Karkkipäivä
Karkkipäivä

Tieteellinen selitys: miksi luonnonkosmetiikka on iholle parasta

Noniin, yritetään!

Tässä siis vihdoin se kauan ”pihtailemani”, Mádaran Lotte Tisenkopfa-Iltneren esittämä tieteellinen perustelu luonnonkosmetiikan paremmuudesta iholle verrattuna synteettiseen kosmetiikkaan. Kirjoittamani teksti perustuu suurelta osin biologian tohtori Janis Ancansin (Latvian yliopisto) artikkeliin aiheesta.

Kun luette eteenpäin, saatatte ymmärtää, miksi vähän viivyttelin jutun kanssa. Tämä ei ole asia, jonka ”perustavis” pystyy helposti ymmärtämään – minä mukaan luettuna. Kyse on puhtaasti kemiaan perustuvasta selityksestä, ja koska itsekään en voi väittää millään lailla olevani perehtynyt orgaaniseen kemiaan, oli selitystä hankala saada sellaiseen muotoon, että a) en puhu kemiallisilla termeillä ihan päin honkia ja b) muutkin kaltaiseni tavikset sen ymmärtävät.

En edelleenkään osaa arvioida sainko jutusta aikaan sellaisen josta tajuaa mitään – ja jos joku kemian fakta on väärin niin korjaukset otan vastaan mitä nöyrimmin.

Korostan, että en itse ota kantaa selitykseen – välitän vain teille kuulemani koska se oli minusta äärimmäisen mielenkiintoista.

Isomeerit1

Miksi luonnolliset ainesosat ovat kemiallisesta näkökulmasta parempia kuin synteettisesti valmistetut?

Selitys liittyy kemian ilmiöön nimeltä isomeria.

Orgaanisissa yhdisteissä (joista me ihmiset, kasvit ja eläimet koostumme), on muotoja, joita kutsutaan saman yhdisteen eri isomeereiksi.

Isomeerit ovat molekyyleja, joilla on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakenne. Niillä on myös toisistaan poikkeavia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Luonnossa useimmat molekyylit, kuten aminohapot ja sokerit, esiintyvät ainoastaan yhdessä mahdollisessa muodossa, ja tätä muotoa solumme pystyvät käyttämään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lotte havainnollistaa molekyylien rakennetta kynän, juomalasin ja omenan avulla

Kun sama yhdiste luodaan kemiallisen synteesin kautta, eli kun ihminen valmistaa sen labrassa, sisältää yhdiste myös peilikuvaisomeerin ja yhden tai useampia muita isomeereja, joita ei esiinny luonnossa. Näitä ylimääräisiä, ”vääriä” isomeereja solumme eivät joko pysty käyttämään lainkaan, tai hyödyntävät hyvin heikosti luonnolliseen, ”oikeaan” isomeeriin verrattuna.

Esimerkki: glukoosi.

Glukoosi esiintyy luonnossa ainoastaan D-muodossa. D-glukoosi maistuu makealta ja se on elintärkeä energianlähde soluillemme. Kun glukoosi syntetisoidaan, syntyy oheistuotteena myös isomeeri L-glukoosi. Sillä on samankaltainen makea maku kuin D-glukoosilla, mutta sillä ei ole meille mitään ravintoarvoa eikä se pysty toimimaan soluille energianlähteenä. Elimistö ei pysty hyödyntämään L-glukoosia, minkä seurauksena sillä on usein myös laksatiivinen vaikutus.

Isomeerit2

Joko tipuitte kärryiltä? Miten tämä liittyy kosmetiikkaan?

Yritän edelleen yksinkertaistaa:

* Kun kosmetiikkaan käytettävä yhdiste otetaan suoraan luonnon raaka-aineesta, se sisältää vain ”oikean” isomeerin, sen molekyylimuodon, jonka solumme tunnistavat ja pystyvät hyödyntämään.

* Kun kosmetiikkaan käytettävä orgaaninen yhdiste valmistetaan synteettisesti, se sisältää luonnossa esiintyvän isomeerimuodon lisäksi myös peilikuvaisomeerin ja muita isomeereja, jotka ovat soluillemme hyödyttömiä tai vaikeasti hyödynnettäviä.

Nämä ”väärät” isomeerit voivat olla suhteellisen harmittomia tai merkityksettömiä yhdisteitä, mutta ne voivat myös olla myrkyllisiä.

Valmistajat pyrkivät puhdistamaan yhdisteitä, mutta puhdistusprosessi kasvattaa valmistuskuluja ja tätä kautta lopputuotteen hintaa. Tällä perusteella voidaan miettiä, kuinka kannattavaa valmistajille on suorittaa todella perusteellisia puhdistustoimenpiteitä.

Kemiallisen synteesin kautta valmistetut aktiiviaineet sisältävät ”väärien” isomeerien lisäksi myös tuotantoprosessin aikana syntyneitä epäpuhtauksia ja liuottimien ja reagenssien jäämiä. Näitä epäpuhtauksia on jäljellä pieninä pitoisuuksina myös lopputuotteessa, koska täydellinen puhdistus ei ole teknologisesti mahdollista.

Mikä tahansa orgaaniseen yhdisteeseen perustuva aktiiviaine on siis helpommin elimistömme hyödynnettävissä, kun se on lähtöisin luonnosta. Esimerkiksi E-vitamiini on yhdiste, joka Ancansin mukaan on kaksi kertaa tehokkaampi luonnollisena kuin synteettisesti valmistettuna.

Isomeerit3

Kuulostaako ihan hatusta tempaistulta? Mitkä ihmeen ”väärät isomeerit”…?

Kyllä näissä jotain perää todella on, sen vahvisti artikkeli jonka löysin Duodecimin sivuilta.

Tiivistettynä dosentti Jaakko-Juhani Himbergin artikkelista: ”Lääkeaineella voi olla kahdet kasvot”:

(artikkelissa puhutaan lääkeaineiden isomeereista sekä lääkevalmisteiden sisältämistä epäpuhtauksista)

”Käytössämme on lääkevalmisteita, jotka sisältävät myös vaikuttavan aineen peilikuvarakenneisomeereja. Lääkkeen haluttu vaikutus on yleensä vain toisen isomeerin ansiota, ja toista isomeeria voidaan pitää turhana painolastina – vaikka silläkin voi olla vaikutuksia.

(…)

Jo lähes koko tämän vuosisadan ajan on tiedetty, että farmakologiset vaikutukset ovat vaikuttavan aineen stereokemiasta riippuvia. Lääkkeet toimivat ympäristössä, jossa elimistömme omat kiraaliset molekyylit luovat monille solun rakenteille ja hormonaalisten tai aineenvaihduntamekanismien säätelylle suuren rakenteellisen spesifisyyden. Useimmat käyttämistämme lääkkeistä eivät kuitenkaan täytä tätä vaatimusta eivätkä ole stereokemiallisesti puhtaita.

Miksi emme sitten saa käyttöömme vain toivotun vaikutuksen sisältäviä lääkkeitä? Syynä on tavallisen synteettisen orgaanisen kemian epätäsmällisyys. Synteettisen kemian reaktiot ovat useimmiten niin epäspesifisiä, että ne tuottavat lääkeainemolekyylejä stereokemiallisina seoksina. Lääkkeiden sisältämiä muita epäpuhtauksia, kuten synteesin lähtöaineita ja hajoamistuotteita, valvotaan tarkkaan. Lääkkeet saavat kuitenkin sisältää varsinaista vaikuttavaa ainetta rakenteellisesti muistuttavia epäpuhtauksia joskus jopa enemmän kuin varsinaista lääkeainetta.”

*

Kysymykseksi jää, voiko ulkoisesti käytettävän kosmetiikan vaikuttavia aineita verrata lääkeaineisiin isomerian ulottuvuudessa. Sen pähkäilyyn eivät minun tietoni riitä, pitäisi varmaankin olla lääkis tai kemian opinnot käytynä jotta olisi edellytyksiä sanoa asiasta jotain.

Joka tapauksessa – äärimmäisen mielenkiintoista. Jännä, ettei mikään muu luonnonkosmetiikkaa suosiva taho ole tätä selitystä aiemmin tarjonnut. Ainakaan minä en ole siihen Mádaran-vierailua aiemmin törmännyt.

Kommentit (82)

  1. Milla

    Tämä postaus tuli enemmän kuin täydelliseen aikaan! :) Nyt on siis perusteltua käyttää luonnonkosmetiikkaa, tähän asti sen käyttö on ollut kokeilua erilaisten käsi- ja vartalovoiteiden kanssa. Kiitos vielä arpajaisvoitosta, ihan mahtavaa päästä kokeilemaan Laveran tuotteita! Mulla on superkuiva iho ja olen käyttänyt yleensä anti-age -tuotteita juuri niiden kosteuttavien ominaisuuksien vuoksi. Mukava kokeilla toimiiko luonnonkosmetiikan anti-age paremmin kuin synteettisten!

  2. Caritan

    Tosi mielenkiintoista ja itselle uutta tietoa. Koen olevani kohtuusivistynyt mutta tämä on näköjään ainakin aukkona sivistyksessä. Sinänsä olin kunnolla kiinnostunut vain taideaineista, uskonnosta ja historiasta mutta kemia oli kouluaikana ihan hoovetin tylsää. Kuin olisi kakkaa yrittänyt syödä. Ei mitään muistikuvaa isomeereistä ja olen 31 vee. Mutta kosmetiikkakemia taas on ihan eri juttu, nykyään, se jaksaa inspiroida. Kiitos sulle, Sanni tietouden lisäämisestä :)

  3. Liina

    Kosmeettinen tuote ei saa tehdä pysyviä muutoksia eläviin soluihin. Jos se tekee, niin se luokitellaan lääkeaineeksi. Tästä esimerkkinä tretioniini (Avicid) ja atselaiinihappo Skinoren), jotka ovat reseptinvaraisia lääkevoiteita mm. aknen hoitoon. Se, että ihosolujen jakautuminen saataisiin pysyvästi pysymään 20-vuotiaan tasolla kuulostaa todella hyvältä, mutta sivuvaikutuksena voisi olla sitten mm. ihosyöpää…

    Isomeereistä sen verran, että monet jutussa mainitut tehoaineet kuten luonnon öljyt, sokerit ja aminohapot ovat myös ”synteettisessä” kosmetiikassa luonnosta peräisin.
    Ne ovat aivan liian hankalia/kalliita valmistaa synteettisesti. Ei ole ole olemassa synteettistä oliiviöljyä. Tietysti on myös aineita, jotka voivat olla joko luonnosta tai synteettisiä.

    Mutta on yksi syy miksi luonnonkosmetiikka on usein hoitavampaa kuin syntettinen: se sisältää enemmän hoitavia aineita. Synteettisessä kosmetiikassa on mahdollista valmistaa voide, jossa ei ole lainkaan hoitavia aineita. Esim. tällainen: vettä, emulgaattoreita, suojakalvon muodostava aine (mineraaliöljy, silikoni), säilöntäaineet, hajuste.

    • Sanni

      Isomeereistä sen verran, että monet jutussa mainitut tehoaineet kuten luonnon öljyt, sokerit ja aminohapot ovat myös “synteettisessä” kosmetiikassa luonnosta peräisin.

      Kyllä, tottakai, ne voivat olla joko luonnosta tai syntetisoituja :) Usein joku ainesosa on helpompi ja halvempi tuottaa synteettisesti.

      Ei ole ole olemassa synteettistä oliiviöljyä.

      Minulle ovat kemistit kertoneet, että käytännössä kaikki luonnon yhdisteet voidaan valmistaa myös synteettisesti, mukaanlukien kosmetiikasta hyvin tutut ruusuöljy, oliiviöljy, mehiläisvaha jne. Mehiläisvahan synteettisyyden näkeekin inceistä – jostain syystä se merkataan ilmaisulla ’synthetic beeswax’. Yleisesti ei ole käsittääkseni välttämätöntä merkitä inciin, onko jokin luonnosta tuttu yhdiste synteettinen versio vai ei. Myös lanoliinin kohdalla olen silloin tällöin törmännyt ’synthetic lanolin’ -incinimeen.

  4. Ainoet

    Kiitos yksinkertaisesta selityksestä. En ole aiemmin edes ajatellut millä lailla luonnonkosmetiikka on erilaista, mutta nyt tiedän, kiitos sinun :)

  5. KizzKizz

    Kiitos tämän asian käsittelystä selkokielellä, nyt minäkin ymmärrän! Eikä isomeereja esitelty yläasteella tai lukiossa minunkaan aikoina, joista on hmmm… jokunen vuosi enemmän… :D

  6. Maijastiina

    Voisitko vaihtaa otsikoksi ”Mádaran selitys” tuon ”tieteellinen selitys” -osion tilalle? Tieteellinen selitys vaatisi vähintään tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen julkaisun, jolle tiedeyhteisö on tehnyt vertaisarvion. Käsittääkseni tässä tilanteessa on kyseessä kuitenkin vain kaupallisen firman pyynnöstä kirjoitettu yhden tutkijan henkilökohtainen lausunto, joka ilmeisesti on tiedeyhteisön sijaan vain tämän kaupallisen firman omassa käytössä. On ikävää, että osalle lukijoistasi on selkeästi jäänyt sellainen kuva, että tässä jaetaan faktoja, vaikka et toki ole niin missään väittänytkään. :)

    Mitä tulee itse sisältöön, suhtaudun siihen aika skeptisesti. Jos asia olisi totta, olisi siihen todennäköisesti syydetty tutkimusrahaa jo tutkijan omalta yliopistolta, joltakin tutkimuskeskukselta tai vähintään alan kaupallisilta toimijoilta – kyseessä on kuitenki miljardien bisnes. Miksi ihmeessä Mádara itse ei ole tutkinut asiaa tarkemmin, jos asia on totta ja heillä siksi on käsissään todennäköisesti vähintään miljoonien eurojen tieto?

    Tapaus tuo mieleeni homeopatian, jossa hoitomuodon tavallisen selityksen (samanlainen parantaa samanlaista, liuosten laimentaminen, veden muisti jne.) tilalle piti kehittää jotain uutta, joka puree paremmin koulutettuun väestöön. Niinpä kehitettiin selitys, jonka pohjalle napattiin tavallisen ihmisen ymmärrykselle haastava tieteenala: nanoteknologia. Nanoteknologian asiantuntijoiden mielestä selitys on ihan huuhaata, mutta uppoaa valitettavasti tavalliseen kuluttajaan. On myös aina helppoa löytää tai jopa lahjoa joku tutkija, joka kannattaa ajatusta. Kuten itsekin totesit, isomeerit ja niiden vaikutukset kosmetiikassa eivät aukea tavalliselle kuluttajalle kovin helposti.

    Käsittääkseni luonnonkosmetiikalla on ihan merkittävä vaikutus kosmetiikkateollisuuden osuuteen kestävässä kehityksessä. Useimpien tuotteiden kohdalla on siis varmasti ympäristöteko käyttää ainakin putelien luomuversioita. Valitettavasti ekohippeily ei vaan taida olla riittävän myyvä argumentti kuluttajille.

    • Sanni

      Siinä lukee tieteellinen, koska kemia = tiede. :)

      Sitähän en ole sanonut, että selitys pitää tieteellisesti paikkansa. ;) Olen vain välittänyt lukijoilleni tietooni saatetun, kemiaan perustuvan selityksen luonnollisten kemikaalien paremmuudesta. Kuten tekstissä kirjoitin, en ota kantaa selityksen paikkansapitävyyteen kosmetiikan kannalta (isomeriahan kuitenkin on fakta), jaoin vain mielenkiintoiseksi kokemani asian jonka toivoin herättävän keskustelua – mitä se on ilokseni tehnytkin :)

    • S.

      Mitä, onko homeopatia vaihtanut sepitystään, anteeksi selitystään? Argh, tuo on niin raivostuttavaa tuo ”uskottavien” termien varastaminen tieteeltä…

  7. juupa

    Minä muistan isomeerit kemmantunnilta yläasteella! Olen nyt 23 eli tästä on jotain 8-10 vuotta

    • Sanni

      Näköjään yläasteiden kemian tuntien sisällöt vaihtelevat :) Pystyikös yläasteella valitsemaan syventävämpiäkin kemian kursseja tai ns. ”pitkän kemian”, vai oliko siellä vain ne kaikille pakolliset? Ai niin, eihän yläasteen oppituntikokonaisuudet edes ole nimeltään kursseja… ^_^ Tai ei olleet ainakaan 90-luvulla mun koulussa.

  8. Minä vain

    Minä yritin puolinukuksissa lukea kaikki kommentit, ja täytyy sanoa että nyt meni mun isomeerit aivoissa sekasin :D (en ole koskaan tajunnut kemiaa, kosmetiikan kemia kyllä kiinnostaa) Mutta Sannille taas kiitosta, blogisi on parhautta juuri näitten kaikkien mahtavien juttujen vuoksi!

    • Sanni

      Ollos hyvä vain! :) Kyllä sitä tässä itsekin sivistyy blogin ansiosta kun välillä ”joutuu” (lue: haluaa) ottamaan selvää asioista joista on ennestään hatarat tiedot. :)

  9. NG

    Luonnonkosmetiikasta puhuttaessa, oletko testannut Laveralta sen linjan, missä on sitä k:lla alkavaa öljyä? (siitäkään öljystä en ollut koskaan kuullut aiemmin.. mutta kaipa sillä on vallankumouksellisia vaikutuksia…) Se on kai jotenkin kirkastava / heleyttävä jne.
    Kokeilin Sokoksella tuota Cranberry-wrinkle filleriä kädenselälle. Kivan tuntuista – hinta vain on aivan liikaa… sorry Lavera, tuolla hinnalla saan isomman tuubin tai pullon jotain muuta seerumia.

    • Sanni

      oletko testannut Laveralta sen linjan, missä on sitä k:lla alkavaa öljyä?

      Tarkoitatko karanjaöljyä..? Sitä on Firming-sarjassa (entiseltä nimeltään My Age). Olen käyttänyt tuota sarjaa, päivävoide on suurimpia voidesuosikkejani! :) Karanjaöljyllähän pitäisi olla se luontainen UV-suojaominaisuus (josta kirjoittelin paljon kesän Biosolis-postauksissa). Itse en tunnetusti koskaan huomaa kasvovoiteilla oikeastaan mitään visuaalisia vaikutuksia ihooni – ihastukseni perustuu siis aina puhtaasti voiteen kosmeettiseen tuntuun ja ihofiilikseen. :) Iho tuntuu erilaiselta eri voiteiden jälkeen – mutta näyttää aina samalta. ^_^ Eli sinällään millään taika-ainesosilla ei ole minulle merkitystä.

      • NGal

        Jep, se juuri!!

  10. Elle

    Hei Sanni! :)
    On ollut uskomattoman mielenkiintoista lukea sekä sun, että Virven kosmetiikan kemiaan liittyviä postauksia. Mun pieni sisäinen kemisti hihkuu aina onnesta, kun jotkut yläasteella opitut asiat tajuaa nyt niin paljon paremmin. (Mun yläasteen opettaja ei ollut mikään maailman paras, se hahmotti asiat eri tavalla, enkä oikeen saanut sen opetuksesta kiinni) :D
    Tää postaus oli tosi ajankohtainen, kun oon miettinyt juurikin luonnonkosmetiikkaan siirtymistä (mä vaan rakastan Sensain kaksoispuhdistusta ja Silk-hoitolinjaa). :( Mua kiinnostaisi Patykan 3-step -puhdistus, mutten oo ihan varma, toimisko se kuitenkaan niin ihanasti mitä Sensai. :( Osaatko muuten sanoa puhdistustuotteiden INCIen perusteella, miksi ne on luokiteltu +25-vuotiaille. Kuitenkin puhdistustuotteet ovat iholla niin vähän aikaa, että mietin, voivatko ne vaikuttaa jotenkin negatiivisemmin nuoreen ihoon. Onko esimerkiksi puhdistustehossa jotenkin eroa silloin, kun tuote on ns. ”aikuisemmalle” iholle suunnattu? Kuitenkin, kemia on äärimmäisen mielenkiintoista ja toivon tällaisia postauksia jatkossakin. Selitit muuten tosi selkeesti ja hyvin! :) Ne Patykan 3-step-puhdistustuotteiden INCIt löytyy esim. Jolien sivuilta, jos vaan jaksaisit ne kurkata. :) Hyvää joulun odotusta! <3

    (Yritys pt. 2) Nää mun kommentit aina häviää jonnekin bittiavaruuteen :( Siellä on varmaan oma musta aukko missä on kaikki mun nimellä lähetetyt kommentit. Hih :D

    • Sanni

      Moi Elle, vastaan sulle huomenna! :)

    • Sanni

      Noniin, en sitten näköjään vastannutkaan ”huomenna”…. :/ Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

      Osaatko muuten sanoa puhdistustuotteiden INCIen perusteella, miksi ne on luokiteltu +25-vuotiaille.

      Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos puhdistustuotteella on joku ikäsuositus, se on puhtaasti markkinoinnillinen. Kuten totesit, puhdistustuotteet ovat iholla vain hetken, eikä niistä ehdi jäädä iholle mitään ainetta vaikuttamaan. Yleisesti ottaen voi todeta, että ”vanhemmalle iholle” markkinoitu puhdistustuote on vähemmän kuivattava kuin nuoremmalle iholle, useimmiten esimerkiksi hyvin täyteläinen maito tai emulsio. Muuten siinä ei ole mitään mikä tekisi siitä ”aikuisemman” ^_^ Ikääntynyt iho vain on kuivempi kuin nuori iho, useimmissa tapauksissa.

  11. Lääkärilukija

    Moi, sulla on monta tosi valistunutta lukijaa, joiden kommentit kannattaa otttaa vakavasti. Itselläni on aika pitkällemenevä tiedetausta ja pitkä lääketieteellinen koulutus ja kyllä nyt pikkaisen haiskahtaa että Madaran markkinointipuhe luiskahti pseudotieteen puolelle. Stereoisomeeriväitteitä on ennenkin käytetty myynnin edistämiseen, tunnetuin esimerkki on ehkä sitalopraami/essitalopraami jossa vaikuttavalta aineeltaan sama mutta ivain yhtä peilikuvaa sisältävä lääkeaine saatiin patenttisuojan piiriin ja siten yli kymmenen kertaa kalliimmaksi – meille veronmaksajille.

    Lääkärikoulutuksella väitteitä luonnonkosmetiikan puhtausesta ei ole ihan helppo niellä. Luonnoneineissa, vaikka eteerisissä oljyissä, on tyypillisesti kymmeniä tai satoja molekyylejä, ja ne ovat siksi usein herkistävämpiä kuin vastaavat synteettiset tuotteet jossa esim tuoksu on luotu vain parilla molekyylillä. Eli itse valitsen usein näistä syistä mieluummin synteettisen. EU seuraa ja rajaa tiettyjä luonnonuutteiden herkistäviä aineita ja määräykset ovat jatkuvasti tiukentuneet. Esim. sitrusöljyt tai vaikka harmittoman kuuloinen kaneli tai tammisammal ovat varsin merkittäviä allergeeneja. Kanelissa on lisäksi samaa ainetta kuin verenohennuslääkkeissä (yliannoksena tappava), pajun kuoresta saadaan aspiriinia ja pujokasveista tehokasta malarialääkettä ja tähtianiksesta influensssalääkettä, joten lääkkeen ja luonnonaineen välinen raja ei ole ihan yhtä selvä kun tuntee niiden farmakologiaa. Karkea luonto=hyvä, synteettinen=paha jaottelu ei oikein toimi, osa luonnonaineista on tappavia myrkkyjä ja esim parabeenit puolestaan ehkä ovat mainettaan haitattomampia. Luonnonhiusvärit sen sijaan saattavat joskus aiheuttaa syöpää…

    • Sanni

      Lääkärikoulutuksella väitteitä luonnonkosmetiikan puhtausesta ei ole ihan helppo niellä.

      Postaus, eikä varmaan Mádara (tai mikään luonnonkosmetiikan valmistaja) ei pyrikään väittämään, että luonnonkosmetiikka olisi täysin puhdasta – siinäkin eittämättä on epäpuhtauksia, mutta eri tyyppisiä kuin synteettisessä.

      Mitä kirjoitit hajusteista, on minullakin tiedossa. :) Puhuimme hajusteista myös Mádaran labra-vierailulla, ja tuoksu-kemisti vahvisti minulle luonnonkosmetiikan tuoksumolekyylien aiheuttavan enemmän ärsytystä kuin synteettiset, perusteena se että ”ne ovat aktiivisempia”. Hänen näkemyksensä mukaan synteettiset tuoksuyhdisteet ovat kuitenkin iholle haitallisempia jo yksinomaan niiden sisältämien liuotinjäämien takia. (Koska kuulema liuottimet ovat yksi pahimpia ”kemikaalipahiksia” synteettisessä kosmetiikassa.)

      Karkea luonto=hyvä, synteettinen=paha jaottelu ei oikein toimi

      Juu, ei toimi ei, eikä tämäkään blogi ole sellaisen ajattelun äänenkannattaja, vaikka blogin pitäjä itse luonnonkosmetiikkaa suosiikin :) Itse en pidä synteettistä kosmetiikkaa pahana. Pidän vain luonnonkosmetiikan tunteesta ja vaikutuksista ihollani enemmän :)

  12. Dekka

    Ensimmäisen vuoden biokemiaopiskelijana en allekirjoita väitettä, jonka mukaan luonnonkosmetiikka olisi parempaa tai turvallisempaa. Valitsen mieluummin synteettisen koska sen sisältö on paremmin tunnettu, Lääkärilukija jo sanoikin monta muuta perustetta. Listaanpa vielä yhden.

    – ”Tehoaineiden” pitoisuus ja jopa koostumus luonnosta saatavissa raaka-aineissa vaihtelee sadon, erän ja tuotantotavan mukaan. Jotta saadaan tasalaatuista tuotetta, tätä vaihtelua on pakko inhottavan kemian (mm. ne liuotinaineet ja -jäämät) avulla tasapainottaa. ”Luonnosta saatavissa lääkeaineissa” em. kohta on voitu ottaa huomioon esim. tuottamalla kaikki aine kloonatusta kasvista laboratorio-olosuhteissa.

    Myynnin ja markkinoinnin ihmisenä tiedät sen, minkä voi havaita näistä kommenteistakin. ”Tavallinen kansa” ajattelee luonnollinen = hyvä, synteettinen = teollinen = myrkyllistä. Näin on vaikka tieteellisesti synteettisen ja ”luonnollisen” kosmetiikan ero ei olisikaan millään mittapuulla merkittävä.

    Mosambikilaisten naisten osuuskunnan tuottama mehiläisvaha kuulostaa paremmalta ja myy paremmin kuin saksalaisen kemistin labrassa tekemä vaha. Loppupeleissä mielikuvat ja myynti on se mikä ratkaisee :)

    • Sanni

      Mosambikilaisten naisten osuuskunnan tuottama mehiläisvaha kuulostaa paremmalta ja myy paremmin kuin saksalaisen kemistin labrassa tekemä vaha. Loppupeleissä mielikuvat ja myynti on se mikä ratkaisee :)

      Tämän allekirjoitan täysin, markkinoinnin keinojen analysointi on rakkaimpia alaan liittyviä harrastuksiani :)

      Itselleni on loppupeleissä ihan sama, miten luonnonkosmetiikan ”paremmuutta” iholle halutaan selittää. Eikä se kaikille missään nimessä parempaa olekaan. Minulle henkilökohtaisesti riittää se kokemus, että kasvipohjaisiin öljyihin pohjautuva voide yksinkertaisesti kosteuttaa ja pehmentää ihoni huomattavasti ”seka-synteettistä” tehokkaammin, ja lisäksi luonnonkosmetiikka on ympäristöystävällisempää. Minulle ei ole erityisen tärkeää todistaa luonnonkosmetiikan tehokkuutta millään muulla kuin sillä mitä oma iho sanoo. :) Itse en näe synteettistä kosmetiikkaa pahiksena – luonnonkosmetiikan arvot, kosmeettinen tuntu ja vaikutukset ihollani vain ovat paremmat.

      • Kiti

        Miten luonnonkosmetiikan ympäristöystävällisyyttä voidaan perustella? En ole perehtynyt mahdollisiin ekosertifikaatteihin, mutta mieleen tuli muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin miten kasvit kerätään? Miten se vaikuttaa ympäröivään ekosysteemiin? Tai jos kasvit viljellään, miten niitä lannoitetaan? Mistä kasteluvesi tulee? Miten kasvit kuljetetaan tehtaaseen? Miten tehoaineet saadaan erotettua kasvista? Riippuen haluttavan aineen pitoisuudesta lähtöraaka-aineessa tarvitaan mahdollisesti runsaastikin raaka-ainetta ja energiaa. Mitä siis ympäristöystävällisyydellä tarkoitetaan? Onko olemassa jotain kattavia vertailuja luonnonkosmetiikan ja tavallisen kosmetiikan ympäristövaikutuksista? Ja mitä tulee Madaran edustajan kommenttiin synteettisten aineiden liuotinainepitoisuuksista, niin täytyyhän esim. luonnon hajusteaineetkin johonkin liuottimeen uuttaa, jos ne kasvista erilleen halutaan saada.

    • NinaS

      En itsekään usko markkinamiesten kommentteihin kritiikittömästi ja en siis varsinaisesti ole kanssasi eriä mieltä.

      Halusin kuitenkin tuoda tähän koko keskusteluun esiin oman näkökulmani ja kokemukseni. Tämä kohta vaikutti siihen jotenkin sopivalta.

      Tiede voi sanoa vaikka mitä (kumman paremmuudesta tai huonommuudesta tahansa), mutta itse en pysty käyttämään enää ollenkaan synteettistä kosmetiikkaa koska saan siitä aina aika pahan herkistymisreaktion. Shampoista kutinan, voiteista punaista kipeää ihottumaa. Ekojen reaktioiden tullessa sain kuulla, että luonnonkosmetiikkaan siirtymisestä ei olisi mitään hyötyä koska ongelma olisi todennäköisesti hajusteissa. Koulutetut ystäväni perustelivat tieteellä miksi minun ei missään nimessä kannattaisi siirtyä luonnonkosmetiikkaan vaan kokeilla ennemminkin hajustettomia tuotteita kuten erisaneja yms. Ajatus tuoksuttomasta elämästä tuntui kuitenkin ikävältä ja halusin antaa luonnonkosmetiikalle mahdollisuuden. Ja niinhän siinä kävi, että luonnonkosmetiikan voimakkaatkaan tuoksut eivät aiheuta mitään reaktioita, mutta synteettisistä reaktio on välitön. Olen siis aina välillä kokeillut, että vieläkö tulee ja kyllä – vielä.

      En siis väitä, että luonnonkosmetiikka on jotenkin universaalisti parempaa, mutta väitän että ainakin minun kokemukseni mukaan se on minulle aidosti sitä. Kaikenlisäksi hormonaalinen akne josta kärsin helpottui myös luonnonkosmetiikkaan siirtymisen myötä. Väkisinkin miettii että mitä siinä synteettisessa kosmetiikassa on joka saa näin herkistymään ja aiheuttaa kaikenlisäksi vielä aknea…

  13. Ann

    Mulle kemia on aina ollut hepreaa, ja tämän postauksen ja kommentit silmäilin pikakelauksella kun en muuta ehdi. Tuli mieleen, että jos tosiaan meikit ja muu kosmetiikka eivät imeydy verenkiertoon vaan vaikuttavat korkeintaan ihon päällimmäisissä soluissa, niin meikkaaminen ja muu kosmetiikan käyttö raskauden aikana on täysin turvallista sikiölle? Toinen seikka mikä tuli mieleen on se, että onkohan synteettisistä ravintolisistä enemmän hyötyä vai haittaa, vai ovatko ne täysin hyödyttämiä? Mulla menee niihin kymmeniä jos ei satoja euroja vuodessa, voisi nekin laittaa säästöön jos homma on hyödytöntä. En tiedä osaatko näihin vastata tai onko vastaukset jo pääteltävissä jostain, kunhan tosiaan tuli mieleen :)

    • Sanni

      niin meikkaaminen ja muu kosmetiikan käyttö raskauden aikana on täysin turvallista sikiölle?

      Monen mielestä kyllä. Teknokemian Yhdistys käsittääkseni suosittelee selkeästi ainoastaan sitä, että hiusten värjäystä tulisi välttää raskauden aikana.

      Toinen seikka mikä tuli mieleen on se, että onkohan synteettisistä ravintolisistä enemmän hyötyä vai haittaa, vai ovatko ne täysin hyödyttämiä?

      En osaa sanoa tähän muuta kuin että en usko että ne ovat täysin hyödyttömiä.

  14. Anne Karjalainen

    SAma juttu täällä, siedän luonnonhajusteita mutta en synteettisiä. Pidättäydyn kuitenkin kohtuudessa ja itse uskon myös joidenkin herkkyyksien ja allergioiden aiheutuvan liian suurista ja jatkuvista käyttömääristä. Itse sain dödö sekä hajusteyliherkkyyden jo 20senä ja uskon että liika käyttö oli syy herkän ihon lisäksi. Nyt käytän iholla pelkästään elintarvikeöljyjä ja hyvin toimii. Sen ajattelen olevan vähiten jäämiä sisältävää ja ärsyttävää. Helppoa halpaa ja yksinkertaista ja toimivaa ihon kosteutukseen, koska muuta ei ulkoapäin voi iholleen edes tehdä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.