä. Mitä suurempi partikkelikoko (eli mitä valkoisempi pinta ihoon jää), sitä suurempi heijastuskyky, mitä pienempi partikkelikoko, sitä suurempi määrä säteistä imeytyy.

Tämä tuli itselleni totaalisesti uutena tietona. Vaikka asia on tutkimuksin todistettu, miksi sitten kaikkialla yhä kerrotaan, että fysikaalinen filtteri toimii pelkästään heijastamalla? Ilmeisesti siksi, että se on vain helppoa ja tekee fysikaalisen ja kemiallisen voiteen eroista ikään kuin kansantajuisemmat. Pitkään todella luultiin, että mineraalit blokkaavat UV-säteitä vain heijastamalla, ja kun uskomus on ollut vallalla niin pitkään, on tästä määritelmästä helppo pitää kiinni. Heijastaminen myös kuulostaa ”turvallisemmalta” kuin säteilyn imeminen, ja siksi sitä käytetään mielellään erityisesti luonnollisten tuotteiden markkinoinnissa.

Fysikaaliset ja orgaaniset UV-suodattimet kuitenkin asettuvat iholle eri tavoin, ja se pitää paikkansa, että kemiallinen filtteri itsessään imeytyy ihoon (ja vanhemmat, nykyään kyseenalaiset filtterit jopa verenkiertoon asti), kun taas fysikaalinen filtteri ei imeydy, vaan jää ihon ”päälle” suorittamaan tehtäväänsä.

⛱ USKOMUS: KEMIALLINEN AURINKOVOIDE ALKAA TOIMIA KUNNOLLA VASTA KUN SE ON IMEYTYNYT IHOON 30 MINUUTTIA, FYSIKAALINEN AURINKOVOIDE TOIMII HETI KUN SEN LEVITTÄÄ.

Totuus: Kummankin aurinkovoiteen UV-suodattimet toimivat välittömästi, kun voiteen levittää iholle. Kumpikin voide olisi kuitenkin ihanteellista levittää iholle 15-20 minuuttia ennen aurinkoon menoa, jotta voide ja UV-suoja”verkko” ehtivät asettua iholle.

⛱ USKOMUS: KEMIALLINEN AURINKOVOIDE MENETTÄÄ TEHONSA SAMALLA KUN UV-FILTTERIT IMEVÄT ITSEENSÄ AURINKOA, EIKÄ IHOLLA ENÄÄ OLE SUOJAA PARIN TUNNIN AURINGOSSA OLEILUN JÄLKEEN.

Totuus: tämä piti jossain määrin paikkansa vanhemman teknologian aurinkovoiteiden kohdalla, mutta uuden sukupolven UV-filtterit ovat fotostabiileja mikä tarkoittaa, että ne eivät menetä tehoaan auringossa.

Kuitenkin – vaikka itse filtterit ovat yhä toimintakykyisiä monenkin tunnin jälkeen (uudemman teknologian aurinkovoiteissa), aurinkovoidetta tulee silti lisätä iholle etenkin kun olet uinut tai hikoillut, sillä voiteen liikkuessa iholla kosteuden, pyyhkimisen tai hiekan vaikutuksesta UV-suojaverkkoon tulee reikiä, eikä se enää suojaa tasaisesti.

⛱ USKOMUS: KUN VOITEESSA LUKEE ’BROAD SPECTRUM’ ja UVA+UVB, SAAN TEHOKKAIMMAN SUOJAN KAIKILLE SÄTEILLE UVA-UVB-PITUUKSILLA.

Totuus: UV-filttereissä on paljon eroja, ja vaikka tuotteessa lukee ’broad spectrum’, voi voiteissa olla hyvin eri tason suoja eri UV-aaltopituuksille. UVA jakautuu UVA1- ja UVA2-alueisiin, ja kaikki voiteet eivät suojaa UVA1-alueelle saakka. Käytetystä filtteristä riippuen voiteen teho myös vaihtelee levitetyn määrän mukaan. Kuluttajan on mahdotonta nähdä tätä pakkausselosteesta, vaan ymmärrys vaatii perehtymistä UV-suoja-aineiden tieteeseen. (Ja tämä on todella ärsyttävää; miksi kaikki valmistajat eivät vain voisi käyttää niitä parhaita UV-suojia..?)

Esimerkiksi pelkästään titaanidioksidia sisältävä aurinkovoide ei anna tehokasta suojaa UVA-päässä, ja sinkkioksidia puolestaan tulee levittää iholle määrällisesti enemmän kuin orgaanista uuden sukupolven UVA-filtteriä, jotta saavutetaan sama UVA-suoja.

Nyt… aurinkovoidenörttinne kuittaa ja poistuu juhannuksen viettoon… kassissaan SPF 30- ja SPF 50 -voiteet..! 😄

*

P.S. Olisi kiva kuulla, millaisia muistoja parikymppisillä lukijoilla on aurinkovoiteista lapsuudestaan..? Onko lukijoiden joukossa henkilöitä, jotka ovat eläneet koko elämänsä korkeiden suojakerrointen ja miellyttävien aurinkovoidekoostumusten maailmassa..?

P.P.S. Lue myös aiempi postaukseni:

1940-luvun ihonhoito-ohjeita aurinkoon

”Makaan mielelläni rannalla auringossa tuntikausia. Riski, että poltan ihoni? Ei lainkaan, kun voitelen ihoni aika ajoin Nivea Ultra -öljyllä tai Nivea Aurinkofiltterillä (ilman öljyä), joka suojaa ihoa valolta ja suodattaa pois lyhytaaltoiset, polttavat auringonsäteet ja päästää läpi ainoastaan pitkäaaltoiset, kauniisti ruskettavat säteet. Tämän lisäksi Nivea Ultra-öljy ehkäisee ihon kuivumista.”

kauneus ihonhoito
Kommentit (50)
  1. Minä olen tutustunut näihin faktoihin jonkun aikaa sitten LabMuffinin postauksista. Sen takia olen nyt pidemmän harkinnan jälkeen päätynyt siihen, että vaihdan aurinkosuojani pelkästä fysikaalisesta hybridiin.

    Taas saatiin nähdä, että korealaiset ovat tässäkin muita edellä. Oma tuntumani on, että ovat jo jonkun aikaa suosineet aurinkosuojissaan yhdistelmäratkaisuja.

    1. LabMuffin on kyllä tämän alueen ykköslähde ainakin somessa, ja loistava sellainen 🙏🏻

  2. Kyllä luetaan blogeja täällä, aina aamukahvilla luen ensimmäisellä kupilla uutiset, toisella kupilla blogit(luennossa tällä hetkellä n. 5 blogia). Ja minä kun olen aivan eri alalla, eikä ystävissäkään ole luonnonkosmetiikasta innostuneita, koen minäkin sinut kosmetiikka-ystäväkseni. Ja aurinkovoiteista tuli tärkeää tietoa, vasta nykyään sipaisen aurinkovoiteen kasvoihin rutiinilla, dekolteealue on mulla se joka kaikista voiteista huolimatta punoittaa. Pakko pitää pienikauluksisia puseroita ja mekkoja. Hyvää juhannusta!

    1. Kyllä luetaan blogeja täällä, aina aamukahvilla luen ensimmäisellä kupilla uutiset, toisella kupilla blogit(luennossa tällä hetkellä n. 5 blogia).

      ☺️🙏🏻

      Hyvää juhannusta sinullekin Anne – kosmetiikkaystävä..! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *