Silikonit – hyviksiä vai pahiksia?

Silikoni, tuo trendikkäästi parjattu kosmetiikan ainesosa. Silikonivastaisuus kuluttajien keskuudessa tuntuu kasvavan vuosi vuodelta, ja yhä useammat kosmetiikkamerkit vastaavat tähän ilmiöön lanseeraamalla silikonittomia tuotteita. Tämä trendi on ollut havaittavissa etenkin hiustenhoitotuotteiden puolella.

Silikoneista liikkuu paljon kielteisiä väittämiä. Niiden sanotaan tukkivan ihoa, kerrostuvan hiuksiin ja olevan muutenkin pahoja, synteettisiä aineita joilla vain ”meikataan” hiukset kiiltäviksi ja saadaan voiteet liukumaan iholle miellyttävästi. Pitävätkö nämä ”myytit” paikkansa?

Eri silikoniyhdisteillä on erilaisia ominaisuuksia, mutta pääsääntöisesti niitä käytetään kosmetiikassa tuomaan voiteisiin miellyttävää tuntua, sitomaan ihoon tai hiuksiin kosteutta ja tekemään hiukset liukkaiksi, kiiltäviksi ja helposti kammattaviksi.

Hiustenhoidosta puhuttaessa on hyvä muistaa, että hius on kuollutta sarveiskuitua jota ei voi millään elvyttää tai korjata, mutta sen pintaa voi silottaa ja vetolujuutta parantaa. Silikonit kuorruttavat hiuksen hydrofobisella eli vettä hylkivällä kalvolla, joka vähentää hiuksen huokoisuutta, estää kosteuden haihtumista hiuksen sisältä ja liukastaa hiuksen pintaa –> hius tuntuu sileältä, pehmeältä ja hoidetulta.

Kosteusvoiteessa silikonien ”kosteuttava” vaikutus perustuu okkluusioon; ne muodostavat ihon pinnalle kalvon joka estää kosteuden haihtumista ihon sisältä. Itsessään ne eivät siis sido vesimolekyylejä.

Mitä tulee silikonien tukkivuuteen iholla, monien ihmisten kokemukset näyttäisivät puoltavan tätä väitettä, mutta tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä asiasta ei löydy. Monet asiantuntijat pitävät silikoneja päinvastoin yhtenä parhaiten siedetyistä ja hyödyllisimmistä ainesosista ihonhoidossa.

Itse kuulun niihin, jotka suhtautuvat silikoneihin vähemmän myönteisesti, vaikka ihoni ei ole niihin koskaan reagoinutkaan (päänahkaa lukuun ottamatta, mutta siihen palaamme kohta). En ole koskaan pitänyt silikonien liukkaasta tuntumasta voiteissa, enkä juuri näe tarpeellisena sitoa ihooni kosteutta juuri silikonien luoman kalvon avulla. Vastaavanlainen okklusiivinen vaikutus on myös luonnon öljyillä, ja toisin kuin silikoni, luonnon öljyt myös imetyvät ihoon ja pehmittävät sitä syvemmältä.

En kuitenkaan tuomitse silikoneja, sillä ne tuovat kosmetiikkaan monia kuluttajien toivomia ominaisuuksia.

Mitä tulee hiustenhoitoon, tällä puolella silikoneilla voi olla myös vähemmän toivottuja sivuvaikutuksia.

Voiko silikoni kerrostua hiukseen? Tästä kysymyksestä tunnutaan käyvän ikuista juupas-eipäs –keskustelua, ja etenkin kampaajien keskuudessa on suosittua väittää, etteivät heidän myymiensä tuotteiden laadukkaammat silikonit kerrostu hiukseen.

Väärin. Silikoni voi kerrostua hiukseen (lähde: BeautyBrains.com – kosmetiikkakemistien ylläpitämä sivusto), eikä tässä tapauksessa ole väliä tuleeko kyseinen silikoni Redkenistä vai Fructiksesta.

Kerrostuvuus riippuu reseptissä käytetyistä silikoniyhdisteistä ja käytettyjen tuotteiden määrästä. Dimethicone, esimerkiksi, on kaikkein raskain hiustuotteissa käytetty silikoni. Se on kaikkein silottavin, mutta myös vaikein pestä pois. Samoin amodimethicone tarraa hiuksiin voimakkaasti.

Luonnollisestikaan ei voida sanoa, että silikonit kerrostuvat kaikkien ihmisten hiuksiin, vaan mm. hiustyyppi ja kerrostumispotentiaalisia silikoneja sisältävien tuotteiden yhteiskäyttömäärä vaikuttavat asiaan. Jos käytät vaikkapa shampoota, hoitoainetta, jätettävää hoitoainetta ja muotoilutuotetta, jotka kaikki sisältävät dimetikonia, on kerrostuminen todennäköisempää kuin jos vain yhdessä tuotteessa olisi ko. ainetta.

Itse huomaan silikonien kerrostumisen omissa hiuksissani helposti. Kun esimerkiksi käytän jonkun hiusväripaketin mukana tulleen hoitoainepakkauksen, joka tyypillisesti sisältää runsaasti dimetikonia ja/tai amodimetikonia sekä polykvatteja (nämäkin voivat kerrostua hiukseen, mutta se on jo toinen stoori), ovat hiukseni jo valmiiksi selvän tuntuiset kun pesen ne shampoolla seuraavan kerran. Hiukset siis tuntuvat huuhteluvaiheessa selvemmiltä, kuin samalla shampoolla yleensä. Pitkään ihmettelin tätä ilmiötä, mutta sitten ymmärsin että se johtui edellisen hoitokerran silikoneista. Esimerkiksi dimetikoni saattaa vaatia useita pesukertoja irrotakseen kokonaan.

Toinen selkeä merkki silikonin kerrostumisesta oli päänahan hilseily. Käytin vuosia todella hoitavia, silikonia sisältäviä shampoita, ja hilseily loppui kun vaihdoin shampoot silikonittomiin. Tietenkään kaikki hiustuotteissa käytetyt silikonit eivät kerrostu, ja osa jopa haihtuu kokonaan, mutta pidän itse helpompana vältellä kokonaan niitä shampoita joista löytyy silikoniyhdisteitä incin alkupäästä. Näin olen myös välttänyt hilseen.

Sen sijaan hiuksiin jätettävissä suojatuotteissa, kuten latvaseerumeissa, pidän silikonia välttämättömänä. Kuivat ja rispaantuneet latvat kaipaavat nimenomaan sileyttä, kiiltoa ja suojaavaa kalvoa, joten näissä tuotteissa silikoni on enemmän kuin paikallaan! Luonnon öljyt ovat parempia hiuksen pehmentämisessä, mutta silikonien veroisia silottavia ominaisuuksia niillä ei ole.

Laitan tähän vielä BeautyBrains-kirjassa olleen hyödyllisen oppaan yleisimpien silikonien kerrostuvuudesta:

Eivät kerrostu: sykliset silikonit, jotka tunnistaa inci-nimen osasta ’cyclo’ – esimerkiksi cyclomethicone ja cyclopentasiloxane. Antavat silkinsileän tunteen ja jättävät märkään hiukseen mielettömän liukkauden. Haihtuvat hiuksista kokonaan.

Kerrostuvat vähän: vesiliukoiset silikonit. Ovat vain kevyesti hoitavia ja kerrostuminen on epätodennäköistä koska aine pesetyy helposti pois veden mukana. Tämäntyyppisiä silikoneja käytetään usein shampoissa. Tunnistaa inci-nimen osasta ’polyol’, esimerkiksi dimethicone copolyol.

Kerrostuvat kohtalaisesti tai voimakkaasti: tämäntyyppiset silikonit on kemiallisesti modifioitu tarttumaan hiukseen tiukemmin, ja ovat näin ollen hoitavampia. Nämä silikonit tunnistaa inci-nimen osasta ’amo’, ’amine’ tai ’amino’, esimerkiksi amodimethicone ja stearamidopropyl dimethylamine. Tämäntyyppisiä silikoneja käytetään usein jätettävissä hoitoaineissa.

Kerrostuu voimakkaasti: voimakkainta silikonityyppiä kutsutaan silikoniöljyksi. Sitä käytetään usein isomolekyylisessä muodossa jotta se olisi mahdollisimman vedenkestävää ja tuottaisi hyvän kiillon hiukseen. Voimakas vedenkestävyys taas aikaansaa sen, että ainetta on vaikea pestä pois. Inci-nimi: dimethicone tai simethicone.

* * *

Mikä on teidän suhteenne silikoneihin? Välttelettekö, tykkäättekö, vai oletteko kenties täysin ”konineutraaleita”? :)

Kuvat: täältä, täältä ja täältä.

Kommentit (110)
  1. Apua, tuli sellanen paniikkifiilis että mitähän mömmöjä mun hiukset nyt on täynnä.. :D Taidanpa huomenna tutkia mitä kaikkee tuolta kylppärin kaapeista löytyy..

  2. Kiitos taas kerran todella informatiivisesta ja hyvästä jutusta! :)

    Itse käytän silikonittomia shampoita, koska päänahka ei kauheasti tykkää silikonia sisältävistä. Hoitoaineissa sen sijaan sallin silikonit, levitän hoitsikan yleensä pelkästään latvoihin. Suosikkini silikonittomista shampoista on Herbinan Marja Spa-sarjan kosteuttava shampoo.

    Tehohoidoista käytän Lorkun Nutri-Glossia (hamstrasin viime Lapin reissulla neljä purkkia varastoon kun ajettiin Haaparannan ja Ruotsin kautta …:D), se on hyvä kun se on silikoniton, voi huoletta muhitella pitempäänkin :) Tosin vikan purkin pohja paistaa kohta, täytyy tehdä taas koukkaus Ica Maxiin kun liikun Lapin suuntaan :D Yleisesti ottaen miulla silikoniset tehikset tukkii joka kerta niskan ihon (kun muhittaa vaikka puoli tuntia) ja sitten on kipeitä tukkeutuneita patteja niska täys :S

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *