Parhaat kauraleivät Top 3

Tähän väliin taas vähän kevyempi ruoka-spotlight! ☺️

Mun blogin ruokajutut ovat tunnetusti vähähiilihydraattisuuteen painottuvia, koska noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Vaihdoin ruokavalioni kutakuinkin megahiilihydraattisesta vähähiilihydraattiseen pian 12 vuotta sitten, ja se on ollut yksi parhaita asioita ja päätöksiä mun elämässä. Tänään kuitenkin puhutaan hiilihydraattipitoisista elintarvikkeista, nimittäin kauraleivästä.

Ei ehkä tarvetta enää mennä siihen, miten järkyttävällä tavalla söin vuoteen 2011 saakka, mutta jos allekirjoittaneen ruokamenneisyys kiinnostaa, postauksen aiheesta voi lukea täällä. Kaikki lukijat eivät varmaankaan ole olleet matkassa sieltä saakka.

Hiilarit olivat minulle täysin hallitsemattoman addiktion kohde. En usko, että suhteeni niihin tulee koskaan olemaan täysin terve, siitä pitävät huolen muistot lähes parin vuosikymmenen pastaähkyistä, rahkapullalounaista ja ruisleipävatsakivuista (puhumattakaan kroonisesti turvonneesta vatsasta ja ilmavaivoista).

Tätä nykyä minulla kuitenkin on muutamia hyviä hiilihydraattien lähteitä, jotka eivät vaikuttaneet elämässäni hiilariaddiktion aikoina, eikä minulle näin ollen koskaan muodostunut niihin ikävää suhdetta. Kaura on toinen niistä. (Toinen on juurekset, kuten bataatti.)

Löysin kauran vasta kolmikymppisenä – itse asiassa ruokavaliomuutokseni jälkeen, aikaisemmin en voinut sietää kauraa. Lapsena kaurapuuro oli ällöintä mitä tiesin. Nyt kaurapuuro on mulle suunnilleen gourmet-herkku. 😋

Arjessani vaikuttaa myös kauraleipä. Syön sitä viikottain. Kaura sopii minulle hyvin, sillä se ei aiheuta vatsaoireita, eikä myöskään aikaansaa pakkomiellettä ahmia sitä suuria määriä kerralla. Yksi tai kaksi viipaletta kauraleipää tekee minusta tyytyväisen :)

Kauraleipä on myös yllättävän vähähiilihydraattista, erityisesti sellainen kauraleipä, jonka viljasta kauraa on 100%. Joissain kauraleivissä on vain kolmannes ruis- ja vehnäleivän hiilareista. On myös kauraleipiä, joissa on luonnostaan todella korkea proteiinipitoisuus.

Tässä kolme mun suosikkikauraleipää. ❤️

LAGOM: MUREAA PARHAUTTA

Olen esitellyt Lagomin kaurasnäkkärin blogissa aiemminkin. Se on täyttä kultaa, ja koostumus eroaa täysin muista näkkärin nimellä myytävistä tuotteista.

Kuten kuvastakin näkee, kyseessä ei ole perinteinen näkkäri, vaan enemmänkin kuivattua rieskaa muistuttava tuote. Snäkkärin rapeus sekä mureus ovat ihan omaa luokkaansa, ja kauraisuus on tässä kaikkien kauraleipien ykkönen. En tiedä miten tähän onkin saatu niin mielettömän kaurainen ja jopa aavistuksen makea maku, ehkäpä se on kaura-ainesosien tiiviys ja laatu. Toisin kuin yllättävän monissa leivissä, tähän ei ole edes lisätty ripausta sokeria parantamaan makua.

Jos Snäkkärissä on jokin huono puoli, se on hinta. Mun lähikaupassa Snäkkäripussi maksaa melkein 4€, ja kun pakkauksessa on neljä leipästä, yhden hinta on euron. Kallis hinta johtuu epäilemättä tuotteen gluteenittomuudesta. Itselläni ei ole ongelmaa gluteenin kanssa, mutta tämä on niin älyttömän hyvän makuista, että ostan tätä vaikka onkin kallista.

KAURAJEMMARI: SIEMENIÄ & PROTEIINIA

Superrapea Kaurajemmari on ohutta ja vielä paljon kuivempaa kuin Lagom. Hiilareita on tässä eniten mun suosikkileivistä, mutta eniten on proteiiniakin – komeat 16%. Jemmarissa on runsaasti siemeniä (25%), ja juuri siemenet nostavat leivän proteiinipitoisuutta.

Kaurajemmarissa parasta on rapeus. Maku on paahteisempi ja vähemmän ”makea” kuin Lagomissa, vaikka tähän on lisätty siirappiakin. Kilohinta on edullisin mun suosikeista.

TÄYTTÄ KAURAA: HIIVATON HERKKU

Ylöjärveläisen Aallon Leipomon Täyttä kauraa -niminen kauraleipä on uusin löytöni. Siinä on hiilareita vain 21,4%, eli mun tämän hetken käsityksen mukaan se on kauppojen toiseksi vähähiilarisin kauraleipä. (Ykkönen on Vaasan Feelgood Minihiilari, mutta se on mauton ja ”pahvinen”.)

Aallon kauraleipä on ihanan tiivistä ja olemukseltaan rustiikkista. Siinä missä suurin osa kauraleivistä on ilmavia ja ”reikäisiä”, Aallon leipä on todella tiivis. Siinä ei ole käytetty hiivaa, johtuisiko rakenne sitten siitä.

Täyttä kauraa -leipä on maultaan todella kaurainen ja maukas. Jos vertaa yllä mainittuun Vaasanin Minihiilariin, Aallon leipä on kuin gourmet-tuotos. Minihiilarissa kauran osuus onkin vain 50% leivän viljasta, Aallon leivässä 100%.

Leipä nautitaan mieluiten aidon voin kera, tai vähintään Oivariinin – voi korostaa makua parhaiten. 😋

(Myös 2-3 juustoviipaletta löytää usein tiensä tähän kyytiin.)

Tykkäätkö sinä kauraleivästä? Mikä on sun suosikki? :)

Ja muuten – kysynpähän ihan uteliaisuudesta: paljonko kulutat leipää? Montako palaa menee päivässä?

treeni-ja-ravinto ruokavaliot
Kommentit (38)
  1. Leipää menee 2 palaa päivässä (iltapala) tai vähemmän, jos keksin muuta iltapalaa. Oivariini aina leivän kaverina. Mutta kuluu niin hitaasti, että pakastan osan paketista ja syön osissa. Siis Oivariinin, mutta samoin kyllä leivätkin. Mikään noista leivistä ei ollut tuttu, mutta johtunee siitä, etten oo Suomen leipämarkkinoiden äärellä. Täällä on keskimäärin pahaa leipää. Vain Fazerin leivät hyviä (vaikka nekin erilaisia kuin Suomessa).

    1. Vähän off topic mutta liittyen ulkomaiseen leipään – Tanskassa on ihan hämmentävän hyvät leipävalikoimat, ja keskimäärin huomattavasti terveellisemmät kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tavallista vehnä-, ruis- tai sekaleipää on vähän, ja sen sijaan suuri osa leivistä sisältää runsaasti siemeniä, pähkinöitä ja lisättyä kuitua. Tai muita terveysarvoja lisääviä lisukkeita. Ja tietysti leivät on leivottu täysjyvään. Jo siementen pitoisuuden vuoksi monissa tanskalaisissa leivissä on paljon vähemmän hiilareita sekä runsaammin proteiinia kuin vaikka suomalaisissa leivissä. Olin tosi yllättynyt. Tanskassa tuli todella pitkästä aikaa syötyä myös ruisleipää, koska niissä oli niin älyttömästi siemeniä, olivat vähähiilihydraattisia ja paljon vatsaystävällisempiä kuin ”perusruisleipä”. 👍

      1. Jännä. Täälläkin Fazerin leivistä lähes kaikki sisältää tosi paljon siemeniä, myös ruisleipä.

        1. Mielenkiintoista.🙂

  2. Kiitos tästä postauksesta, rakastaisin kauraleipää jos olisin uskaltanut kokeilla näitä vähän erikoisempia ja arvokkaitakin. Kauraleivät ovat usein kuivia ja pahvisia, juuri kuten kuvailit, ja jäävät vaan pyörimään suuhun. Täytyykin lähteä leipäosastolle tutkimaan tarjontaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *