Puhutaan kalliista kosmetiikasta

Mun tekee mieli puhua kalliista kosmetiikasta!

Olen lähtökohtaisesti hyvin anti-kallis ja kaikessa säästönäkökulmaa tai vähintään ”parasta laatua halvimpaan hintaan” hakeva ihminen, ja juuri siksi mun on tehnyt pitkään mieli kirjoittaa kosmetiikasta, josta olisin valmis maksamaan kalliina pitämäni hinnan.

Samalla kutsun teidätkin keskusteluun. :)

Mikä on teille kalliin kosmetiikan hintaraja? Kaikkihan on aina suhteellista, ja yhden kallis ei välttämättä ole toiselle kallis lainkaan.

Ostatteko usein kalliiksi mieltämäänne kosmetiikkaa? Jos se ei ole tapa vaan pikemminkin harvinaisuus, millaisissa tapauksissa sijoitat arvokkaampaan kosmetiikkaan? Maksaisitteko enemmän ihonhoito- vai värikosmetiikkatuotteesta?

Mikä on kallein ostamanne kosmetiikkatuote ja paljonko se maksoi?

MINKÄ HINTAINEN ON MUN MIELESTÄ KALLISTA?

Minulle kalliin raja on jossain 70€ tuntumassa kun puhutaan ihonhoitotuotteesta (iholle jätettävä kosteutus- ja hoitotuote). Raja oli aikaisemmin alempi, mutta on noussut, mitä pidempään olen ollut alalla. Näen hintarakenteen nyt eri tavalla.

Putsareissa raja on 40€, ja kalliimman hinnan voin maksaa öljyputsareista. Hyvästä silmämeikinpoistoaineesta voisin myös maksaa arvokkaamman hinnan, sillä silmäni ovat niin herkät, että vain hyvin harva putsari sopii niille. Yli 70€ en maksaisi putsarista.

Värikosmetiikassa kalleuden kokemus vaihtelee voimakkaasti eri tuotteiden välillä. Meikkivoiteesta voin maksaa enemmän kuin ripsarista, ilman muuta. Meikkivoiteessa yli 60€ tuotteet ovat mulle kalliita, ripsareissa raja on 30€, koska tosi hyviä ripsareita saa todella edullisesti. Yksittäisestä luomivärinapista en maksaisi yli 25€, oli tuote miten hyvä tahansa, eli kallista luomiväriä en ylipäänsä koskaan ostaisi.

NÄITÄ KALLIITA TUOTTEITA OLISIN VALMIS OSTAMAAN

Joku voi ajatella, että hyvähän tuon on puhua minkä hintaista kosmetiikkaa olisi valmis ostamaan, kun saa niin paljon tuotteita ilmaiseksi työnsä takia. Perusteltua. Olen luonteeltani ja kasvatukseltanikin säästämiseen taipuvainen, enkä lähtökohtaisesti osta mitään luksuksena. Olisin kuitenkin ilman muuta valmis ostamaan tiettyjä kalliiksi kokemiani ihonhoitotuotteita. Erityisesti tuotteita, jotka kestävät käytössä pitkään. Kun puhutaan yli vuoden käyttöiästä, ’kallis’ muuttuu kummasti halvemmaksi.

Maksaisin kalliin hinnan kasvoöljyistä ja ehdottomasti hajuvesistä. Kasvoöljyt kestävät mun käytössä loputtomiin, koska ihoni imee niin vähän öljyä kerrallaan. Vaikka käyttäisin samaa öljyä koko ajan, yksi 30 ml pullo kestäisi yli vuoden. Ei tuntuisi yhtään väärältä tai turhalta maksaa ihanaksi kokemastani kasvoöljystä yli 100€, koska kuukausihinta jäisi joka tapauksessa pieneksi.

Maksaisin kalliin hinnan myös kokonaisvaltaisesti elämyksellisestä tuotteesta. Olen hyvin tuoksuorientoitunut kosmetiikan kuluttaja, ja silloin kun oikein laadukas koostumus, ihana tuoksu ja erinomainen suoritus kohtaavat, maksaisin kalliin hinnan.

Aika täydellinen esimerkki brändistä, jonka tuotteista maksaisin, on kuvissakin näkyvä Leahlani. Tuotteet ovat kasvovesiä lukuun ottamatta kaikki öljypohjaisia eli 100% täyttä tavaraa, jonka iho voi hyödyntää. Niiden tuoksumaailma on out of this world.

Leahlanin kasvoöljyt maksavat 54,90€-89,90€. Sarjan trooppisen hedelmäcocktailin tuoksuinen Pamplemousse-öljyputsari maksaa 69,90€, ja siitäkin maksaisin. Leahlanin tuotteet ovat pelkästään raaka-aineidensa vinkkelistä suorastaan edullisia verrattuna joihinkin kalliisiin brändeihin, lue yksi vertailu täältä. Mutta kun mietin, maksaisinko ovh-hinnan vaikkapa Yin Your Skinin Salvasta, joka myös on tajuttoman ihana öljypohjainen putsari, niin en maksaisi. Salvan hinta on lähes 80€, ja huippulaadustaan ja ihanasta tuoksustaan huolimatta se tuntuu vähemmän riittoisalta kuin Leahlanin Pamplemousse.

(Onneksi aina on olemassa alekoodeja ja kampanjoita… ;) About 60€ voisin Salvasta maksaakin..!)

Kallein voidemainen tuote josta maksaisin on Patykan Youth Lift Eye Cream. Se maksaa 51,90€.

Kaikki on suhteellista:

joskus mietin, että jos esimerkiksi 30 euroa oikein hyvästä viinipullosta tuntuu minusta halvalta – ja tuo pullo nautitaan hyvässä seurassa yhden illan aikana-, niin miksi ihmeessä tuplasti sen hintainen, yli vuoden kestävä ihonhoitotuote olisi kallis..? Ei se olekaan.

Tai: spontaani ravintolalounas maksaa 13€. Montako tällaista tulee syötyä vuodessa (varmasti ainakin pari kertaa kuussa) ja jäävätkö nämä lounaat lämmittämään syömistään pidempään..? Noup. Lounaiden hinnalla saisin kaksi tai kolmekin joka päivä ilahduttavaa Leahlania.

MIKÄ ON KALLEIN KOSKAAN OSTAMANI IHONHOITOTUOTE?

Se on Vintner’s Daughterin öljyseerumi Active Botanical Serum, joka maksoi 200€.

Oliko tuote hintansa arvoinen?

No, ei ollut. Öljy tuntui – ja tuntuu iholla yhä – todella miellyttävältä ja sen koostumus on korkealaatuinen, mutta en pidä sen voimakkaasta ja hieman kakofonisesta tuoksusta. Lisäksi, sen pohjaöljyt, joista Vintner’s Daughter yli 90-prosenttisesti koostuu, ovat todella ”tavikset”: viinirypäleensiemenöljy sekä hasselpähkinäöljy.

Tavisöljytkin ovat tässä tuotteessa kuitenkin selvästi erittäin korkealuokkaisia, sillä mun Vintner’s Daughter on nyt ollut avattuna ja satunnaisessa käytössä kuusi vuotta, eikä öljy ole yhtään härskiintynyt. (Monet testaamani kasvoöljyt ovat härskiintyneet parissa vuodessa.) Silti, odottaisin tällä hinnalla vähän monipuolisempaa hoitavien öljyjen seosta.

Kallein ostamani hintansa arvoinen kosmetiikkatuote on todennäköisesti ollut jokin hajuvesi. 🩷

Kertokaa te suhteestanne kalliiseen kosmetiikkaan :)

*

P.S. Silloin kun olin kosmetiikkamyymälässä töissä 10+ vuotta sitten, asiakkaiden kipuraja tuntui asettuvan 50€ tuntumaan ihonhoitotuotteissa. Sitä arvokkaammat tuotteet olivat sellaisia, joihin sijoittamista asiakas harkitsi pidempään.

Yli 100€ ihonhoitotuotetta en muista koskaan myyneeni noihin aikoihin (toki myymälän kohderyhmäkin vaikuttaa asiaan, meidän myymälän kohderyhmää eivät olleet ne kaikkein eniten ihonhoitoon satsaavat), mutta myöhemmin luonnonkosmetiikka-aikoina olen myynyt.