Karkkipäivä
Karkkipäivä

Peachy-poni – torstaipäivän ilon lähetti

Laatikollinen iloa saapui luokseni tänään Ameriikoista! <3

Ihana, ihana Peachy-poni ja Pretty Parlor -setti! Talli on varmasti tuttu monelle 80-luvun lapselle, tämä setti oli Suomessa tosi suosittu ja monilla minunkin kavereillani oli se. Vaan ei minulla…!

Nyt Pretty Parlor -setti on julkaistu uudestaan osana My Little Ponyn 35-vuotisjuhlavuotta. Lokakuussa esittelin muita 35th Anniversary -juhlaponeja, joihin lukeutuvat vuosina 1983 ja 1984 julkaistut Rainbow Ponit sekä Collector Ponies -sarja. Minulla on kummatkin jo 10 vuoden takaisina 25th Anniversary -julkaisuina – ja osa tietysti ihan sieltä 80-luvulta saakka alkuperäisinä <3

Pretty Parlor -juhlajulkaisu ilmestyi käsittääkseni vain USAssa, ainakaan täällä Suomessa sitä ei näkynyt. Sen voi tilata eBaylta tai Amazonilta, mutta Parlorin postimaksut noilla sivuilla ovat tosi kalliit, joten tilasin omani ystäväni Sheilan kautta.

Miten paljon iloa tällainen muovinen heppa voi tuodakaan..! Sydämeni melkein sulaa kun katson tätä pastellipersikkaista tyyppiä. Minulle tulee lämmin ja rauhallinen olo.

Ponit, minun turvaolentoni.

Olen tässä istunut lattialla ja fiilistellyt ja tutkaillut tallia ja sen mukana tulleita asusteita ja varusteita. Uskomatonta, että kaikki (paitsi kissa *) ovat ihan täsmälleen samat kuin vuoden ’83 setissä – jopa tallin seiniä koristava tarrakuvitus kukkaruukkuineen ja hiirineen on täysin uskollinen alkuperäiselle..! Hasbro on siis tosiaan säästänyt kaikki pikkuisten hattujen ja harjojenkin muotit lopetettuaan G1-sukupolven valmistuksen 90-luvun puolessa välissä.

Paitsi  * – Twinkles-kissan muottia. Tunnistin heti että kissa on eri näköinen, ja joltain MLP-keräilijöiden palstalta luinkin että alkuperäisen Twinklesin muottia ei enää ole. (Kaikkea keräilijät saavatkin tietoonsa… :))

Tallin saa kokonaan kiinni jolloin sitä on – tai oli lapsena helppo kuljettaa mukana leikkeihin. :)

35th Anniversary Peachy poikkeaa muiden 2000-luvun Anniversary-ponien tavoin alkuperäisestä tummemmalla ja kirkkaammalla värityksellään. 35th-Peachyn pää myös kääntyy, kuten kaikkien 35th -julkaisujen. Mikähän idea lie siinäkin. Alkuperäisten Gee-ykkösten päät oli aniharvoin tehty kääntyviksi.

Mutta on se vain ihanan suloisen näköinen…! En saa tarpeekseni sen ihailusta. Juuri tämä Collectors Posena tunnettu tasajalka-asento, jossa kuusi ihkaensimmäistä My Little Ponya vuonna 1982 julkaistiin, on ihan erityisen lempeä ja kiireetön. Poni vain seisoo siinä mietteliäänä, tyynesti hymyillen.

Sen katselu käy melkein meditaatiosta. <3

Peachy taitaa saada paikan työpöydältäni maskottina. Tuossa se nytkin katsoo kun kirjoitan.

Ehkä se onnistui ilahduttamaan tänään muitakin kuin minua, joitain teistä?

Mukavaa torstai-iltaa :)

Kommentit (13)

  1. Heidi

    Voi miten ihana 😍 tulispa Suomeenkin tuo myyntiin..

  2. milipili

    Ihana! ❤

  3. Mari

    Oi! Minulla on tuo talli. Yksi lemppareista lapsena. Harmi vain että kaikki oheistilpehööri (hattu, harja yms.) on hukkunut lapsen leikeissä ja taisi yksi kiinnekkeistäkin hajota:( En ole vissiin leikkinyt kovin nätisti 😅

  4. Meri

    Ihana. Minulla oli ihan viime vuosiin saakka tuo talli tallessa (olen1981)syntynyt, mutta lopulta oli sen verran huonossa kunnossa, että heitin menemään. Poni ja oheistarvikkeet myös kissa löytyy vieläkin. Hatut on minun pakkauksessa olleet eri väriset, tuo hattu mikä tuossa on keltainen on minulla valkea ja toisen mallineen hattu taas keltainen vaaleanpunaisilla kukilla. Yksi noita tallin etureunaan kiinnitettävä nimikylttejäkin löytyy vielä, niitä oli silloin useampi pakkauksessa tai ainakin muistelen leikeissään olleen. Kyseisen ponin pää ei tosiaan käänny. Mutta tuo hännän ja harjan materiaali on kyllä todella laadukasta, kun vertaa nykyisiin poneihin. Ei mene takkuun, vaan on näissä ikivanhoista poneissani (joita löytyy useampia oheistarvikkeineen) uudenveroisessa kunnossa, kun vertaa esim. Nyt 2000-luvulla lapsilleni ostamiini poneihin. Kyllä näistä tulee vaan hyvälle tuulelle, täytyykin hieman penkoa lisää nyt illalla tuota ponilaatikkoa. Kiitos, sait tällä postauksilla hymyn huulille.

    • Sanni

      <3 <3

      Hatut on minun pakkauksessa olleet eri väriset, tuo hattu mikä tuossa on keltainen on minulla valkea ja toisen mallineen hattu taas keltainen vaaleanpunaisilla kukilla.

      Settien asusteiden värit vaihtelivat maittain, MLP Wikin mukaan mm. Saksassa ja Italiassa myydyssä Pretty Parlor -setissä oli tuon väriset hatut. Ja näemmä myös Suomessa :)

  5. Ohis

    Kylläpä sitä nuortui hetkessä 35 vuotta! :D Minullakin oli tuo setti, joten IHANAA kun esittelit sen. :) Muotokieli on niin linjakas ja suloinen! Tuota kissaa en jostain syystä muista ollenkaan.

    • Sanni

      Kylläpä sitä nuortui hetkessä 35 vuotta! :D

      My Little Ponies – the best anti-age care..! ^_^ <3

  6. Jonttu

    Niin ihana tuo talli. Leikkikaverilla oli tuo vihreänä, mikä on kyllä todella harmoninen väri. Saattaisinpa ostaa itselleni, jos näitä saisi Suomesta (eli ei tarvitsisi tilata ulkomailta, kun en osaa).

    Olen nyt muuten joutunut juomaan teetä noin kupin päivässä. Minulla on ollut sen myötä noin viikon ajan maha tosi kipeä joka päivä, kun olen käyttänyt Rainbowin soijamaitoa siinä.

  7. Sorsotin

    Oih! Mä voitin instagram arvonnasta yhden tälläsen juhlajulkaisuponin ja nyt haluisin hankkia ne kaikki. Harmittaa, kun suomessa saatavuus oli ainakin julkaisun aikaan todella heikko!

    • Sanni

      ja nyt haluisin hankkia ne kaikki.

      ”..Gotta get ’em all”… ^_^ Niin se usein menee etenkin tällaisissa keräily/limited edition -jutuissa…! :)

      Mä ymmärrän hyvin ettei Suomeen tullut koko juhlajulkaisusarjaa, koska retroponit kuitenkin kohdistuvat hyvin pienelle osalle My Little Pony -lelujen kuluttajakuntaa ainakin meillä päin. Itse asiassa hämmästyin että edes Rainbow Ponyt tulivat Suomeen. 25-vuotis-juhlavuonna Suomeen ei tullut mitään juhlajulkaisuja, enkä ole varma myytiinkö niitä ylipäänsä muualla kuin Jenkeissä. 10 vuodessa MLP:n keräilyarvo ja fanitus toisaalta on kasvanut joten se selittänee Anniversary-ponien myyntiä USAn markkinoiden ulkopuolella.

      Enpähän olisi kuunaan 90-luvulla keräilyä aloittaessani osannut aavistaa, että My Little Ponysta tulee näin kestävä – ja jopa kasvava ilmiö..! Maailma on ihmeitä täynnä :)

  8. Onttojalkainen barbi

    Hei Sanni! Miehelläni, neljää kymppiä lähestyvällä insinöörillä, on vieläkin tallessa tämä ponisetti tarvikkeineen! Hänellä on lapsuudessaan ollut poneja ym. ihanuuksia, koska olosuhteiden pakosta joutui leikkimään paljon tyttöjen kanssa ja leikkiin mahtuakseen oli oltavata omat lelut. Olen kyllä vähän kade hänelle, koska itse siskoni kanssa saimme vain onttojalkaisia barbikopioita ym. eikä koskaan mitään muotileluja. : D

    • Sanni

      Miehelläni, neljää kymppiä lähestyvällä insinöörillä, on vieläkin tallessa tämä ponisetti tarvikkeineen!

      Whoa…!!!! Vähänkö hienoa..! :) Toivottavasti miehesi ymmärtää säilyttää tämän arvokkaan aarteen. Alkuperäisten G1-ponien arvo nousee joka vuosi. Toisaalta muisto- ja tunnearvo ylittää kaiken muun <3 En ikipäivänä myisi ponejani!

  9. Elli A

    Mullakin on tämä. :) Varastossa tosi ollut 80-luvulta saakka. Nyt muistan mikä tässä jo aikoinaan häiritsi. Se, että tämän persikkaponin vartalo on pitkä (vertikaalisuunnassa) verrattuna jalkoihin. En tiedä miksi tuo yksityiskohta korostui lapsen silmissä. Esimerkiksi se poni, joka on yksisarvinen ja jonka harja oli sateenkaaren väreissä on ihan eri mallinen vartalon suhteiltaan. Mutta tämän Peachyn valtti oli äärettömän sympaattiset kasvot. <3

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.