Pipariverstaalta

Olen tehnyt vähähiilihydraattisia pipareita jo kolmena jouluna. Olen aiemmin valmistanut piparitaikinan uskollisena siirappiversiolle, jossa perinteinen siirappi on korvattu itsetehdyllä taatelisoseella tai agavesiirapilla, tämän ohjeen olen jakanut täällä. Taateleissa ja agavesiirapissa kuitenkin on fruktoosia. Jättämällä tämän elementin pois, saa piparkakkusista tietenkin huomattavasti vähähiilihydraattisempia.

Tänä vuonna lähdin kokeilemaan pipareita karppaus.infon Traanitapiirin ohjeella.

Piparitaikina2014_IMG_3029

Alkuperäisen ohjeen keksit olivat makuuni liian rasvaisia, ja lähdin sitten tuunaamaan reseptiä paremmin minulle sopivaksi. Yllättäen vaati vain kaksi testisatsia kunnes täydellinen koostumus löytyi! Mmmmm-rousk!

Tätä taikinaa ei pysty kaulitsemaan, toisin kuin noita siirappiversioita. On siis noudatettava vaihtoehtoista piparoimistekniikkaa.

Piparitaikina2014_IMG_2790

Traanitapiirin ohje:

2 munaa vatkattuna

100 g voita

50 smetanaa

2,5 dl mantelijauhetta

1 tl psylliumia

1,5 dl Hermesetas-jauhetta

4 tl piparkakkumaustetta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita yhteen munat, sulatettu voi ja smetana. Sekoita yhteen kuivat aineet. Yhdistä seokset. Anna turvota n. 5 minuuttia. Levitä taikina lastalla tai nuolijaa apuna käyttäen leivinpaperin päälle uunipellille. Esipaista taikinalevyä noin 10-15 minuuttia, ota pelti ulos ja leikkaa taikinalevy veitsellä suupalan kokoisiksi neliöiksi. Laita takaisin uuniin ja anna paistua vielä 12-15 minuuttia.

(Minulla keksit jäivät tällä paisto-ohjeella pehmeiksi, tosin jokuhan voi tykätä pehmeämmistä pipareista. Itse laskin lämpötilan noin 130 asteeseen esipaiston jälkeen ja annoin pipareiden tekeytyä uunissa vielä vajaan tunnin. Näin sai rapeita pipareita.)

Piparitaikina2014_IMG_2792

Minusta on kivempi kun piparit ovat ”piparin muotoisia” eivätkä neliötä, joten veitsellä leikkaamisen sijaan painelin esipaistettuun taikinaan muoteilla kuvioita. Raakana taikinasta ei pysty ottamaan osioita muotilla.

Piparitaikina2014_IMG_2793

Poistin kuvioiden ympäriltä reunat samantien, lähtivät oikein helposti. Asettelin reunat omina paloinaan pellille ja paistoin piparit loppuun alennetussa lämpötilassa.

Piparitaikina2014_IMG_2795

Tällaisia tuli.

idPiparitaikina2014_IMG_2883

Tuomio: Traanitapiirin piparit maistuivat oikein hyville ja aidon piparimaisille (joskaan eivät siirapin puutteessa yhtä makeille kuin ”oikeat” piparit), mutta olivat hieman liian rasvaisia. Reseptissä käytetään pelkkää mantelijauhoa, joka on jo itsessään todella rasvaista, 100 g voita ja vielä smetanaakin.

Päätin kokeilla vähempirasvaista versiota eri jauhoseoksella, puolittamalla voin määrän ja jättämällä smetanan pois. Käytin jauhoseokseen 1,5 dl mantelijauhoa, 0,5 dl Bake Pro -heraproteiinijauhetta ja 0,5 dl Fibrex-sokerijuurikashiutaleita. Jälkimmäiset ovat erittäin kuitupitoisia ja lähes rasvattomia.

Piparitaikina2014_IMG_2879

Tulos: ehm. :D Kuva kenties puhuu puolestaan? Pipareista tuli karkeita ja kuivia. Taikina ei myöskään kohonnut yhtä paljon (mikä ei tosin vaikuta makuun), eivätkä kuitupiparit vaatineet kuin noin 15 minuutin jälkipaiston 150 asteessa esipaiston jälkeen. Reunoja oli myös hieman hankalampi saada irti muottikuvioiden ympäriltä.

Mutta – maku oli mieleeni oikein onnistunut. Aika kuivahko, tosiaan, mutta maku silti hyvä. Tykkäsin myös super-rouskuvaisesta koostumuksesta, joka on Fibrexin aikaansaama. Mies maistoi yhden ja sanoi – ”Pahviako leivoit?”

Ykkösversiota hän ei tämän jälkeen edes suostunut maistamaan. Tylsä tyyppi. :)

Piparitaikina2014_IMG_2886

Traanitapiirin smetanapiparit vs. Sannin rujot kuitupiparit.

Traanitapiirin keksin nautittuaan on mentävä käsienpesulle…. ^_^

Versio 3: laskin Fibrexin osuutta taikinassa ja lisäsin heraproteiinijauhetta, ja lisäsin 30 g ranskankermaa. Jos tällä saisin taikinasta vähemmän kuivan ilman että se silti on merkittävästi rasvaisempi.

Piparitaikina2014_IMG_2978

Näytti lupaavalta; esipaistetusta taikinalevystä sai muotilla erittäin hyvin paloja, ja ne irtosivat levystä lähes itsestään.

Piparitaikina2014_IMG_2981_2

Piparitaikina2014_IMG_2988

Nämäkään piparit eivät vaatineet rapeutuakseen yhtä pitkää jälkipaistoaikaa kuin Traanitapiirin, taisin paistaa max. 20 minuuttia 150 asteessa ja ne alkoivat jo tummua.

Tulos: rasvakoostumukseltaan oivallisen tasapainoisia, aavistuksen pehmeitä mutta silti mureita piparkakkuja. Eikä näpit jää rasvaisiksi! Perrrr-fect! :)

Tässä siis pipariverstaan Vuoden 2014 Voittajaresepti:

(ohjeesta tulee yksi pellillinen, koko pellillisessä alimmillaan 5,4 g hiilihydraattia valituista jauhomerkeistä riippuen)

Piparitaikina2014_IMG_3026

Sananen makeutuksesta: vähähiilihydraattisia makeutusaineita on monia, ja itse huomasin, että pelkällä erytritolilla pipareissa maistui sellainen jännä ”jäinen” sivumaku. Jäinen maku maistuu erytritolissa ”raakana”, mutta aiemmin en ole sitä leipomuksissa huomannut. Käyttäessä yhdistelmää stevia-erytritoli pipareiden maku oli parempi – vaikka steviassa tunnetusti on erytritolia voimakkaampi sivumaku. Kannattaa myös lisätä makeutusta vähän kerrallaan ja maistella, minulle esim. tuo Traanitapiirin käyttämä 1,5 dl olisi aivan liikaa.

Joulun herkkukeittiössä on valmistunut myös vhh-versiot Julia-konvehdeista, luumutortuista ja Rocky Road -suklaista! :) Näistä laitan oman postauksen.

P.S. Mikä on teidän lempparijouluherkkunne? Oletteko enemmän pipari- vai torttuihmisiä? Vai maistuuko suklaat paremmin? (Kellepä ei suklaa maistuisi.. ^_^)

Entäs maustekakku –  liian ”Tyyne-tätiä”? Vai uppoaako suolaiset herkut paremmin? :)

(Piti ihan tehdä kysely sivupalkkiin :))

Kommentit (20)
  1. Sanni sä olet niin ihana kun jaksat kehitellä näitä reseptejä <3 Nämäkin piparit menee ehdottomasti kokeiluun jossain vaiheessa. Taatelisiirappiversiota tein viime jouluna. Jään vesi kielellä odottamaan myös muita mainitsemiasi reseptejä. :p
    Rauhallista joulua sinulle ja Mr. Karkkipäivälle! :)

    1. Kiitos Meow :) Oikein ihanaa joulunaikaa sinnekin :)

  2. Olet varmaan usein asian kertonut, mutta minkä verran syöt hiilareita päivässä? Näissähän on eroja miten ihmiset tarvii ja sietää, mutta kuitenkin jokainen tarvii :)

    1. Keskimäärin sellaiset 30-40 grammaa ”normipäivänä”, eli kun syön itsetekemääni kotiruokaa. Joinain päivinä voi mennä 20 gramman tuntumaan, joinain päivinä lähelle 50 grammaa. Joka päivähän en grammoja laske, en joka viikko tai kuukausikaan, mutta silloin tällöin pidän uteliaisuudesta laskuviikon jolloin tsekkaan millä tasolla ruokailuni on. Kyllä se siellä runsaan 30 gramman tasolla tuntuisi useimpina päivinä liikkuvan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *