Pesetkö iholtasi suojaavan happovaipan? ”Vakavaa” asiaa pH:sta ja putsareista

Olen viimein saanut vastauksen minua vuosia mietityttäneeseen kysymykseen: miksi tietyt puhdistusaineet jättävät ihon narisevan, nitisevän tuntuiseksi ja toiset eivät?

Tarkoittamaani tunnetta voi verrata ajatukseen vastapestystä ikkunasta; kun vedät pesulastaa tai sormia ikkunan pintaa pitkin, kuuluu nitinää ja kitka hidastaa lastan ja sormien liikettä. Jos taas levität ikkunan pinnalle rasvaa tai öljyä, ei kuulu nitinää ja sormet liukuvat pintaa pitkin liukkaasti ja vaivatta.

Tuo rasvakerros on kuin ihon pintaa suojaava happovaippa eli hydrolipidikalvo. Emäksinen pesuaine pesee sen pois, jättäen nitisevän pinnan. Hapan puhdistustuote taas ei liuota hydrolipidikalvoa.

Vastaus kysymykseeni on siis puhdistustuotteen pH-arvo, vastaus, jota olin aiemminkin pitänyt todennäköisenä mutta johon nyt sain vahvistuksen. Kosmetiikan kemian nörtti on tyytyväinen kun sai tälle vihdoin tieteellisen selityksen :D

Sain kimmokkeen pohtia puhdistusaineiden pH:ta jälleen Korean matkalla, jossa havainnoin, että hyvin moni ostamani putsari jätti ihanan hemmottelevasta, kermaisen pehmeästä vaahdostaan huolimatta ihon todella ikävän tuntuiseksi huuhtelun jälkeen. Vaahto: deluxe, jälkitunne: floppi. :(

Taidan olla tällainen liukuvien pintojen ystävä ja kitkan vastustaja, heh, kun hiuksia pestessäkin koen suunnattoman vastenmielisenä jos shampoo pesee hiukset niin voimakkaasti, että sormet eivät enää kulje hiusmassassa vaivattomasti.

Kiitos lukijan jättämän kommentin, jossa minua ojennettiin puuttellisesta perehtyneisyydestäni koskien aasialaisten putsareiden pH-arvoa, uppouduin pH:n ja puhdistusaineiden maailmaan niin perusteellisesti, että pian minulla oli paljon nitisevää pintaa laajemmalle ulottuva käsitys kosmetiikkatuotteiden pH:n vaikutuksesta ihon kuntoon.

Lukijan pointti tosin kumoutui hänen vinkkaamallaan sivulla, joka vahvisti sen mitä olin kirjoituksessani arvellutkin; Aasian markkinoilla valtaosa puhdistusvaahdoista on emäksisiä, ei pH-tasapainotettuja.

Asiaan perehtyneet, tiedostavat bloggaajat ovat nostaneet puhdistustuotteiden happaman pH:n tärkeyden tapetille ja moni on päätynyt vaihtamaan ihanat kermaiset supervaahtonsa hellävaraisempiin puhdistusvaahtoihin.

Pehmeä, iholla ylellisen tuntuinen vaahto saattaakin olla ”susi lampaan vaatteissa” ja tehdä iholle itse asiassa hallaa pitkässä juoksussa.

Seikkaillessani näillä todella (niin tieteellisellä kuin kosmetiikkafriikin intohimoisella) pieteetillä ihonhoitoon paneutuvissa blogeissa, opin valtavasti uutta pH:sta ja sen merkittävästä vaikutuksesta mm. akneihon, atooppisen, ihottumaisen tai yleisesti tulehdusherkän ihon hoidossa.

Jos sinulla on joku näistä iho-ongelmista, herkkä iho tai olet yleisesti kiinnostunut vahvistamaan ihoasi ja parantamaan sen suojakykyä, suosittelen ehdottomasti lukemaan nämä (tieteellisiä tutkimusviittauksia vilisevät) blogikirjoitukset: Skincare Discovery: Why the pH of Your Cleanser Matters ja The Importance of Fatty Acids, pH and The Moisture Barrier: How I Eliminated My Acne and Decreased My Skin Sensitivity.

Jos et jaksa lukea, niiden sanoman voi tiivistää seuraavaan:  terveen ihon pH on hapan, noin 3-5,5, ja iho hyötyy siitä että sen pinta pidetään happamana. Happamuus edesauttaa hydrolipidikalvon pysymistä ehjänä, ja ehjä hydrolipidikalvo suoriutuu parhaiten tehtävästään: estää kosteuden haihtumista iholta ja suojata ihoa (ja sitä kautta koko elimistöä) bakteereilta, viruksilta ja muilta hapanta vieroksuvilta mikro-organismeilta.

Jos altistat ihoasi jatkuvasti emäksiselle pH:lle, edesautat bakteerien ja sienien pääsyä ihoosi, ja samalla iholta haihtuu kosteutta ja se kuivuu.

Korkealle pH:lle altistettu iho on jatkuvassa herkkyystilassa ja kaikin puolin heikommin suojattu ulkoisilta ärsykkeitä. Se kuivuu, sitä kutiaa, se reagoi herkemmin erilaisiin tuotteisiin, ainesosiin ja ilmastonmuutoksiin ja tulehtuu herkemmin. Jokaisen kannattaisi hoitaa ihonsa hydrolipidikalvoa ja pyrkiä pitämään ihon pH terveellä tasolla, joka on 3-5.5.

 

Mitä voit tehdä?

Yksinkertaisimmillaan:

• vaihda puhdistusaineet mieluusti happamiin (pH alle 7)
• tai, jos ihosi sietää emäksisiä putsareita (eli iho ei jää niiden jäljiltä nahkeaksi, kuivaksi tai ikävän tuntuiseksi), muista aina käyttää puhdistuksen jälkeen ihon pH:n happamoittavaa kasvovettä. Normaali-ihoiselle tämä voi riittää, mutta jos iholla on yllämainittuja ongelmia ja se on herkistynyt, kannattaa välttää puhdistusaineenkin tuomaa väliaikaista pH:n kohoamista ylipäänsä. Tutkimusten mukaan jatkuvalla emäksisen pesuaineen käytöllä on kumulatiivisia vaikutuksia ja se voi johtaa ihon pH:n pysyvään kohoamiseen.

.

Kosmetiikan kemianörtti Sanni säntäsi Koreasta kotiin päästyään välittömästi apteekkiin ja osti viimein, kaikkien näiden vuosien jahkailun jälkeen, pH-liuskoja.

Nyt testaamaan!

Valitsin testijoukkoon kotoa löytyviä suosikkeja ja Korean matkalta tuodut ”nitisevät” vaahdot sekä ei-nitisevän Misshan Super Aquan. K-Beauty-blogeista olin jo lukenut, että Misshan Super Aqua-sanahirviö-putsari kuuluu monien suosimiin happamiin putsareihin.

Ensin nämä ”pahikset”: Skinfoodin Cheese Cleansing Foam (ehh, kuka arvaa miksi ostin sen….), Etude Housen Baking Powder BB Deep Cleansing Foam ja Iopen Ideal Cleansing Foam. Kaikki olin jo matkalla todennut a) über-ylellistä vaahtoa muodostaviksi mutta b) todella nitisevän, kitkaisen ihon pinnan jättäviksi. Näiden jälkeen todella kiristää.

Tulos (verrokkina raanavesi):

Tietenkään liuskat eivät anna ehdottoman tarkkaa tulosta (ostin ainoat jotka Yliopiston Apteekista löytyi, merkkiä MColorpHast), mutta varmasti ne jotain kertovat ja ainakin voi päätellä onko neste happamassa vai emäksisessä päässä asteikkoa.

Etude Housen Baking Powder -putsari kohosi järkyttävään pH 10:n lukemaan, ja se todella tuntuukin iholla kaikkein stydeimmältä. Iho tuntuu pesun jälkeen totaalisesti kaikesta rasvasta riistetyltä. Kaikki rasva ei kuitenkaan ole ”huonoa rasvaa” vaan terveen ihon pinnassa on aina pieni määrä ihon omaa talia osana happovaippaa.

(Mutta niin vain ihot ovat erilaisia – ostin tämän Virven suosituksesta, ja Virve kuvailee omaa pesunjälkeistulostaan ihan toisenlaiseksi kuin minun nitinäni.)

Hellävaraisempi joukko: Missha Super Aqua Oxygen Micro Visible Deep Cleanser, Lacto Line -pesuneste ja Lidlin Cien Cleansing Mousse.

Lacto Line on ainoa joka mainitsee pH:n pakkauksessaan; 4,5, mutta mittaustulos antoi eri lukeman.

Minun liuskojeni mukaan Lidlin Cien-vaahto on näistä happamin eli iholle hellin. Misshan lukema vastasi sitä mitä blogeista olin lukenut, ”Sebamedin pH” eli 5,5. :)

Testasin vielä myös Sebamedin ja se sijoittui Lacto Linen ja Cienin väliin.

Putsarit väreissä.

Tällaista kemiannörtteilyä tällä kertaa, ja ehkä tämä avasi jollekulle muullekin oivalluksia ihon hoitoon liittyen.

Näitä voi miettiä tänä iltana lavuaarin äärellä… :)

Tästä lähtien tulen aina ilmoittamaan putsari- ja kasvovesiarvosteluissani myös niiden pH:n. Eikä pH-jutut vielä tähän lopu, arkussa on lisää….

(…ja tiedättekö mitä hullua minulle tuli mieleen… kun kerran raanavesikin on seiskaa, niin pitäisikö kropan iho tasapainottaa aina suihkun jälkeen omalla happamalla vartalovedellä jos mielisi pitää senkin optimaalisen kosteutettuna..? :D ^_^ Apua, tämä on loputon suo….)