Karkkipäivä
Karkkipäivä

Reppu selkään ja luontoon

Sympaattista, miten moninaisissa asioissa lukijat kääntyvätkään puoleeni, välillä täysin odottamattomistakin aiheista. Minulta pyydetään useimmiten apua meikki- ja ihonhoitoasioissa, mutta kasvavassa määrin myös matkailuvinkkejä (sinä joka kysyit Sporadeista, vastaan pian, anteeksi kun on taas jäänyt roikkumaan!) ja jopa ruokavalioon liittyvää konsultaatiota. Helmikuussa sain sähköpostiini seuraavanlaisen viestin lukijalta;

”Moikka!

Voisitko antaa minulle hieman aloittelijan ohjeita vaeltamisessa? Haluaisin lähteä ensimmäistä kertaa vaeltamaan poikaystävän kanssa, mutta suoraan sanottuna minulla ei ole mitään hajua mitä kaikkea mukaan pitää pakata, minne kannattaa mennä, uskaltaako heti jäädä yöksi jne. Voisitko tehdä blogin puolelle tai vastata sähköpostilla jotain tärkeimpiä asioita tai joitain  nettisivuja, joilta löytyy hyvää tietoa?”

Camilla, nyt seuraa vastaus :) Olin tekemässä juttua Kurjenrahkan retkestämme, kun keksin, että tässä yhteydessähän voisin toteuttaa lukijan toiveen vaellusvinkeistä :)

idKurjenrahka

Olen käytännössä kaukana eräekspertistä, mutta jonkinlaista retkeilyrutiinia on alkanut jo syntyä.

Olen aina tykännyt liikkua luonnossa, mutta perusteellisemman kaavan retkeilystä teltta- ja laavuyöpymisineen innostuin vasta mieheni kautta. Mr. Karkkipäivä on varsinainen eräjorma ja on luonnossa ehkä parhaassa elementissään. <3 Hän on tietysti tehnyt eräilystä minulle helppoakin – kotona kun on kaikki ”pelit ja pensselit” valmiina, minun tarvitsi vain seurata mukana metsään ^_^


Kurjenrahka_puisto

Minne mennä?

Kansallis- ja luonnonpuistot sekä valtion retkeilyalueeet tarjoavat merkittyjä luontopolkuja ja reittejä lyhyemmistä päivä- tai viikonloppupatikoista aina pidempiin vaelluksiin. Merkityillä reiteillä on lähes mahdoton eksyä, joten aloittelijakin voi suunnata niille huoletta.

Luontoon.fi-sivulla on listattu esittelyineen kaikki Suomen kansallispuistot sekä retkeilyalueet. Sivulla on todella kattavasti tietoa kaikesta retkeilyyn ja vaellukseen liittyvästä alkaen siitä, miten puistoihin pääsee niin julkisilla kuin omalla kulkuneuvolla. Aloittelevalle retkeilijälle hyödyllinen on sivustolle koottu Retkeilyn ABC, josta löytää yksityiskohtaisia vinkkejä niin varusteiden hankintaan kuin retkiruoan suunnitteluun. Todella hyvä sivu!

Retkikartta.fi-sivulta löytyvät kaikkien puistojen tulostuskelpoiset kartat reitteineen.

Kurjenrahka_Kulkija

Miten luonnon- ja kansallispuisto eroavat toisistaan? Luonnonpuistot on perustettu ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tutkimusta varten, ja niiden suojelumääräykset ovat kansallispuistoja ankarammat. Suurin osa luonnonpuistoista on suljettu muilta kuin tutkijoilta, mutta osassa saa liikkua merkityillä reiteillä. Nämä yleisölle avoimet luonnonpuistot eivät retkeilijän näkökulmasta eroa kansallispuistoista mitenkään; kummissakin on merkittyjä reittejä ja palveluita kuten tulentekopaikkoja, telttailualueita (joiden yhteydessä myös puu-cee-käymälät), laavuja ja vuokra- tai autiotupia.

Esimerkiksi Kevo, jossa vaelsimme unohtumattoman hyttysten täyteisen viikon viime kesänä, on luonnonpuisto.

Monilla retkeilyalueilla on omia reittejä myös pyörätuolilla liikkuvalle.

Kurjenrahka_Maalaismaisema

”Uskaltaako heti jäädä yöksi?”

Uskaltaa :) Yöpyminen kansallis- tai luonnonpuistojen merkityillä reiteillä on turvallista, ja sesongista riippuen kohtaat usein myös muita yöpyjiä telttailupaikoilla. Jos telttaa ei ole omasta takaa tai ei halua sellaisessa yöpyä, on vaihtoehtona myös katto pään päällä eli laavu, tupa, kota tai kammi. Tupatyypit vaihtelevat puistosta riippuen. Lisätietoa erilaisista tuvista löytyy täältä.

Villieläimiä ei Suomen kansallispuistojen merkityillä reiteillä tarvitse pelätä.

Ainoa harmillinen kohtaaminen ”villieläimen” kanssa meidän vaelluksilla tapahtui Repovedellä, jossa hiiret söivät yöllä pähkinäjemmani repun sivutaskusta. ^_^ Muuten ainoat kiusaa aiheuttavat eläimet ovat öttiäiset kesä-Lapissa. Ja sitä kiusaa ei muuten kannata aliarvioida ;)

Kurjenrahka_leiri

Ylemmät kuvat: vadelmakynnet ja mun rakkaat, ihanat, maailman parhaat vaelluskengät. / Vhh:laisen perusaamiainen retkiolosuhteissa ei paljon kotiaamiaisesta poikkea; kahvia, kananmunaa ja kasviksia. :)

Mitä pakata?

Lyhyelle viikonloppuvaellukselle meidän setti on tällainen:

Miehen rinkassa:

Teltta, ensiapupakkaus, Leatherman, otsalamppu, makuualusta, makuupussin laineri (eli ohut silkkipussi), retkikeitin, kaasua tai bensaa, keittoastiat, juoma-astiat (Platypus + Nalgene) ruokaa, vaihtokalsarit ja -sukat, taukotakki (eli lämmin untuvatakki), myssy, packlite-Goretex-takki ja -housut (jos sataa). Säästä riippuen mukana joskus myös Ruskovillan yökerrasto. Windstopper-takki kulkee rinkan hupussa josta sen voi nopeasti vetää päälle.

Päällä: softshell-housut, pitkähihainen merinovillapaita ja sen päällä ohuempi tekninen paita (eli materiaalia joka siirtää kosteuden pois iholta), tuubihuivi.

Puuvillaisia vaatteita ei muuten suositella vaellukselle, ne pitävät hien ja kosteuden itsessään.

Kurjenrahka_Auringonlasku2

Auringonlasku Kurjenrahkan Vajosuolla

Mun rinkassa:

Kummankin makuupussit, makuualusta, vaihtovaatteet (sukat, alushousut, merinovillakerrasto), Goretex-housut, untuvatakki, myssy, ruokaa, ruokailuastiat, kirja, otsalamppu, termospullo, vesiastia (Platypus). Rinkan hupussa Windstopper-takki.

Päällä: softshell-housut, merinovillainen pitkähihainen paita ja sen päällä tekninen t-paita, tuubihuivi. Usein vielä säästä riippuen fleece-takki  (palelen herkästi).

Kurjenrahka_Auringonlasku

Vaatteita pakatessa kannattaa pitää mielessä, että kävellessä on useimmiten kuuma ja hiki (jolloin toppatakki on viimeinen asia jota kuvittelee tarvitsevansa), mutta taukopaikalla tulee vilu hyvin nopeasti. Silloin iloitset untuvatakistasi :)

Illalla tulee usein jopa kylmä, ja minä ainakin vedän kevät- ja syysvaelluksilla päälle kaikki mukana olevat takit ja housut kun ilta hämärtyy. Kesävaellukset ovat ainoita jolloin untuvatakille ei ole ollut käyttöä.

Kurjenrahka_loimulohi

Ruoka

Lyhyillä viikonloppuvaelluksilla ruokaa tarvitsee ottaa mukaan sen verran vähän, että suosimme tuoreruokaa. Se tietysti painaa, mutta viikonloppurinkka tarvikkeineen on muutenkin kevyehkö joten ruoan paino ei haittaa. Viikon vaellukselle mukaan lähtee enemmän perinteistä pussi- ja kuivaruokaa, paitsi minulla, jolla on oma retki-vhh-ruoka. Ja sen vuoksi saankin kantaa painavampaa rinkkaa ;)

Olen tosin kehittynyt huimasti retki-vhh-ruoan suhteen, ja nyt nauran kippurassa kun  muistelen ensimmäistä vhh:n aikaista vaellustani Kilpisjärvelle…. Ei hyvänen aika sitä tölkkien ja tetrojen määrää… Ihan käsittämätöntä. :D

Kurjenrahka_ruoka

Kurjenrahkalla herkuteltiin mm. loimulohella, (palaneella) bataatilla ja porkkanalla sekä munakermaviilikastikkeella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Makuupussin lämpöalueeseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jos on palelevaa sorttia, niinkuin minä. Minä nukun kesälläkin makuupussissa, jonka comfort-alue on jossain miinuksen puolella.

On parempi hikoilla liian lämpimässä makuupussissa kuuman yön sattuessa, kuin hytistä yön läpi liian viileässä pussissa. Lämpimästä makuupussista voi aina ujuttautua osittain ulos ja helpottaa kuumuutta, mutta liian viileään pussiin ei auta mikään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kurjenrahka_suolla

Hyvät vaelluskengät ovat yksi tärkeimpiä varusteita, kumisaappaissa tai lenkkareissa ei tosiaankaan kannata lähteä vaellusreiteille.

Jonkun lyhyen luontopolun saattaa kenties selvittää kumppareissa, mutta pidemmillä reiteillä kunnon kengät ovat must.

Suosittelen vaelluskenkien hankintaa alan liikkeestä. Omani ovat Meindlin ja olleet alusta asti kuin yhtä jalkojeni kanssa. Näissä kengissä eivät jalat väsy, tuki ja istuvuus ovat täydelliset <3 Olen kulkenut Meindleilläni jo vuodesta 2007.

Kurjenrahka_pitkospuut_savu

Olen niin iloinen, että olen saanut miehen kautta löytää retkeilyn ilon. Luontoelämykset tuovat tärkeää ja tarpeellista vastapainoa tietokoneen ääressä jumittavalle arkielämälleni, ja lyhytkin yhden yön vaellus on todellinen henkireikä. On ihanaa jättää some ja koneet ja teknologia hetkeksi taakseen ja olla 100-prosenttisesti läsnä luonnon keskellä.

Se on uskomattoman rentouttavaa.

Kurjenrahka_Satumetsa

Satumetsä.

Loppuun täytyy vielä kertoa leipomistarina Kurjenrahkalta. :)

Kurjenrahka_Leipomassa

Niin sitä vain mieskin laittaa kätensä taikinaan nuotiolla, voisiko uskoa!

Mr. Karkkipäivä tuo joka retkelle mukana lettu- tai pullataikinainekset (valmiiksi kotona sekoitetut), sillä ne ”kuuluvat totta kai asiaan”.

Tällä kertaa misterin ”tikkupulla”taikina ei vain oikein onnistunut, eikä taikinaan saatu sopivan sitkoista ja paksua koostumusta jotta sen olisi saanut käärittyä optimaalisesti tikun päähän.

Kurjenrahka_Tikkupulla

Pulla näytti tältä. :) Minulle tuli mieleen kärähtänyt kivespussi…..

Mies sitten keksi, että pullanhan voi paistaa myös folion päällä. Touhua katsellessa minunkin alkoi kovasti tehdä mieli pullaa. En ota retkille mukaan muuta jälkkärimäistä kuin tummaa suklaata ja proteiinipatukoita, sillä minun ei oikeastaan koskaan tee eräillessä mieli makeaa.

Nyt leivonnaisen himo kasvoi kuitenkin niin suureksi, että harkitsin jo hetken vehnälle antautumista.

Sitten muistin, että minulla on retkiruokien joukossa minigrip-pussillinen psylliumia (käytän sitä esimerkiksi kastikkeiden saostukseen). Hei, minähän voin tehdä improvisoidun vhh-taikinan!

Kurjenrahka_Nuotioleivontaa

Tuumasta toimeen. Sekoitin taikinan soijakermasta, psylliumista ja ruokalusikallisesta kaurahiutaleita. Makeutusta minulla ei ollut, mutta maustoin taikinan kanelilla.

Taikina öljytylle foliolle kypsymään. (Kuvassa vieressä vehnäversio.) Pinnan ruskistuttua lisäsin päälle tummaa steviasuklaata. ”Tikkupullaleiriläiset” alkoivat luoda kiinnostuneita katseita leivonnaiseeni, joka muistutti ilmiselvästi….

Kurjenrahka_NuotioChocoCookie

Chocolate-chip-cookieta! No eikös vain! :) Pehmeänä versiona.

Näin sain minäkin oman retkipullan. :) Kaikkeen see psyllium taipuukin, todellinen monitoimijauhe. Kokemuksesta innostuneena aloin heti kehitellä helposti mukanakulkevia jauhosekoituksia, joista voin tulevaisuudessa valmistaa vhh-lettuja tai vaikka muffinseja, jos pullan himo vastaisuudessa iskee erätulilla! :)

*

Onko lukijoiden joukossa retkeilijöitä? Olisi mukava kuulla juttuja vaikkapa ikimuistoisimmasta vaelluksestanne tai vinkkejä erityisen kauniille reiteille.

Kyllä luonto vain tekee hyvää.

Kommentit (49)

  1. Jonttu

    Tässä elämäntilanteessa ei voi kuin vain unelmoida tuostakin vaellusasiasta, mutta pyrin hyödyntämään kaikki pienetkin omat hetket sellaisiin luontosutkauksiin, joiden aikana saa edes pienen kosketuksen luontoon. Ne ovat todella tärkeitä ja pitävät kuitenkin jalat niin sanotusti paremmin maankamaralla arkielämässäkin. :)

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.