Karkkipäivä
Karkkipäivä

Rakkaimmat Kuopio-paikkani

Kuopio-viikon finaalissa esittelen vielä joitain minulle tärkeitä lempparipaikkoja kaupungista.

Viikon aikana huomasin, kuinka hurjan paljon minulla olikaan sanottavaa ja esiteltävää Kuopiosta. Koko ajan tulvi mieleen lisää tarinoita ja esiinnostamisen arvoisia asioita kaupungista. Lopulta oli vaikea valita kaikesta materiaalista blogiin päätyvät jutut – liika on tunnetusti liikaa ja tämäkin postaus olisi lukijaystävällisyyden kannalta saanut jäädä lyhyemmäksi. Mutta en malttanut jättää mitään näistä paikoista pois…

On ollut tosi kivaa saada jakaa Kuopio kanssanne tämän viikon aikana. Kiitos kun seurasitte mukana :)

Lempipaikat_KuopiossaIMG_5253

Lempipaikkojani kartalla.

Kuopio_lempipaikat_KuvakukkoIMG_5579

Kuvakukko

Vuorikadulla sijaitsee Kuopion vanhin toiminnassa oleva elokuvateatteri, vuonna 1939 avattu Kino Kuvakukko. Siellä on vuosikaudet toiminut Kuopion ylioppilaskunnan elokuvakerho Hyvät Kuvat, jonka jäsen itsekin olin Kuopiossa asuessani.

Kuopio_lempipaikat_Kuvakukko

Lapsuudessani Kuvakukossa järjestettiin paljon koululaisnäytäntöjä, ja ensi kerran olen käynyt siellä jo ihan pienenä ala-asteikäisenä tirpanana.

Salissa on edelleen käsitykseni mukaan alkuperäiset istuimet. Jos eivät ihan 30-luvulta niin vuosikymmenten takaa kuitenkin. Teatterissa on ainutlaatuinen vanhan ajan tunnelma. Kerrassaan ihana paikka, jossa edelleen käyn leffassa tilaisuuksien mukaan Kuopiossa vieraillessani.

Kuopio_lempipaikat_Kirjasto1

Kirjasto

Ah, kirjasto….! Ahkerana lukutoukkana olen viettänyt Kuopion kaupunginkirjastossa tovin jos toisenkin, onpa yhteiseen historiaamme mahtunut melkein vuoden mittainen työharjoittelukin.

Rakastin kirjastoa niin. Ette usko, miten monta kirjaa minulla saattoi olla kerralla lainassa työharjoittelurupeaman aikana… Joka päivä hyllyiltä bongaili jotain superkiinnostavaa jota ei vain millään malttanut jättää lainaamatta. Vaikka kirjapinoja oli tietysti mahdoton koskaan saada luettua kotona läpi… :D

Kauhukirjat olivat minulle ehdoton juttu teini-iästä pitkälle aikuisuuteen. On ollut aika, jolloin minulta ei jäänyt väliin yhtäkään Stephen Kingiä. Nyt en voi väittää tietäväni mitään herran julkaisuista viimeisen 10 vuoden ajalta…

Kuopio_lempipaikat_Kirjasto2

Kirjaston kahvila tuli yhteen aikaan sangen tutuksi paikaksi. Vietin kahvilassa työtaukoni munkin & kaakaon parissa. Munkit näyttävät edelleen yhtä hyviltä. ;)

Lopulta luovuin turhan tiheäksi äityneestä Tazza- & munkkirinkilätuokiostani, kun päivittäinen rituaali kummasti alkoi tuntumaan vyötäröllä.

            Kuopio_lempipaikat_Korttelimuseo_IMG_5572

Korttelimuseo

Kuopio_lempipaikat_Korttelimuseo_

Kirkkokadulla sijaitsee ihastuttava puutalokortteli, joka toimii museona. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta.

Kuninkaankadun, Kuopionlahdenkadun, Haapaniemenkadun ja Minna Canthin kadun rajaamalla alueella sijaitsee paljon vanhoja puutaloja, ja täällä voi aistia miltä historiallinen Kuopio on muinoin näyttänyt.

Korttelimuseo on ollut rakkaimpia paikkojani Kuopiossa jo lapsesta saakka. Täällä oli aina jännä käydä. Nyt vanhempana arkkitehtuurista saa vielä ihan eri tavalla irti.

Kuopio_lempipaikat_Sorvarinkatu

Sorvarinkadulla sijaitsee Minnan Päiväkoti, joka oli ensimmäinen päiväkotini. Päiväkotirakennus Sorvarinkadulla on yksi puutalo-Kuopion vanhoja rakennuksia.

Kuvissa Sorvarinkatu  ja Minnan Päiväkodin punainen rakennus vuonna 2015 ja 30-luvulla. 30-luvun kuva on kirkolta toiseen suuntaan, päiväkodin rakennus on kuvassa vasemmalla.

Vanha kuva on Korttelimuseon näyttelystä ”Puutaloasumisen ihanuus ja kurjuus”. Suosittelen näyttelyä vanhasta Kuopiosta kiinnostuneille, näyttelyssä on runsaasti hurjan mielenkiintoisia ennen-jälkeen -kuvia Kuopion keskustasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi

Kuopion oma ”Central Park”. Kivenheiton päässä torilta sijaitseva vehreä puistoalue joka on kunnostettu upeasti sitten minun aikojeni. Lampi uimarantoineen oli suosittu ulkoilualue jo lapsuudessani, mutta sittemmin alue suunniteltiin kokonaan uusiksi ja on nyt entistä viehättävämpi. Lampea kiertävältä kävelyreitiltä avautuu klassinen Kuopio-maisema Puijontorni-siluetteineen.

Väinölänniemen ohella kesä-Kuopion picnic-kohde numero yksi. Oma äitini kuuluu muuten kesäisin lammen ”peruskalustoon” ja jos aurinko vain paistaa, löytää Äiti Karkkipäivän täältä takuuvarmasti viltiltään kirjansa ja eväskorinsa kanssa :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi kesällä 2013.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi 1920-luvulla (kuva Korttelimuseon näyttelystä.)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Valkeisenlampi huhtikuussa 2015.

Kylpevän naisen patsaan kohdalla syötettiin aina lapsena sorsia.

Valkeisenlammen rakkain hahmo löytyy kuitenkin lammen toiselta puolelta, leikkipuistosta, joka kantaa nykyään nimeä Uppo Nallen puisto.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kula-Kalle! Tämä karuselli on ollut samalla paikalla lapsuudestani saakka. Maalipinta on vaihtunut, mutta Kula-Kalle seisoo paikoillaan. Minun lapsuusvuosinani se oli haalean turkoosi.

Onko tämä karusellityyppi tuttu muillekin kuin Kuopion asukeille? Luulisi näitä olleen muuallakin, mutta en ole nähnyt Kula-Kallea kuin Kuopiossa. Täällä kaikki tietävät Kula-Kallen. <3 Tai tiesivät ainakin ennen.

Kuopio_lempipaikat_HannaPartanen_1

Hanna Partasen leipomo

Ei Kuopio-viikkoa ilman Hanna Partasta. Eihän Kuopiosta voi edes puhua ilman mainintaa kalakukoista ja lihapiirakoista…! :) Suosituimmat sellaiset leipoo Hanna Partasen leipomo, joka on toiminut samalla paikalla Kasarmikadulla jo 30-luvun alusta. Hanna Partanen on Suomen kuuluisin kalakukkoleipuri, kutsutaanpa häntä myös kaikkien kalakukkojen äidiksi, jonka ansiosta kukko on levinnyt ympäri Suomea.

Hannan ”lihikset” olivat pienen Sannin suurinta herkkua. Vähän varttuneempi Sanni valitsi mieluummin riisipiirakan tai omenahillomunkin. Kalakukkoon minulla oli ristiriitainen suhde. Kalakukko on ruiskuoreen leivottua kalaa ja rasvaista siankylkeä. Ihra ällötti minua suuresti, mutta jotenkin kierosti silti tykkäsin kukosta, etenkin sen kuoresta. Maku, jossa yhdistyivät ruis, sian rasva ja kala, oli samalla outo mutta koukuttava. En ole syönyt kukkoa täytettyäni 15, jolloin luovuin lihan syömisestä.

Kuopio_lempipaikat_HannaPartanen_2

Kukkoja paistetaan Partasen leipomossa edelleen alkuperäisessä uunissa (kuva ylhäällä oikealla).

Alhaalla oikealla riisipiirakoita valmistumassa.

Jos ette ole maistaneet a) kalakukkoa tai b) Hannan lihapiirakoita tai ”riisareita”, suosittelen ehdottomasti pistäytymään Kuopion visiitillä tähän historialliseen, sympaattiseen leipomoon. Uunituoreen kalakukon voi noutaa leipomosta iltaisin kello 20-20.30. Myyntivaunu torilla on paikalla maanantaista lauantaihin 7.30-14.30.

.

Tähän on hyvä päättää Kuopio-viikon sarja. :)

Ai niin. Vielä yksi juttu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pääsin sitten vihdoin käymään Asemakoulun salissa….! <3

Ensi kertaan, Kuopio! :)

Kommentit (53)

  1. norppa

    jos nykyiseen ruokavalioon vielä sopii, niin kalakukko on tosi hyvää myös ilman sitä sianlihaa, sitä voi korvata voilla oman maun mukaan! tärkeintähän siinä on ne muikut ;)
    ruiskuoreen muikkuja, voita väliin ja eikun uuniin!

    • Sanni

      Vilja ei kuulu ruokavaliooni, mutta pieni pala ruisleipää ei veisi hommaa metsään :) (Esimerkiksi Raija Asunnan 130 vuotta vanhaan taikinajuureen tehtyä ruisleipää tulee maistettua pieni pala kerran-kaksi vuodessa ;)) Mikäpä ettei joskus voisi kokeilla valmistaa omaa kukkoa :)

  2. Kati

    Haa, isopää karuselli. Miksiköhän sitä sanottiinkaan lapsena. Joensuussa oli hän.

  3. andree

    Onko Jonttu taas hukassa, tuntuu ettei häntä ole näkynyt viime aikoina kommenttiboksissa?! :D

    • Sanni

      Jonttu ei ole kadoksissa, hän ei vain ole kommentoinut Kuopio-postauksiin :) Mutta muihin viikon postauksiin kyllä. Statement Kuopiolle…?

  4. Kemmy

    Kula-Kalle heitti mulle lapsuusflashbackin, eli Kula-Kallen serkkupoika löytyi myös Kotkasta. Mun mielestä ei oo enää paikallaan, pitää varmaan heittää lenkki tuon puiston ohi, ja käydä tarkistamassa asia ;)

  5. Sini

    Iisalmessa myös tuollainen karuselli :) kyseinen leikkipuisto nimettiin sen mukaan Ukko-puistoksi :) ihan lapsuuden ykkönen

    • Jonttu

      Oletko muuten maistanut tuota grillin myyntitaulussa näkyvää kasviskukkoa? Minua houkuttaisi maistaa kyllä.

      Mainitsit, että pidit lihansyöjäaikoinasi lihapiirakoista. Olivatko nämä suurinta lihaherkkua sinulle? Itselläni paras lihaa sisältävä ruoka oli HK:n Sininen, jota äiti paistoi pikkupaloina pannulla. Aika monta meni innokkaan maistelijan suuhun ennen kuin edes päätyivät pannulle…

      • Sanni

        En ole maistanut kasviskukkoa, mutta lanttukukkoa kyllä. Minusta lanttu ja ruiskuori eivät olleet mikään erityisen herkullinen makuyhdistelmä.

        Mitä lihapiirakoihin tulee, voisipa melkein sanoa, että ne kuuluivat suosikkiliharuokiini. Sellaisia liharuokia, joista olisin tykännyt, oli nimittäin hyvin vähän, en koskaan pitänyt lapsena lihan mausta ja koostumuksesta. Siksi olikin helppo ja suhteellisen itsestäänselvä askel luopua lopulta niiden vähienkin lihajuttujen syömisestä. Harvoihin liharuokiin, joista oikeasti pidin, kuuluivat makaronilaatikko, maksalaatikko (!!) ja nakkikeitto. Yleisesti ottaen liha jäi muuten aina lautaselle. Olen ollut siitä erikoinen lapsi, että en pitänyt edes lihapullista tai jauhelihakastikkeesta. Lihapullissa oli minusta aina jotain inhottavia sitkeitä kohtia jotka jäivät vain pyörimään suuhun… :D

  6. Letiko

    Selailin vanhoja tekstejäsi, ja skrollaillesani tätä kauhun tunne läikähti sisälläni: Naantalin kirkkopuiston leikkipuistossa oli tuollainen ukkeli-karuselli (en muista oliko meillä sille nimeä) ainakin 90-luvun alkupuolella, ja pelkäsin sitä ulkonäkönsä takia suunnattomasti! Nyt tuntuu jotenkin todella kaukaiselta tavoittaa, että miten tuo muka oli niin hurja, mutta vanha pelon tunne on silti käsin kosketeltavissa. :’D Erittäin hauska juttu lukea, että näitä on ollut muuallakin!! Valmistaja/tausta kiinnostaisi. :)

    • Sanni

      Kiva oli kuulla sinunkin ”ukkokaruselli”-muisto vaikka se olikin pelottava :) Minuakin kiinnostaisi karusellin historia, mutta kun ei oikein tiedä millä sanalla etsisi, mikä lienee sen virallinen nimi… Voisiko nuo olla jopa 70-luvulta?

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.