Terkut Kreikasta – matkalle jonnekin muualle minne piti

Terveiset Kreikasta.

Mun saarihyppelyn alku meni tällä reissulla mönkään.

Tätä kirjoittaessani istun laivassa matkalla Spetsesille, vaikka mun piti olla huomenna Symillä. Sääolosuhteet. 😔 Symin laiva peruttiin kovan tuulen vuoksi, ja seuraava lähtee vasta vuorokauden päästä (jos lähtee, kukaan ei tiedä tuulesta huomenna..)

Mua harmittaa ihan erityisesti, koska olin ensin aikonut lähteä eilisillan laivalla, mutta sitten päätin viime hetkessä venyttää Ateena-oleiluani vielä yhdellä päivällä… ja seuraus oli tämä. Ei laivan peruuntumisessa muuten olisi mitään suurempaa haittaa, mutta tämä matka on mun mittapuulla sen verran lyhyt (13 päivää), että yhden-kahden vuorokauden viivästykset suunnitelmissa vievät arvokkaita matkapäiviä. Etenkin, kun kohteena ovat Dodekanesian perimmäiset saaret, joille matka itsessään kestää lähes vuorokauden. Lisäksi olin jo ehtinyt varata Symille majoituksen huomisesta maanantaihin, enkä saa yhteyttä paikan omistajaan jotta saisin siirrettyä varausta. Jos se ylipäänsä onnistuu.

No voihan höh, sanon vain. Olen tänään hengaillut Pireuksen satamassa kello 14.00 lähtien yrittäen päättää, pitäisikö lentää Rhodokselle, sekä odotellen tietoa illan toisesta Rhodoksen suuntaan kulkevasta laivasta, joka *mahdollisesti* olisi saattanut lähteä. Mutta lopulta sekään ei lähtenyt, ja mä koin liian stressaavana lähteä satamasta lentokentälle koska olin henkisesti valmistautunut laivamatkaan. (Muutenkin inhoan lentämistä. Ja Kreikan saarihyppelyyn kuuluu mulle olennaisesti just laivat..!)

On se toisaalta vähän ironista. Lento Rhodokselle kestää tunnin, ei ole riippuvainen merenkäynnistä ja maksaa samana päivänäkin ostettuna alle 100€. Laivamatka kestää 20 tuntia ja maksaa 150€ ( jos haluaa hytin. Ja kyllä, mä haluan hytin noin pitkälle matkalle).

Nomutku!! Saarihyppely on laivamatkailua..! ⛴

(Saas nähdä joudunko oikeasti vielä muuttamaan mieleni…)

Anyways. Nyt istun heilahtelevassa katamaraanissa kohti Spetsesiä, koska en halunnut enää jäädä Ateenaan yhdeksi päiväksi odottelemaan. Yritän sunnuntaina uudestaan Rhodoksen laivaan. Tällä hetkellä voin vain todeta, että onneksi oli pahoinvointitabletteja mukana. Hetken aikaa oli epävarmaa, lähteekö tämäkään ”vene” koska sää on niin tuulinen.

Vasta laivassa tajusin, miten huono idea oli valita juuri Spetses kaikista Argo-Saronian saarista. Ensinnäkin Spetses on Saronian saarista kallein (mahdollisesti vielä Hydraakin kalliimpi) ja koska viikonloppu on edessä, Spetsesin majapaikat olisivat todennäköisesti ihan täynnä. Ja niin ne ovatkin. Tein päätöksen Spetsesille lähdöstä niin viime hetkessä, että aloin etsiä hotellia vasta laivaan päästyäni. Ja tilannehan ei näytä hyvältä. Sain varattua majapaikan täksi yöksi, mutta huomenna on edessä ”ovelta ovelle kolkuttelua” tai sitten siirtyminen toiselle Saronian saarelle. Huokaus.

Miksi en vain mennyt Porokselle tai vaikka Agistrille… Näillä saarilla on aina tilaa – ainakin off-sesongilla – koska eivät ole niin trendikkäitä.

Spetses

Miksi sitten valitsin Spetsesin? Koska se on mulle Saronian saarista vielä vähiten tuttu. Olen käynyt siellä kerran ja viivyin pari päivää, ja totesin, että paikka oli tosi upea mutta hervottoman kallis. Spetses on vähän sellainen ”Kreikan Beverly Hills”. Se mikä siellä on kivaa on kreikkalaisuus, eli turistit ovat pääosin kreikkalaisia. Ulkomaista pakettiturismia Spetsesillä ei ole lainkaan.

Spetses on Argo-Saronian saarista kauimpana Ateenasta ja matkaa sinne on 2,5 – 3 tuntia laivayhteydestä riippuen. Saari on ihan manner-Kreikan Porto Helin vieressä. Pitäisiköhän viikonloppuna vaikka käydä tsekkaamassa Porto Heli jos Spetsesille ei ”mahdu” – tai Spetses ei mahdu mun budjettiin…

Tällaista kreikkailua tällä kertaa. Mun pääkohde? Se on tällä matkalla pikkuinen, kuvankaunis Kastellorizo, ihan Turkin kainalossa.

Jos haluat seurata reissua, päivitän matkatunnelmia reaaliajassa Instagram-tilini stooreissa. :) Laitan Instaan myös oman kohokohdan Kreikalle. Blogiinkin tulee juttua, mutta IG:n virtaan päivittyvät jokapäiväiset kuulumiset.

.

Edit. Perjantaiaamun terveiset Spetsesiltä:

Selvisi, että täällä on tänä viikonloppuna suuri maratonitapahtuma, ja sen vuoksi kaikki hotellit/majatalot täynnä.

hyvinvointi onnellisuus
Kommentit (8)
  1. Ihanaa Kreikan reissua 💕 vaikka alku onkin ollut hankalaa. ”Harmi” etten ole instassa (vanha tili ehkä toimii, poistuin liian some-, netti-, ihmis- ja mediakuormituksen takia), mutta Kreikan juttujesi vuoksi voisin harkita pistäytymistä 😊. Oletko muuten käynyt Symillä aiemmin? Kaikkien kehujen jälkeen odotukseni olivat suuret saarta kohtaan, mutta ei oikein kolahtanut. Tosin kyseessä oli päiväreissu, mutta monet ovat kyllä kai tykänneet lyhyenkin visiitin jälkeen.

    1. Kiitos Iines!

      ”Harmi” etten ole instassa (vanha tili ehkä toimii, poistuin liian some-, netti-, ihmis- ja mediakuormituksen takia), mutta Kreikan juttujesi vuoksi voisin harkita pistäytymistä

      Ainakin Instagramin feed-kuvia (eli niitä ”normijulkaisuja”) voi mun mielestä seurata selaimen kautta vaikka ei olisikaan IG-tiliä tai -applikaatiota. Mä katson Instagramia usein läppärin selaimella. Stooreista en ole ihan varma (mulle nekin näkyy selaimella, mutta olen kylläkin kirjautunut selaimella IG-tililleni), mutta kokeile. :) Jos klikkaat tuota mun postauksessa olevaa IG-linkkiä niin mitä näkyy?

      Olen käynyt Symillä kahdesti aiemmin; tasan 10 vuotta sitten lokakuussa 2012 oli eka kerta ja toisen kerran kävin seuraavana vuonna – silloinkin lokakuussa :D

      Kaikkien kehujen jälkeen odotukseni olivat suuret saarta kohtaan, mutta ei oikein kolahtanut.

      Paikkojen ja ihmisten välinen kemia on tosi mielenkiintoista, ja selittämätöntä. Vaikka jokin kohde olisi kuinka kehuttu/kaunis/upea jne, aina henkilökohtainen kemia paikan kanssa ei syty eikä siitä tule ”sun paikkaa”. Mulle esimerkiksi Pariisi on sellainen, että olisin ilman muuta odottanut siitä tulevan mulle uuuuh/aaaahh/ihaaana…!! -kaupungin, mutta Pariisi on jäänyt mulle etäiseksi useamman vierailunkin jälkeen. Se on upea, kyllä, mutta meidän välille ei muodostunut vahvaa kemiaa. Sulla ja Symillä ei kenties myöskään ollut kemiaa..?

      Oikeastaan just tää kemia-juttu on matkailun suola. Koskaan et voi tietää, mikä paikka on just se _sun_ paikka, ja siksi on niin kutkuttavaa saapua uusiin paikkoihin…!

      1. Instan ns. etusivua pääsee kyllä vilkaisemaan selaimella, mutta kuvia/stooreja ei voi klikata auki eikä siten tekstit näy, eikä tiliä pysty selaamaan laajemmin eli vaatii kirjautumisen. Olen kyllä ihan tyytyväinen tähän instattomaan elämään, mutta silloin tällöin törmään joihinkin mielenkiintoisiin juttuihin (ja arvontoihin), jotka löytyvät vain sieltä :).

        Joo tiedän kyllä tämän kemian eri paikkojen suhteen, se on niin mielenkiintoista ja itsellä on paljon kokemusta aiheesta (myös Kreikasta :D). Symi oli jäänyt mulle sellaiseksi romanttisen mysteerisen kaukaiseksi haavekuvaksi, koska muistan joskus kenties tätini kehuneen paikkaa niin kauniiksi ja se oli jäänyt mieleeni.

        Ensimmäinen pudotus tähän pilvilinnaan oli se, että miesystäväni kertoi saarella olleen/olevan paljon laittomia(?) pakolaisia esim. majoitettuna näkyvillä olleeseen kirkkoon. Ilmeisesti mäkien kukkuloilla oli vieläkin paljon vartiointia jos en täysin väärin havainnoinut. En kuitenkaan antanut tämän estää mielikuvaani :).

        Mereltä katsottuna Symin saari näytti ihan kivalta värikkäine taloineen, mutta itse päivä sattui olemaan todella kuuma ja tuuleton (luulen kyllä että samanlainen kuumuus riivaa siellä koko kesän). Tuli sitten tampattua satamakadun varjojen alla ympäriinsä ja vähän poikettua sivukujilla. Kukkuloille kiipeäminen oli lähes mahdoton ajatus. Satamassa nyt oli samantyyppisiä ravintoloita ja turistikojuja kuin missä tahansa muuallakin. Tuli käveltyä myös eräälle rannalle, mutta sekin oli aika pieni ja ankea verrattuna mitä muualla Kreikassa on. Tälle päiväreissulle olisi kuulunut kyllä bussimatka jollekin toiselle rannalle, mutta bussi oli tietysti hajonnut joten sekään ei onnistunut.

        En tiedä sitten olisiko saari avautunut paremmin, jos siellä olisi viettänyt enemmän aikaa, kierrellyt enemmän, keli olisi ollut toinen tai jos olisi lukenut enemmän jotain vinkkejä. Mutta en usko että esim. palveluita kuten ravintoloita on muualla kuin satamassa(?). Myöskään kierrellessä en havainnut mitään spesiaalimpaa kauempanakaan, sielläkään minne silmä kantoi.

        Tämä reissu tuli tehtyä Rodoksen reissun yhteydessä, ja Rodoksen kanssa meillä taas kemiat kohtasivat isosti mikä oli iso yllätys itselleni, ja esim. Lindos oli mun mielestä paaaaljon upeampi paikka kuin Symi. Samoin moni muukin Rodoksen paikka :). Nimim. yleensä turistirysiä välttävä reissaaja.

        1. Mereltä katsottuna Symin saari näytti ihan kivalta värikkäine taloineen, mutta itse päivä sattui olemaan todella kuuma ja tuuleton (luulen kyllä että samanlainen kuumuus riivaa siellä koko kesän). Tuli sitten tampattua satamakadun varjojen alla ympäriinsä ja vähän poikettua sivukujilla. Kukkuloille kiipeäminen oli lähes mahdoton ajatus.

          Joo, kesällä mä en pystyisi/jaksaisi tehdä Kreikassa mitään, se helle mikä täällä vallitsee suuren osan heinä/elokuusta on suorastaan näännyttävä eikä tosiaan kutsu patikoimaan. :(

          Tuli käveltyä myös eräälle rannalle, mutta sekin oli aika pieni ja ankea verrattuna mitä muualla Kreikassa on.

          Symi ei ole lainkaan ranta-kohde eikä siellä ole tunnettuja/hienoja rantoja. Rantojen toiveissa sinne ei kannata mennä. Symi on ennen kaikkea talobongailijan kohde.

          Mutta en usko että esim. palveluita kuten ravintoloita on muualla kuin satamassa(?).

          On niitä myös ylhäällä Horiossa, joka on saaren pääkaupunki. :) Horio ja Gialos eli se satamakaupunki sulautuvat yhteen, joten vierailija ei erota, missä yksi loppuu ja toinen alkaa. Mutta Horio on ihan oma maailmansa ylhäällä kukkuloilla, ja siellä on paljon ravintoloita, kahviloita ja majapaikkoja. Myös tietysti henkeäsalpaavat maisemat. Horioon pääsee kävelemällä Gialosista pitkät rappuset (rappus”katu”) ylös. Mutta helteellä sekään ei varmasti tunnu houkuttavalta…

          Lindos on minustakin upea, ja haluan jonain päivänä tehdä sinne ”kunnon” vierailun :) Nyt olen käynyt siellä vain kerran päiväreissulla. Ihan eri tunnelma kuin Rhodos Townissa, ja NIIN kaunista, plus tietty se Acropolis..! 😍

          1. Oltiin kesäkuussa ja keli oli silloin jo tosi kuuma, paljon kuumempi kuin mitä olen muissa Välimeren kohteissa käynyt kyseisenä ajankohtana. Symistä mullakin oli se käsitys ettei ole mikään rantakohde, mutta nyt harmittaa etten tajunnut noita portaita Horioon. Ehkä olisin sen verran jaksanut kiivetä ja maisemat kiinnostavat aina :).

            Lindos, vaikka siitä tykkäsinkin, on turistien kansoittama. Eli sinne ehdottomasti hiljaisempana aikana. Kesäkuussa siellä oli kyllä porukkaa, kun emme meinanneet löytää millään parkkia, mutta yllättäen tungos kohteessa ei ollut niin suurta ja pääsimme kävelemään välillä ihan tyhjillä kujilla sekä syömään hiljaisiin ravintoloihin <3. Rakastin jotenkin sitä valkoisen kaupungin tunnelmaa ja näkymiä. Mutta siellä(kin) oli todella kuuma :D.

            1. Mun ja Symin uudelleenkohtaaminen on nyt viimein huomenna! ☺️

              En odota, että tunteeni saarta kohtaan nyt mitenkään olisivat vaarassa muuttua, mutta nyt kun olen käynyt ”mini-Symillä” eli Kastellorizossa joka hurmasi mut niin täysin, on kiinnostavaa verrata, onko isoveli-Symi lopulta vieläkin ihanampi..! ☺️

  2. Ah Kreikka <3 Ihanaa saarihyppely matkaa!

    1. Kiitos Merja! ☺️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *