Karkkipäivä
Karkkipäivä

The Good Stuff: Kreikkalainen keittiö

Kreikkalainen keittiö. Mmmm.

idKreikkalainenRuoka

Tuoreita lähiraaka-aineita, runsaasti oliiviöljyä ja auringon kypsyttämien kasvisten omaa makua. Tomaattikastiketta, valkosipulia, minttua… suolaisen fetan hapokkaalla asenteella ryhditettynä. Sitruunalla piristettyä mustekalaa jonka grillattu pinta rapsahtaa hampaissa. Viinietikassa kylpeviä sardiineja. Se täydellinen tsatsiki juuri oikealla määrällä valkosipulia… Mehukas tomaatti joka kohtaa makean punasipulin.

Sitä on kreikkalainen ruoka minulle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suomi. Menet ravintolaan ja avaat menun.

Alkuruoat: kolme tai neljä kappaletta – salaatti, keitto, joku bruschetta tai muu leipähomma kenties.

Pääruoat: viisi kappaletta – kolme liharuokaa, yksi kalaruoka, yksi kasviasannos.

Jälkiruoat: neljä kappaletta – jäätelöä, suklaakakkua, juustokakkua.

Kaikki ruoat mahtuvat yhdelle sivulle.

Kuulostaako tutulta? Tämä on todellisuus tavallisessa keskivertoravintolassa Suomessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kreikka. Menet ravintolaan ja avaat menun.

Sivu 1: alkuruokia (vähintään 10-15 kappaletta).

Seuraava sivu: liharuokia.

Kolmas sivu: kalaruokia.

Neljäs sivu: äyriäisruokia.

Viides sivu: kasvis/ladera/mayirefta-ruokia.

Kuudes sivu: kylän erikoisuuksia.

Jne.

Ruokia yhteensä? Jopa yli 100. Ei yhtään harvinaista.

Kreikassa pelkkään ruokalistan lukemiseen voi mennä vartti tai kaksikin. Tai ehkä ruokalistaa ei ole vaan menet keittiöön ja valitset ruoat suoraan padoistaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kerron teille tänään kreikkalaisesta keittiöstä ja ruokakulttuurista.

Jutusta ei tullut ihan lyhyt, mutta tätä kirjoitusta en todellakaan halunnut tiivistää. Kreikkalainen ruoka on suuri rakkauteni ja yksi tärkeimpiä syitä miksi maahan on niin ihana tulla. Se ansaitsee juuri tämän kokoisen postauksen! :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kreikkalaisesta keittiöstä löytyy monia maailmalla tunnettuja klassikoita, kuten moussaka, viininlehtikääryleet, tsatsiki ja fetasalaatti. Harva kuitenkaan tuntee maan ruokakulttuuria sen syvemmin.

Miksi ruoka tarjoillaan usein haaleana?

Mitä ihmettä ovat listan ”cooked in oil” –ruoat?

Tilasin salaatin – miksi sain eteeni dipin?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa tämä postaus. :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

LADERA

Kreikkalainen ruoka pohjautuu runsaaseen kasvisten ja oliiviöljyn käyttöön. Niitä on aina ollut saatavilla, pula-aikoinakin. Ruokalistalla törmää usein ladera-sanaan, joka tarkoittaa ”öljyistä”. Joskus sanan vieressä näkee englanninkielisen selityksen ”cooked in oil”.

Ladera-ruoat ovat perinteistä kreikkalaista maalaisruokaa tyypillisimmillään. Ladera syntyi sota-aikana, kun ruoasta oli puutetta ja emännät joutuivat valmistamaan ruokaa melkein pelkistä kasviksista. Kun oliivipuitakin maassa riittää, syntyivät pula-ajan ravinnoksi mehevät ja täyttävät, runsaassa oliiviöljyssä pitkään haudutetut kasvisruoat. Ruoat kuorrutettiin usein juustolla, josta siitäkin sai energiaa lihan ja kalan puutteessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tyypillisiä ladera-ruokia ovat munakoisoon, kesäkurpitsaan, erilaisiin papuihin ja juureksiin pohjautuvat uuniruoat kuten imam bayildi (sipulilla ja tomaatilla täytetty munakoiso), briam (perunaa, munakoisoa ja kesäkurpitsaa) ja fasolaki (tomaattikastikkeessa haudutettuja vihreitä papuja).

Ruoat kypsennetään usein tomaatin ja valkosipulin kera ja maustetaan yrteillä. Suomessa harvoin käytetty minttu esimerkiksi sopii fantastisesti haudutettuihin kasvisruokiin. Mmmm…!

GreekFood_Munakoisokollaasi
Ykkössuosikkini kreikkalaisista kasvisruoista on munakoiso.

Turkista lähtöisin oleva imam bayildi on vain yksi munakoison lukuisista valmistustavoista, listalla törmää usein myös nimiin melitzanes sto fourno ja papoutsaki. Useimmiten annokseen kuuluu tomaattia, sipulia, yrttejä ja juustoa ja annos voi olla kylmä, lämmin, kokonaisena haudutettu tai muhennokseksi pilkottu. Tuli keittiöstä mikä versio tahansa – minä kehrään ja syön. <3

 GreekFood_Horta_

Oliiviöljyä käytetään runsaalla kädellä käytännössä kaikkiin ruokiin Kreikassa. Joskus annokset saattavat kirjaimellisesti uida öljyssä, kuten suosikkikasvisruokiini kuuluvat horta ja vlita. Nämä ovat ylikypsiksi keitettyjä kreikkalaisia villivihanneksia. Horta-annos (kuvassa) maksaa usein vain 3 euroa ja on superterveellistä. Lapsena en varmasti olisi koskenut tikullakaan tällaiseen annokseen :D

Horta ja vlita löytyvät kreikkalaisesta menusta usein ”lämpimät salaatit” –osiosta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

MAYIREFTA

Yksi kreikkalaiselle keittiölle ominaisimmista ruokatyypeistä on mayirefta (kirjaimellisesti: kypsennetty/haudutettu).

Mayireftaan kuuluu ladera-ruokien ohella Kreikan rakastetuimpia klassikoita kuten moussaka, täytetyt tomaatit ja pastitsio (kreikkalainen makaronilaatikko). Myös juusto- ja pinaattipiirakat lasketaan osaksi tätä ruokatyyppiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mayirefta-ruoat valmistetaan aamuisin ja jätetään ravintoloissa seisomaan koko päiväksi (kreikkalaisissa kodeissa seuraavaan päiväänkin, ruoan ollessa monien mielestä silloin parhaimmillaan). Tämä mayireftaan olennaisesti kuuluva ”seisottaminen” aiheuttaa välillä hämmennystä turistien keskuudessa.

”Kuulin selvästi mikron kilahduksen ennen kuin mun lautanen tuotiin pöytään, täälläkö lämmitetään vanhaa ruokaa!”

tai

”Hei, mun ruokahan on ihan haaleaa, milloin tämä on oikein kypsennetty?”

GreekFood_IMG_8631_2

Tällaisia kommentteja kuulee silloin tällöin turistien suusta ja näkee esim. TripAdvisorin ravintola-arvosteluissa. Kommentoijat eivät ymmärrä mayireftan ideaa.

Koska mayirefta-ruokiin kuuluu pitkä haudutusaika, ei niitä luonnollisestikaan voi valmistaa tilattaessa. Muuten asiakas odottaisi moussakaansa kolmatta tuntia.

Kypsennyksen jälkeen mayirefta-ruokien maku vain paranee niiden seisoessa liemessään, makujen tiivistyessä ja koostumuksen mehustuessa päivän aikana. Useiden tuntien seisominen on siis olennainen osa näiden ruokien valmistusta ja kuuluu ehdottomasti asiaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun tilaat ravintolassa täytetyn tomaatin, paprikan tai munakoison, se on siis valmistettu aamulla. Siksi saatat kuulla mikron kilahduksen kun annos lämmitetään ;) Ja usko pois, kreikkalaisille uuniruoille tyypillinen suussa sulava koostumus ja täyteläinen maku ovat nimenomaan päivän seisomisen tulos..! :)

Kreikkalaiset itse pitävät enemmän haaleasta ruoasta, ja syövät harvoin mitään kuumana. Eilen olin lounaalla ystäväni kanssa joka tilasi risoton ja söi sen vasta vajaan tunnin kuluttua täysin jäähtyneenä. :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä ruokaa ravintoloista saa juuri valmistettuna?

Kaikki grillattavat ja paistettavat annokset kuten liha, kala ja merenelävät valmistetaan vasta tilauksen jälkeen. Samoin paikasta riippuen keftedesit eli pyörykät.

Suurimpiin Kreikka-herkkuihini lukeutuvat kesäkurpitsapyörykät (kolokithokeftedes) saapuvat aina vastapaistettuina, Kreikalle epätyypillisesti jopa höyryävän kuumina, taikinamassa hädin tuskin hyytyneenä. Joissain pikaruokatyyppisissä paikoissa pyörykät saattavat olla pakkasesta otettavaa bulkkikamaa, mutta sellaisiin pyöryköihin olen tainnut törmätä vain kerran.

Pastaruoat (lukuunottamatta pastitsiota) ja risotot valmistetaan luonnollisestikin vasta tilauksen jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tutustutaanpa sitten menun kautta lisää kreikkalaisiin ruokiin.

Kuvan liitutaulu tiivistää hyvin tyypillisen tavernamenun:

SOUVLAKIA – souvlaki-annoksia (lihavartaita pitaleivän kanssa)

LADERA – nämä jo opittekin :)

GEMISTA – täytetyt vihannekset, kuuluvat ladera/mayirefta-ruokiin

MOUSSAKA – jep, mussaka

KALAMARIA – kalmari eli pikkumustekala

MARIDAKI – friteerattuja pikkukaloja

GAVRO – friteerattuja pikkukaloja, vähän suurempia kuin maridaki

HTAPODI – mustekala

MAKARONADES – pastaruokia

TIS ORAS – päivän grillatut

Nämä ovat vain suosituimpia annoksia tai tavernan tarjoamien ruokatyyppien nimiä, varsinaisessa menussa on sitten annoksia kymmenittäin – jopa toista sataa. Esimerkiksi mustekalaa voi saada neljällä eri tapaa, täytettyjä vihanneksia on yleensä ainakin kahta (tomaattia ja paprikaa, riisi- tai juustotäytteellä) ja pastaruokia voi olla toista kymmentä.

Tässä jutussa esimerkkinä käyttämäni tinoslaisen Ethrio-ravintolan ruokalistalla on vaatimattomat 140 + annosta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

SALAATIT

Monelle Kreikan kävijälle onkin varmasti tuttua, että Kreikan sana ’salaatti’ (salata) tarkoittaa kasvissalaattien lisäksi myös dippejä, pyreitä ja tahnoja. Tämä aiheuttaa tilausten yhteydessä hämmennystä, ainakin ensimmäistä kertaa Kreikassa vieraileville.

Joissain ravintoloissa tahna”salaatit” on käännetty asianmukaisesti dipeiksi, eli esimerkiksi melitzanosalatan kohdalla lukee ”aubergine dip”, mutta näin ei suinkaan ole kaikkialla.

GreekFood_Melitzanosalata

Kun menussa lukee ”tuna salad”, se voi tarkoittaa joko kermaista, majoneesilla maustettua tonnikalatahnaa (jota meillä päin käytettäisiin esimerkiksi uuniperunan täytteenä) tai paremmin salaatti-nimellä tunnettua versiota eli vihreää salaattia kera tonnikalan. Itse olen kerran saanut tuon tahnaversion tilatessani ”Tuna saladin”. Kannattaa siis aina varmistaa, millaisesta ”salaatista” on kysymys kun tilaa.

Myös ”fresh fish salad” ja ”fresh shrimp salad” viittaavat tahnoihin. Hinnasta voi usein päätellä, onko kyse tahnasta vai kasviksiin pohjautuvasta salaatista; alle neljän euron kalaa ja äyriäisiä sisältävät ”salaatit” ovat lähes aina tahnoja.

Yllä olevassa kuvassa on sama ruoka, melitzanosalata eli munakoisodippi, kolmen eri ravintolan tarjoamana versiona. Tästä klassikosta on kaksi pääversiota; majoneesiin tehty (keskellä) ja pelkästään savustetusta munakoisosta ja yrteistä valmistettu (alimpana). Skyroslaisessa ravintolassa nautin elämäni maukkaimman melitzanosalatan (ylin kuva), jonka resepti oli pakko urkkia kokilta; siihen tulee munakoison lisäksi tomaattia, paprikaa, minttua, persiljaa, valkosipulia ja rosépippuria.

GreekFood_lampimia_kasviksia

Salaatteihin lasketaan myös lämpimät, haudutetut tai grillatut vihannekset, kuten kesäkurpitsa, punajuuri ja ylempänä mainitut horta-vihannekset. Näissä annoksissa ei usein ole mukana mitään muuta kuin mainittu vihannes.

Esimerkiksi yllä olevasta menusta löytyvä ambelofasoula / string beans salad on yhtä kuin lautasellinen höyrytettyjä vihreitä papuja, ja kolokithakia / courgette salad on annos keitettyjä minikesäkurpitsan paloja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ALKUPALAT / MEZET

Alkupalat (orektika) ja Kreikan ”tapakset” eli mezet (mezedes) menevät tätä  nykyä monien ravintoloiden ruokalistoilla iloisesti sekaisin. Kummankin otsakkeen alla voi nähdä samoja ruokia, ja joskus menussa on jopa kummatkin vaihtoehdot.

Ystäväni Marianna selvitti minulle juurta jaksain, mistä näissä on kysymys. :)

Mezejä on perinteisesti tarjottu Espanjan tapasten tyyliin alkoholijuomiin erikoistuneissa ravintoloissa juoman seurana. Ouzon seurana tarjotaan kala-mezejä, viinin seurana lihapainotteisia mezejä. Tyypillisiin meze-annoksiin kuuluu ruokia kuten leipäpalat erilaisten dippien ja levitteiden kera, juustolautaset, kylmät leikkeleet, marinoidut sardiinit ja lihapullat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruokaravintoloiden kuten tavernoiden ruokalistan alkupalat eli orektika-annokset ovat alun perin olleet mezejä suurempia. Tyypillisiä orektika-ruokia ovat horiatiki eli kreikkalainen salaatti, pienet juustopiirakat, kaikenlaiset pyörykät dippien kanssa (kuvassa), friteeratut pikkukalat ja paistetut, paneroidut kesäkurpitsasiivut.

Sittemmin termit ovat käytännössä menneet päällekkäin, ja mezedes- ja orektika –listoilla on aivan samoja ruokia samaan hintaan ja samassa annoskoossa. Mariannan mukaan alkoholijuomiin erikoistuneissa ravintoloissa (ouzeria, mezedopoleio) mezedes-annosten kuuluisi olla pienempiä kuin tavernojen orektikoiden, mutta näin ei käytännössä enää ole.

Sain myös kuulla, etteivät dipit kuten tsatsiki, taramosalata, tirokafteri ja skordalia varsinaisesti ole alkuruokia, vaikka ne aina tältä listalta löytyvät, vaan oikeaoppisesti nimitys on alifes. Alifes tarkoittaa salvaa ja suomentuu parhaiten sanalla levitteet. Joissain ravintoloissa saattaa vielä törmätä alifes-termiin, mutta se on harvinaista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten ylempänä näkyy, alkuruokalistat voivat olla eeeerittäin pitkiä. Pienemmissäkin paikoissa listalla on vähintään 10-15 alkuruokaa. Orektika/mezedes-ruoat ovat fantastisia pikkurahan nälän sammuttajia, ja usein tilaan vain tältä listalta edes harkitsematta varsinaista pääruokaa.

Tällä viikolla söin yhtenä iltana mezedopoleiossa lautasellisen tomaatti-kurkku-sipuli-oliivi-salaattia (3 €) ja kesäkurpitsapyöryköitä tsatsiki-dipillä (4,50€), enkä jaksanut edes syödä lautasia tyhjäksi.

GreekFood_seafood_

KALA- JA ÄYRIÄISRUOAT

Kalan hinta kertoo yleensä, onko kyseessä villi vai viljelty kala vai tuore tai pakastekala. Ravintoloiden on Kreikassa lain mukaan ilmoitettava menussa, jos ruoka-aine on pakastettu, tällöin sanan yhteydessä on tähti tai kirjain ’k’ (tässä menussa näköjään ’k/ps’).

Katkaravut ja edulliset grillatut mustekalat ovat lähes aina pakastetavaraa, kala taas useimmin tuoretta. Tuoreen kala-annoksen hinta määräytyy usein kilohinnan mukaan, mutta etenkin pikkukalaruoissa (esimerkiksi friteeratut muikku-tyyppiset annokset kuten gavros ja maridaki) on kiinteä hinta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä en nyrpistele pakaste-seafoodillekaan, ja suosikkiruokiini kuuluvat shrimp saganaki eli tomaattikastikkeessa kypsennettyjä jättikatkarapuja (usein seuranaan fetaa), grillattu kalmari tai grillattu mustekala sekä kaikenlaiset äyräispadat. Näitä saa kaikkia alle kympillä, tuoreesta kalasta saa maksaa paljon enemmän.

Liharuokia kun en syö niin joudun ne valitettavasti jättämään tämän ruokakatsauksen ulkopuolelle. Liharuokiin kuuluu tyypillisesti paljon patoja ja muhennoksia ja pikaruokaversiona vartaita ja gyroksia (kreikkalainen kebab). Kreikassa syödään paljon lammasta, ja esimerkiksi maakuopassa hitaasti kypsennetty rosvopaisti eli kleftiko kuuluu suosituimpiin lammasruokiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

JÄLKIRUOAT

Kreikassa jälkiruoat eivät perinteisesti kuulu ravintoloiden listoille, vaan ne nautitaan erikseen omissa makeisiin ruokiin erikoistuneissa paikoissaan.

Monissa tavernoissa on kuitenkin turisteja varten listalla muutama jälkiruoan tapainen kuten hedelmiä tai jäätelöä, joskus jopa leivonnaisia.

GreekFood_baklava

Kuva: La Bakery Café

Paikalliset suuntaavat jälkiruoalle joko leivonnaisia tarjoilevaan zaharoplastioon tai maitopohjaisiin jälkiruokiin erikoistuneeseen galaktopolioon.

Zaharoplastiosta saa hunajalla ja pähkinöillä kuorrutettuja kakkuja, kermatäytteisiä piirakoita ja loputtoman kirjon muita yltiömakeita, usein siirapilla valeltuja vehnäsiä. Suosituimpiin kuuluva baklava lienee monelle tuttu, alun perin Lähi-Idästä peräisin oleva, leivos.

Galaktopoliosta puolestaan saa mm. riisivanukasta, jäätelöä, kermaisia kreemivanukkaita ja paksua, täysrasvaista jogurttia – tietysti hunajan kera.

*

Siinäpä tuli kreikkalaista ruokakulttuuria vähän isommalla kauhallisella – ja paljon jäi ulkopuolellekin, kuten erilaisista ravintolatyypeistä.

Toivottavasti jaksoitte lukea. :)

Joko tuli nälkä? :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kommentit (50)

  1. L

    No tuli kyllä nälkä. Piti ottaa kaapista pizzaa.

  2. Els

    Heissan, aivan ihana postaus (lue: maiskuttelee huuliaan). Noita tahnoja pitäisi itsekin enemmän harrastaa ja jostain syystä munakoisoa, en vieläkään osaa laittaa muualle kuin moussakaan …hmph :)

  3. Kaina

    Mielenkiintoinen postaus! Puolivälissä piti kyllä käväistä jääkaapilla… :D

  4. Jenspa

    Söin vahingossa postausta lukiessani läjän suklaata :D Kuulostaa ja näyttää niin herkulliselta. Seuraavan lomamatkan voisinkin tehdä sinne päin. Suomessa tosiaan paikat joiden listalla on valtava määrä erilaisia ruoka-annoksia ovat yleensä niitä huonoimpia. Mielenkiintoista ja hyvä tietää, että Kreikassa se onkin toisin päin!

  5. k.

    Voi hyvänen aika Sanni, tämä postaus oli unelmien täyttymys. Rakastan Kreikkaa, ja olen nyt käynyt siellä viidesti. Ikinä en ole saanut näin tyhjentävää selvitystä näistä ruokahommista. Äkkiä takaisin että pääsen syömään… ! Ikävä Samosta, Kreetaa, Symiä… <3 Santorinista olen haaveillut kovasti. Mikä saari (saaret?) olisi seuraava? Vaiko Ateena? Minne…?

  6. -M-

    Oi nam nam nam! Oli pakko syödä tänään omatekoista fetasalaattia tämän postauksen innoittamana. Muitakin esittelemiäsi ruokalajeja himoitsen, pakko päästä maistamaan! En ole ikinä Kreikassa käynyt, mutta näiden sun postauksiesi myötä on tullut koko ajan kovempi Kreikka-matkakuume. Jospa viimein ensi vuonna, edes viikoksi. Maisematkin näyttävät olevan siellä aivan mielettömät. :)

    Sulla on todella kiva blogi, ja on mukavaa, että me lukijat päästään myös matkalle mukaan postausten kautta. Hauskaa reissua!

    • Sanni

      Kiitos M! :) Tuntuu kyllä tosi mukavalta kuulla että jopa näiden ruokajuttujen perusteella jollekulle tulee kiinnostus vierailla Kreikassa! :)

  7. Maria

    Siskon kanssa tehtiin eka kerran uunikasviksia, joissa oli fenkolia ja munakoisoa :) oli tosi hyvää!jopa melkein 70 vuotias isäni tykkäsi munakoisosta vaikka on ihan perinteinen lihasoossi ja pottumuussi -tyyppi :)

    Sinun postauksista otin vinkkia ruuan tekoon. Nämä on parhaita postauksia Kreikan matkailun lisäksi :)

    • Sanni

      Tosi kiva kuulla :) Fenkoli on kyllä hyvää :) Sitä näkee täällä harvoin uuni- tai grillivihannesten joukossa mutta joskus salaateissa tai esim. kastikkeissa.

  8. camilla

    Ihan jäätävä nälkä tuli tätä lukiessa!

    Olen käynyt Kreikassa vain kerran, mutta sun hehkutuksien ansiosta voisin kyllä mennä toistenkin. :)

  9. LiSi

    Tämä tuli kuin tilauksesta – Kreeta kutsuu kahden viikon päästä, ja nyt vielä entistä innokkaammin odottelen ruokaelämyksiä! Noista eri ravintolatyypeistäkin lukisin mielelläni, kakkososaa odotellessa, siis ;) Itse en ole todellakaan mikään kokenut Kreikan-matkaaja, joten tällainen tieto on kullanarvoista :)

    • Sanni

      Ihanaa Kreetan matkaa! :) Nauti! :)

  10. Myy / Nutturapää

    No huh, tuli nälkä! <3 Vuokrattiin tänä kesänä kaveriporukalla villa Italiasta, mutta ensi vuonna taidetaan suunnata Kreikkaan..

    • Sanni

      Mulla on edelleen joku ihme kynnys/pelko mennä Italiaan kielen takia.. :D Vähän sama juttu kuin Ranskan kanssa. (Ja sekin sitten osoittautui ihan höpöhöpöpeloksi ;))

      Mä haluaisin reissata myös Italiassa niinkuin täällä Kreikassa mutta en vain saa lähdettyä…. Minähän vuonna sitä repäisisi? :)

      • Myy / Nutturapää

        Italia oli aivan ihana! Kaupoissa ja ravintoloissa pärjäsi myös pienemmillä paikkakunnilla ihan hyvin englannilla (yritettiin paristi tilata italiaksi ja tarjoilija korjasi kaiken :D), mutta villan omistajamamma ei puhunut sanaakaan. Selvittiin kuitenkin elekielellä myös ukkosmyrskyn viedessä sähköt ja veden..

        • Sanni

          Selvittiin kuitenkin elekielellä myös ukkosmyrskyn viedessä sähköt ja veden..

          Onneksi on tosiaan tuo kieletönkin kieli… :D

          Minulla vain on jostain syystä italialaisista sellainen kuva kuin oli ennen ranskalaisistakin, että ärtyvät kun joku solkottaa heille englantia ja ovat vähän ylimielisiä… Itse asiassa sain valitettavasti juuri tällaista suhtautumista Sveitsin italiankielisessä osassa :( Se oli kyllä hullua – moni Ticinossa ei puhu tai ymmärrä yhtään saksaa vaikka asuvat Sveitsissä. Englannista puhumattakaan.

  11. Syros

    Imamia olen tehnyt usein ja joka kerta on ollut niinkuin Kreikassa. Siinä oleellista on runsaassa oliviöljyssä perunasuikaleiden, munakoiso- ja kesäkurpitsasiivujen pannulla lähes kypsäksi paistaminen ja sitten uunissa pitkään hauduttaminen. Ja tietysti pihvitomaateista raastettu murska ja karamelisoidut sipulirenkaat annetaan kunnolla hautua + kanelia, suolaa ja pippuria, oliiviöljyä unohtamatta. Monta tuntia tähän menee mutta on se sen arvoista.

    • Sanni

      Siinä oleellista on runsaassa oliviöljyssä perunasuikaleiden, munakoiso- ja kesäkurpitsasiivujen pannulla lähes kypsäksi paistaminen

      Peruna ja kesäkurpitsa eivät kuulu imamiin ;) Ajatteletkohan nyt briamia…? Imam on yhtä kuin sipulilla ja tomaatilla täytetty ja usein myös juustolla kuorrutettu munakoiso. Briam on haudutettuja kesäkurpitsa-, munakoiso- ja perunaviipaleita, usein joukossa myös sipulia ja paprikaa.

  12. Pertti

    Tuosta viileänä syötävästä ruuasta tuli mieleen yksi juttu jonka luin jostain, en muista enää mistä. Aiemmin kaikissa taloissa ei ollut uunia jolla valmistaisi ruoan. Lähin uuni lämmitettiin ja lähitalojen asukkaat käyttivän ruokansa siellä. Ruoka tietenkin saattoi jäähtyä kotiin mennessä, sitten syötiin viileää ruokaa. Onko jollain tietoa pitääköhän tieto paikkansa?

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.