Suuri Ponipostaus Vol. 2 – Omenalaakson väkeä

Ponipostauksia on toivottu niiiiin pitkään että tätä vuotta en enää kehtaa aloittaa ilman pastellinvärisiä nelijalkaisia ystäviäni. Klikkasin hiljattain My Little Pony -tagia todetakseni, että en ole kirjoittanut poneista mitään yli kahteen vuoteen…!!! :-0 Tämä vääryys ja nolous korjataan tässä ja nyt.

Edellinen Suuri Ponipostaus on peräti neljän vuoden takaa. Siinä kerron MLP-harrastuksestani ja esittelen suosikkiponeja kokoelmastani. (Voi kamala minkä laatuisia kuvia… No, jossain on sentään kehitytty vuosien varrella..!)

Pääsette tänään tutustumaan maailmaani 24 vuoden takaa, aikaan, jolloin 10-vuotiaan Sannin huoneessa oli ponien valtakunta. Omenalaakso. :)

Ystävieni ponit asuivat Ruusu- ja Kirsikkalaaksoissa. Kyllä, nimet otettiin Veljeni Leijonamielestä. :)

Omenalaakson_tiedot

Tähän noin vuodelta 1988 olevaan vihkoon olen kirjannut ponieni nimet, värityksen ja kuvioinnin ja paljon muita tietoja.

Omenalaaksossa asui leikki-iässäni noin 60 ponia. Nämä ponit muodostavat kokoelmani sydämen ja ovat minulle tietysti poneistani rakkaimpia. Muistan edelleen kaikkien nimet, perhesuhteet ja luonteenpiirteet – tosin tuo vihko toi vähän apua muutamiin perhekokoonpanoihin. ;)

Miesponien ollessa Ponimaailmassa harvinaisuus olivat useimmat perheet isättömiä. Lajeillakaan ei ollut väliä, sarvekas poni saattoi esimerkiksi synnyttää meriponin. :)

Kaikkien laakson ponien esittely olisi vähän turhan raskas postaus, joten valitsin perheet. Ja tulihan tällekin pituutta…! :D Tässä siis ponia kahden vuoden tauon edestä!

Poniperheet_Tootsie

Tootsie (tuo turkoosi, violettiharjainen) oli Omenalaakson Valtiatar. Hassua, että valitsin hallitsijaksi noin yksinkertaisen näköisen ponin..! Tootsie on kuitenkin ihan lemppariponejani juurikin yksinkertaisuutensa vuoksi, siinä on juuri sitä ”old school” -henkeä joita ensimmäisissä G1-poneissa niin rakastan. (Mikä ihmeen G1..? Katso ensimmäinen Suuri Ponipostaus jossa termit selitetään :)).

Tootsien oikea nimi on Hopscotch. Ponien nimeämis-systeemissäni ei ollut mitään logiikkaa. Osalla on alkuperäisistä nimistä väännetyt englanninkieliset nimet, joidenkin nimi on suomennettu versio, osan nimi liittyi pepun kuvioon ja osan nimi on ihan tuulesta temmattu random sana. :) Suosittuja kaveripiiriissäni olivat -ar ja -ainen -päätteiset nimet, kuten Pisarainen, Rusotar ja Varjotar.

Tootsien tyttäret olivat meriponi Tähtisilmä ja yksisarvinen Rusettiina. Rusettiina oli hieman ylimielinen lapsi, olihan hänellä prinsessa-status. Meriponi-siskonsa taas oli lempeä ja rauhallinen.

Poniperheet_Piparminttu

Oranssi Piparminttu oli iloinen, eloisa ja kekseliäs neiti. Se oli mukana lähes kaikissa leikeissäni. Ehkäpä samaistuin Piparminttuun ja koin sen jonkinlaisena alter-egonani..? :) Joka tapauksessa tykkäsin siitä hirmuisesti. Niinkuin koko Rainbow Pony -sarjasta, johon se kuului.

Piparmintun tytär Heart oli turhamainen ja hieman pikkuvanha lapsi. Se piti itseään Omenalaakson sievimpänä varsana ja sen mielipuuhiin kuului peilin edessä keimailu.

Poniperheet_Unikuu

Kimaltava Unikuu oli mielestäni yksi kauneimpia ponejani. Tykkäsin sen värimaailmasta aivan erityisesti. Ja kappas – tämä mieltymyshän on havaittavissa vielä tänäkin päivänä – violetti ja kulta on lempiyhdistelmäni silmämeikissä. ^_^ Unikuu oli ujo ja hiljainen, sillä ei useinkaan ollut merkittävää roolia leikeissäni.

Tytär Kuutamotähti edustaa erityisen siroa Keijuponien lajia. Se oli herkkä ja helposti itseensä ottava varsa. Se oli kuitenkin Keijuponeille ominaisesti hyvin viisas ja sillä oli taianomaisia erityistaitoja mitä muilla pikkuponeilla ei ollut.

Poniperheet_Sateenkaari

Sateenkaarella kävi tuuri – hän oli yksi harvoja Omenalaakson naisia joiden onnistui saada itselleen mies..! ^_^ Siippa Loiske tosin oli vähän vässykkä ja vaimonsa tossun alla. Lahjakas Sipsu-tytär harrasti balettia ja piti laaksolaisille usein tanssiesityksiä.

Poniperheet_Omena

Lempeä ja vaatimaton Omena-poni viihtyi keittiössä. Se vastasi talon ruoanlaitosta ja rakasti erityisesti valmistaa hilloja. Sillä oli naapurilaaksossa poikaystävä nimeltä Tii-Pii.

Pikku-Omenainen oli niin nuori (minun ikämääritelmässäni noin 6) ettei se juuri ollut mukana leikkien juonenkäänteissä. Se oli rauhallinen ja kohtelias lapsi joka lähinnä tarkkaili toisia.

Poniperheet_Karamelli

Räiskyväluonteinen Karamelli oli kotoisin Texasista ja hämmästytti Ponimaan miespuolisia pysymällä sinkkuna. Se ei langennut yhdenkään miehen lirkutteluihin.

Karamellin tytär Kihara oli utelias ja vallaton pikkuinen. Se saattoi karata lastenhuoneesta ja aiheuttaa koko laaksoon hätätilan kun sitä ei löydetty mistään.

Poniperheet_Lilja

Liljan ja Vikin perhe oli leikeissäni eniten mukana. Vikki oli varsinainen casanova – ainakin ennen erään toisen, naimattoman miehen saapumista Omenalaaksoon. Vaimonsa Lilja oli turhamainen kaunotar joka ei välittänyt miehensä syrjähypyistä.

Tytär Yllättäjä oli hyperaktiivinen tapaus joka pisti nenänsä – tai siis turpansa – kaikkialle. Se vakoili systemaattisesti vanhempiaan ja tiesi kaiken näiden liiton kiemuroista. Välillä se myös läksytti isäänsä tämän naissuhteista.

Poniperheet_Jatski

Jätskin puoleen käännyttiin kun tarvittiin neuvoa. Tootsien ohella sitä pidettiin laakson Järkenä. :) Se oli ylväs ja vähän etäinen, ja monet saattoivat vähän pelätäkin sitä.

Jätskin meriponi-tytär Meritähti oli kaikille kiltti ja ystävällinen ja tunnettiin taidoistaan riitojen sovittelijana.

Poniperheet_Mansikka

Selvästikin Elumen-kampaajalla käynyt sirpakka Mansikka kuului Omenalaakson pirteimpiin persoonallisuuksiin. Se oli myös yksi suurimpia suosikkiponejani ja oli mukana lähes kaikissa juonikuvioissa. Mansikka seurusteli ystäväni Milin Aarre-ponin kanssa, mutta kyllä sillä oli sutinoita omenalaaksolais-miestenkin kanssa… ;) Mansikkaa olisi saattanut jopa pitää hieman kevytkenkäisenä… :D

Mansikan kaksostytöt Milli ja Minttu olivat myös paljon mukana leikeissä. Tämä oli poikkeuksellista, sillä pääsääntöisesti koin vauvaponit vähän tylsempinä leikkien kannalta. Siniharjainen Milli oli kaksosista vilkkaampi ja taisi olla joskus mukana karkuretkillä Kiharan kanssa. Vaaleaharjainen Minttu oli hieman yksinkertainen eikä sillä aina oikein ”leikannut”. :)

Poniperheet_Hertta

Sympaattinen sydänkuvioinen Hertta on kaikkein ensimmäinen ponini! (Kerroin Hertasta enemmän ensimmäisessä Suuressa Ponipostauksessa, se on Kreikassa valmistettu keräilyharvinaisuus.)

Varsat Nuppu ja Kuutamoinen puolestaan ovat ensimmäiset lapsiponini – tai noh, Kuutamoinen oli oikeasti siskoni, mutta karusti omin kaikki sisartenikin ponit itselleni…! :p Lukutoukka Nuppu tykkäsi briljeerata yleistiedoillaan. Se tunnettiin reiluna ja fiksuna pikkuponina jolle aikuiset usein uskoivat luottotehtäviä. Kuutamoinen taas oli ujo ja vetäytyvä, eikä uskaltanut koskaan sanoa omaa mielipidettään.

Poniperheet_Varjotar

Rainbow Pony -sarjan Varjotar oli mielestäni kaikkein kaunein ja ihanin ponini. Olin onnesta lytyssä kun sain sen..! Minusta sen värit ja kuviointi olivat jotenkin aivan täydellisen harmoniset… Varjotar oli salaperäinen ja omalaatuinen poni, se antoi itsestään ujon ja hiljaisen kuvan mutta osoitti tarpeen tullen temperamenttia. Se oli myös tunnettu älykkyydestään ja taiteellisuudestaan. Kaikki laakson miehet olivat siihen lääpällään.

Tytär Rusotar oli hassutteleva, vähän höpsö pikkuinen joka ei monen mielestä ollut kovin tullut äitiinsä.

Poniperheet_Kirsikka

Kirsikka, Lolli ja Vilkku kuuluivat Hertan perheen ohella laakson ensimmäisiin asukkaisiin. Kirsikka rakasti järjestää juhlia ja viihtyi paljon keittiössä Omenan kanssa kokkailemassa herkkuja. Luonnollisestikin kirsikkapiirakka kuului sen bravuureihin..! :)

Aviomies Lolli oli rehti ja rauhallinen tapaus joka ei paljon pitänyt meteliä itsestään. Vikki yritti välillä houkutella sitä hamejahtiin mutta Lolli pysyi uskollisena vaimolleen – ja sille yhdelle sallitulle liiton ulkopuoliselle tyttöystävälle…! ;)

Vilkku oli Nupun paras ystävä ja yhdessä Yllättäjän kanssa ne muodostivat Omenalaakson touhukkaimman kaveriporukan. Nämä kolme olivat eniten mukana leikeissä. Yleensä juoniin liittyi aina jotain konflikteja prinsessa Rusettiinan kanssa.

Poniperheet_Jasmiini

Tuoksuva, kiharakutrinen Jasmiini oli Karamellin sisko, ja saapunut myöskin Texasista. Se oli hitusen hienohelmainen ja monien mielestä vaikeasti lähestyttävä. Muistan, että pidin Jasmiinia vähän kömpelön näköisenä, mutta koska sillä oli niin kaunis väritys ja upeat korkkiruuvikiharat, tein siitä leikeissä kaunottaren joka aiheutti välillä suuria mustasukkaisuusdraamoja.

Jasmiinin kaksostytöt Lila ja Rosa olivat nuorimmat lapset Omenalaaksossa. Muut eivät usein huolineet niitä leikkeihin mukaan kun ne eivät muka osanneet mitään kun olivat niin pieniä.

Poniperheet_suhteita

Niin…. tämä ”sallittu liiton ulkopuolinen tyttöstävä”…. :D Koska miespuolisia poneja oli niin vähän, keksimme ystävieni kanssa (varsin sovinistisen) säännön, jonka mukaan miehillä sai olla yksi tyttöystävä vaimon lisäksi. Tämä mahdollisti sen, että naimattomat naiset saivat nekin välillä seurustella. :) Sääntö loi tietysti myös mehukkaat puitteet kolmiodraamoille….

Yksi pariskunta tapaili aina salaa hotellihuoneessa joka rakennettiin kirjahyllyyn.

Omenalaaksossa asui vain yksi naimaton mies, Soave (tuo pinkki äijä suurimmassa sydämessä :)). Se tietysti heilasteli vähän jokaisen kanssa.

Ponimiehet kävivät myös baarissa. Ponipäiväkirjaani olen 9.7. 1989 kirjoittanut, että kaverini Anun poni Polle ”joi yhteensä 11 tuoppia olutta eikä tullut humalaan”. :D

idPoniperheet_suhteita

Piparminttu seurusteli vakituisesti Lollin kanssa, mutta Vikin magneettinen vetovoima sai senkin välillä kurkkimaan ”naapurin tontille”…

Poniperheet_suhteita2

Nössö-Loiskekaan ei jättänyt tyttöystävä-sääntöä hyödyntämättä… ;) Kaikkien tavoitteleman Varjottaren seurassa se saattoi kokea olevansa vähän miehekkäämpi kuin hellapoliisi-Sateenkaaren kanssa kotioloissa. :D

Poni-Kauniit-ja-Rohkeat…

. . .

Leikin poneilla aika vanhaksi saakka, varmaan 11-vuotiaaksi. Jotenkin minusta tuntuu, etteivät sen ikäiset enää leiki nykyään… Taitavat jo käydä jossain diskoissa ja seurustella! :D Ehkäpä minä olen niin lapsellinen vielä 3-kymppisenäkin kun leikki-ikäni jatkui niin myöhään..? :P

Loppukevennyksenä Omenalaakson tiedot -vihkoon kirjattu äitini mielipide poneista:

                 Aidinmielipide

* no comment :) *

Kuka muistaa vielä omia leikkejään? (No kuka haluaa muistaa… ^_^) Kumpaan leiriin kuuluitte – ponit vai Barbit? :)

Kommentit (139)
  1. Ponit ehdottomasti!
    Itsekkin kerään vielä, tuolla hyllyllä tuijottaa useampi poni :)

  2. Vitsit, pitääköhän kaivaa omat Mylitleponet (ei my little pony vaan mylitlepone) kaapista ja katsoa missä kunnossa ne on. Mun omat asuu rottinkikopassa ja se oli mun suurin aarre pienenä, sittemmin ostin ihan täysikokoisen ja elävän My Littlen Ponyn, 122cm täyttä läskiä ja tottelee nimeä Nilpa, eikä ole edes sateenkaaren värinen vaan juuri nyt tylsä harmaa mustalla tukalla… hmpf, haluan sateenkaaripeffaisen ponin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *