Karkkipäivä
Karkkipäivä

Naiset, ajeletteko?

Mökki on mitä inspiroivin paikka. Saan siellä ollessa usein päähäni mitä ihmeellisimpiä bloggausideoita, viimeksi vappuna parikin joista yhteen liittyy liha ja tähän tämänpäiväiseen… puska.

Jotain kumman kautta (asiaan saattoi liittyä sauna) keskustelumme ohjautui jossain vaiheessa vapunaattoiltaa alapään, hmm, sanoisinko trendeihin. Siellähän vallitsee yhtä lailla mieltymyksiä ja trendejä leikkausten ja pituuden suhteen kuin yläpäässä. Puhumme siis suomen kielellä karvoista.

Santorini_Sanni_Katja_IMG_7013

Haluaisin kuulla, jos rohkenette näin intiimistä (?) asiasta avautua (anonyymius on aina sallittua ;)):

kuinka moni teistä parturoi alapään osastoaan? Saako siellä rehottaa? Jos ei, miksi?

Jos ajelette, onko se ensisijaisesti omien vai kumppaninne mieltymysten vuoksi? Onko kumppani joskus huomauttanut teille että alakertaa sopisi vähän siistiä..?

Saattoi olla, että itse sain tämän suuntaisen, mutta ihan humoristisen ja velvoitteettoman ^_^ kehotuksen mökkisaunan terassilla, kun kaikessa rauhassa ja pahaa aavistamatta nautiskelin vilvoittelutauolla limellä terästettyä siideriäni. :D

Kaikkea sitä tulee blogissa kerrottua, mutta myönnän ihan reilusti, että itse kuulun aika ”villiin ja luonnolliseen” suuntaukseen mitä tulee feminiinin puutarhan hoitoon. Olen laiska eikä juttu ole listoillani ykkösprioriteeteissa, mitäpä sitä asiaa kiertelemään. Yleensä pyrin kuitenkin pitämään alueen sentään perussiistinä ettei nyt ihan bikinin lahkeesta pursua ”boratit” (ja valoimpulssilaite oli tässä asiassa laiskimukselle kiistatta mitä loistavin apu, harmi vain ettei sen käyttö sovi paljon matkustavan elämäntyyliin), mutta nyt hoitotoimenpiteet olivat näemmä unohtuneet vähän pidemmäksi aikaa. Kun ei ole tullut patsasteltua uikkareissa.

No, aina on hyvä kun löytyy aihetta nauruun. :) Nauru on hyväksi ^_^

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Naureskeltuani ja luvattuani näyttää rikkaruohoille saksia jäin taas minulle tyypilliseen tapaan miettimään asiaa enemmänkin. Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, eli ei tämä sinällään mikään uusi ”hmmm” -juttu ole, mutta nyt jäin pohtimaan erityisesti alapää-osastoa, en karvojen ajelua yleisesti.

En oikeasti tiedä, miten naiset alapään trimmaukseen yleisesti suhtautuvat. No, pitäisikö tietääkään… Nyt kuitenkin tulin uteliaaksi. :) Ovatko villipuutarhanaiset vähemmistöä ja säännöllisesti kasvustonsa raivaavat muodostavat normin? Vai onko kuitenkin toisin päin, eikä suurin osa naisista välitä h*ttojakaan? Eihän koko alue näy kenellekään muulle kuin itselle ja perheenjäsenille, julkisia uikkariesiintymisiä lukuunottamatta.

Juuri tästä heräsi kiinnostukseni utsia teiltä, miten teillä suhtaudutaan Le Puskaan.

Ajeletteko? Itsenne vai kumppanin vuoksi? Kummankin? Kaikki pois vai hienostunut kiitotie?

123456

Kuva valoimpulssilaitteen tuloksia esitelleestä postauksesta.

Yksi ystäväni totesi että meinasi vetää aamukahvit väärään kurkkuun kun näki mun laittaneen kuvan jalkovälistäni blogiin… Jännintä mitä olen tehnyt? ^_^ ”Bloggaaja shokeerasi rohkealla puuvilla-alushousukuvalla..” :D 

P.S. Kysely sivupalkissa :)

. . .

P.P.S. Perjantai 13.5. Kaikki kommentit on luettu mutta taitaa mennä useampi päivä että saan käytyä kaikki läpi vastausnäkökulmasta :) Eilen minulla ei ollut juuri ollenkaan aikaa blogille joten en ehtinyt vastata kuin muutamaan. Jos kommentissanne on kysymys niin siihen tulee kyllä vastaus mutta voi mennä viikonlopulle saakka. :)

Täytyy muuten sanoa että vähän yllätyin – näyttää todellakin olevan niin, ainakin tämän keskustelun perusteella, että alakerran hyvinkin tarkka parturointi ja jopa täysi karvattomuus on tällä hetkellä normi. Uskaltaisin väittää, että omassa nuoruudessani 90-luvulla asia oli toisin. En muista koskaan nähneeni tenivuosina lehdissä juttua alapään trimmauksesta eikä kaveripiirissä siitä puhuttu koskaan. Ei käynyt pienessä mielessäkään että alakertaa pitäisi sheivailla. Itsellä tosin ei silloin vielä rehottanut boratitkaan… mutta silti… Nykyihanne näyttää ehdottomasti olevan mieluummin ”kaikki pois” -suuntaan kuin luonnolliseen. Monet perustelevat valintaansa mukavuudella ja hygienialla, mihin minulla ei varmastikaan oman suhteellisen heiveröisen alapuutarhani puitteissa ole paljonkaan sanomista (mitäpä tietäisin ”teräsvillapöheikön” tuomasta epämukavuudesta), mutta uskon silti, että ajan suuntaukseen vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti sosiaalinen normi. Vähäkarvaisuus on tällä hetkellä the way to go.

”Ovatko villipuutarhanaiset vähemmistöä ja säännöllisesti kasvustonsa raivaavat muodostavat normin?” Vaikuttaa siltä, että vastaus on mitä vahvin kyllä. Ainakin blogeja lukevan tyypillisesti urbaanin naiskohderyhmän keskuudessa ;) Ken tietää, mitä 200 000 maalaistalon emäntää olisi asiaan tuumannut. ;D

Kommentit (250)

  1. Nimetön

    Omat karvat ovat tummia, paksuja ja niitä on paljon. Muutaman kerran olen sheivannut posliiniksi, mutta ensinnäkään se näytti tyhmältä ja olo oli liian ”alaston” (heh!) ja toiseksi se punaisten näppyjen määrä ja sängen kasvu oli helvetillistä :D. Nykyään pidän siistiä kolmiota. Sinkkuna ollessani ajattelin olla sheivaamatta ollenkaan, mutta teräsvillapuska tuntui ikävältä… Sokerointi olisi kiva, mutten ole raaskinut.

  2. Sanna

    Monet on ihmetellyt täällä, miten alapään karvoituksen ajelemista voi perustella hygieniasyillä… Let me tell you. Mulla kasvaa karvaa myös osaksi limakalvolla, ulompien häpyhuulten sisäpuolella. Koulussa ei taideta kertoa, että myös naisten alapäässä on talirauhasia, jotka erittävät valkoista eritettä (smegmaa). Itselläni sitä kertyy mm. näihin limakalvolla oleviin karvoihin. Siksi höylään ne pois, koska tällöin alapää on helpompi pitä puhtaana. Smegma on aika tarttuvaa ja jos se tarttuu karvoihin, tuntuu että pitäis käyttää jotain pesusientä ja saippuaa että sen sais pois.
    Ja osallistuakseni muutenkin keskusteluun, erityisesti sheivaan pyllykarvojeni takia. Jätän häpykummulle kolmion. Ikinä koulussa tai kavereiden kesken ei olla puhuttu naisten pyllykarvoista (ilmeisesti kaikilla niitä ei kasva) ja jotenkin minulle on muodostunut niistä kauhea häpeä. Vihaan sheivaamista ja kutittavaa sänkeä, mutta se yhden päivän sileys on aivan ihana tunne ja seksi on mukavampaa.

    • Sanni

      Pakko kysyä että voiko limakalvoalueeltakin oikeasti ajella höylällä…? :-0 Hui..! Teillä on kyllä ”teräksiset” paikat, mulla tulee jopa ladysheiverillä joskus haavoja bikinirajalle.

      • Sanna

        Näköjään voi! :D en ole koskaan saanut höylällä haavoja aikaan mihinkään kehon osaan… Jännittävää, kuinka erilaisia me ihmiset olemme!

  3. Roosa

    Voi ahdistuksen ahdistus. Mä kun kuvittelin että vähintään fifty-fifty mutta ei. Pitikin mennä lukemaan näitä kommentteja! Itellänihän on ihan jäätävä puska alapäässä, ehtaa perintöä suvun naisilta. Mutta ei, ei kristus kun en jaksa edes sääriä sheivailla saati sit bikinialuetta. Kainalot sentään parin päivän välein…yleensä (hehheh). Ensinnäkin alapään iho on niin herkkä, että ainoa vauhtoehto on se karvanpoistovaahto. Toisekseen, ihoni tulehtuu herkästi (tähän onneksi sinkkivoide on tuonut apua!) ja on kohta punaista näppylää täynnä. Sitten kutittaa.. Mutta mulla kasvaa karvat ihan reilusti bikineiden yli joka suunnasta joten kesäisin en yksinkertasesti kehtaa olla siistimättä aina kun on pakko. Saksia näytän joskus koska karvat kasvavat vielä pituuttakin niin paljon! Joskus naurattaa ystävien valitukset alapääkarvoituksesta, kun sieltä sitten paljastuu siro kolmio hentoa karvoitusta;) siis luonnontilassa. Onnellinen saa olla siitä että ongelmat ovat tätä luokkaa mutta en silti väitä ettenkö haluaisi vaihtaa omaa tummaa, runsaa karvoitustani pois. Miehen takia en ole edes harkinnut minkään alueen sheivailua, enkä kyllä pystyisi suhteessa olemaan jossa mies tällaista asiaa edes vakavissaan pyytäisi! Sitä valoimpulddihoitoa olen harkinnut ihan säärillekin, koska siellä ennen niiiiiiiin vaaleat ja hennot karvani ovat lähteneet nilkoissa tummenemaan (siis oikeesti ihan tummia nykyään) ja jotenkin paksunemaan vuosien aikana tapahtuneen sheivailun myötä, en tykkää! Ennenhän saatoin mennä siis kesätkin sheivaamatta sääriä mutta nyt ne tummat karvat häiritsee..äh mikä vuodatus tästä tuli, oli vaan pakko avautua koska mua ihan ärsyttää tää karvattomuus ja karvapakkomielle (joka siis itsellänikin että en yhtään muita parempi).

    • maria

      Apua, ei, älä ahdistu! Mun käsitys on, että ainakaan tuota toista sukupuolta aika harvoin kiinnostaa kuinka runsas pehko sulla siellä alhaalla on. :O Ja en minä ainakaan toisten puskia kyttää. Mä itse sheivaan koko helahoidon tyyliin kerran kuussa ja siksi mulla on melkein aina kainaloissa ja säärissä sänki, alapään karvat kasvaa hitaammin kuin ne! Oon todennut että mun säärikarvat ei kiinnosta ketään muuta kuin itseäni.

      Yritän siis vain sanoa, että mun mielestä nykyään trendi on oikeasti siihen suuntaan että antaa kaikkien kukkien kukkia ja puskien kasvaa niin kuin omistajansa haluaa. Mun lähipiirissä kavereista ei sheivaa kukaan muu, joku saksii aina välillä kun muistaa vessassa asioidessaan, mutta ainakin mun mututuntumalla ikiposliinit on vähemmistöstä ja niistäkin, jotka joskus on posliinia kokeilleet, suurin osa on ollut niin järkyttyneitä siitä kutinasta että se on jääny kertakoetukseen.

      • Roosa

        Näinhän siihen pitäisi suhtautua, eikä välittää kuka sheivaa ja mitä. Mutta ihmiselle on kuitenkin niin luontaista peilata toimintaansa muihin että on vaikeaa vaan keep it cool :D varsinkin jos kuuluu aikalailla toiseen äärilaitaan. Mut mun mielestä aika pinnallista miehiltä jos alapään karvoitus jotain ratkaisee suuntaan tai toiseen!

        Ja omiin sheivailuihin vielä: en vaan jaksa sitä vaivaa mikä karvattomuuteen liittyy! Plus vietän aikani mieluummin muualla ku suihkussa sheivaamassa vähintään joka toinen päivä. Joten antaa kasvaa vaan:)

      • Sanni

        mutta ainakin mun mututuntumalla ikiposliinit on vähemmistöstä

        Saattaa tosiaan olla, vaikka tämänkin postauksen kommenteista saa sen kuvan että suunnilleen enemmistö pitää posliinina, että ”posliinit” ovat vain enemmän äänessä kuin maltillisemman ajelulinjan noudattajat :)

        Sivupalkkikyselyn mukaan kaiken poistavia on vastanneista 23%. Mutta se kuitenkin näyttäisi olevan totuus että enemmistö trimmaa edes jonkun verran ja täysin ”villinä” puutarhansa pitävät ovat selvä vähemmistö.

  4. PauliinaN

    Kaikki on kokeiltu, sillä pieni tupsu vain on oma ihanteeni. Taistelu on jatkuvaa tasapainoilua näppylöiden ja kutisevan sängen sekä hetken sileän ihon kanssa. Tumma ja paksu karvoitus on tietyissä kehon osissa ihanne mutta toisissa suuri riesa :) Sokerointi on parasta, mutta en raaski itse enää maksaa siitä.

  5. Maarit

    Siistin kun jaksan! :D Se on kausittaista, talvisin tietenkin sheivausvälit on pitkiä mutta eipä sitä kesälläkään tartu joka päivä höylään. Toki poikkeuksia löytyy, esim. jos on cunnilingusta tiedossa niin siistin koska en itsekään haluais karvoja kasvojen onkaloihin eli mieskin sheivaa kyllä jos tietää että mulla ois hänelle tarjottavana vähän hoitoa :D
    Muita karvoja sheivaan, nypin tai epiloin alapäätä useammin koska mulla on todella paksua ja tummaa karvaa ja vaikkei se välttämättä esteettisesti haittaisi niin se hankaus ja karvojen juuttuminen vaatteisiin ym. on todella epämukavaa.

    Mutta niin, mitä enemmän ikää on tullut mittariin (nyt 25) niin sitä vähemmän se ulkonäkö huolettaa, ei koske pelkästään karvoitusta :) Nuorena oli ihan liikaa ulkonäköpaineita, ja aina harmittaa nähdä nuoria teinityttöjä nipistelemässä itseään jostain kohtaa ja murjottavan koska on ”väärän” näköinen/kokoinen/värinen… Ihmiset tarvii enemmän vartalopositiivisuutta (body positive) mun mielestä!

  6. sss

    Olen reilu parikymppinen ja pidän maltillista karvakolmiota edessä, jonka ympäriltä poistan karvat yksinkertaisesti nyppimällä. Tässä on vähän hommaa, mutta eipä tule ihon ärtymistä, pysyvät pidempään poissa ja kasvavat hennompina takaisin, kuin sheivaamalla. Alempaa taas ihan sheivaan kerran viikossa, koska olen moiseen tottunut, iho sietää sitä hyvin ja spontaanin suuseksin antaminen on miehelle miellyttävämpää. Toki varmastikin mielipideasia, en ole itse asiassa edes kysynyt avopuolisolta mielipidettä koska en koe ylläpitoa hankalana, eikä sinänsä hänen mielipiteellään olisi merkitystä. Varmasti olisi tuonut esille jos olisi jonkinsuuntaisia toivomuksia.

    Siinä mielessä vähän double standards, että mielestäni miehellä taas kuuluu olla pöheikkö, ja sheivattu alapää näyttää miehillä mielestäni lähinnä naurettavan kaljulta. :D

  7. ia

    Bikinirajan pidän siistinä valoimpulssilaitteella ja pinseteillä. Puskaa saksin vähän siistimmäksi silloin, kun huomaan (ehkä kerran kuussa). Miehelläni ei ole ikinä ollut asiasta sanomista. Hän sheivaa itse välillä, mutta täysin omasta halustaan eli en ole ikinä tätä pyytänyt.

    Posliinia en ole kokeillut enkä ole kiinnostunutkaan kokeilemaan. Joskus nuorempana (nyt olen 34) vahasin alapuolelta ja tykkäsin kyllä siitä fiiliksestä, mutta enää en vain viitsi vaivautua. Plus että tekeehän se kipeää.

  8. Johanna

    Mahtava postaus, ja mahtavia kommentteja terriereistä, borateista ja rämemajavista

    Huomaan kanssa tiettyä ikäsidonnaisuutta tässä. Aloin seurustella mieheni kanssa jo teininä ja silloin en vielä tajunnut, että puskalle pitäisi jotain tehdä. Vajaa parikymppisestä lähtien yritin ylläpitää posliinia, välillä onnistuen paremmin, välillä (talvisin) laiskemmin. Tällöin tuli sex and the cityt, brassivahaukset ym tietoisuuteen, mies ei ole ikinä huomauttanut karvoista. Tuntuu ymmärtävän hyvin posliinin pidon haastavuuden kutisemisineen ja näppyineen.

    Nykyään kolmekymppisenä talvisin voi rehotella pitkiäkin aikoja, siistin pikkuhouduista tursuavat ja muuten pitkät karvat kyllä melko säännöllisesti. Paniikkisheivaan kyllä aina, jos yllättäen joutuu uikkariin pukeutumaan. Kesäisin yritän pitää ”valmiuden”, mutta kokonaan posliiniksi en aja enää ikinä.

    Mulla on myös tosi herkkä iho alapäässä, mutta olen löytänyt hyvän avun rfsu:n intiimialueen sheivausgeelistä sekä sheivauksen jälkeen laitettavasta viilentävästä geelistä. Käytän noita myös jalkojen ajeluun, koska kropan iho on kaikkiaan kuiva ja helposti kutiseva. Ja noita tuotteita saa ihan ruokakaupasta, ei maksa montaa euroa per purkki. Suosittelen!

  9. kk

    Oma karvoitukseni ei (sielläkään) ole kovin vähäistä eikä vaaleaa. Tästä syystä siis pakko aika ajoin siistiä. Tykkäisin sellaisesta siististä kolmiomallista tai leveästä kiitoradasta. MUTTA! En jaksa kurotella kohti alapäätäni ja yrittää trimmailla jotenkin symmetriseksi. Ei ole kerta eikä kaksi, kun kiitorata onkin ollut mutkainen tai reippaasti hukassa keskiviivasta. Olen kokenut helpommaksi vetää raakalla kädellä ja nopealla vauhdilla kaiken pois. Se on noin 2 minuuttia suihkussa höylän kanssa ja valmista tulee. Sitten taas annan rauhassa puskan kasvaa kunnes jossain vaiheessa alkaa liika rehotus ahdistamaan (talvella saattaa mennä kuukausiakin). Sitten taas tehokkaat kaksi minuuttia höylän kanssa ja seuraavat viikot (kuukaudet) voikin olla ajattelematta asiaa.

  10. Anonyymi

    Bikinirajan sheivaan päivittäin, muuten lyhennän karvat saksilla siistimmiksi noin kerran kuussa.

  11. Siistijä

    Siistin sheivaamalla, koska suuseksiä antavalle kumppanille on mukavampaa jos paikkoja on vähän siistitty. :D Mutta täyskarvattomuutta kyllä vierastan, enkä edes jaksaisi pitää paikkoja niin karvattomassa tilassa.

  12. Päivi

    Siistin ajelemalla bikinirajat niin ettei karvat tursua housunpuntista mutta koko alapään karvattomuus on kyllä jo ajatuksena aivan mahdoton.Mielestäni aikuisen naisen täysin karvaton alapää ei ole todellakaan mikään esteettinen näky.Eikä kyllä tulisi mieleenkään alkaa vahalla repiä karvoja herkältä alueelta.On toki jokaisen oma asia mitä tekee alapäänsä kanssa ja jos itse haluaa karvoistaan eroon se on ihan ok.Mutta jos joku tekee sen vain miehen mieliksi niin se on kyllä turhaa, kyllä se paikka on miehille aina kelvannut ja kelpaa ihan missä tahansa olomuodossa.Ja jos parisuhe kariutuu karvoihin niin tuskin se sitten kestäisi elämässä väistämättä tulevia isompia vastoinkäymisiä.Itse olen vakituisessa parisuhteessa eivätkä karvat ole ongelma.

  13. Neiti J

    Itselle tämmösenä 22veenä karvat tarkoittaa epäsiisteyttä, huom! ITSELLENI. Mä nautin karvattomuudesta alapäässäni ja itseasiassa sheivaan muutenkin kaikkialta pois, kuten käsivarsista. En siis ajattele, että jos nyt jollain on karvoja alapäässä, niin tää ois huonompi ihminen tms. Jokainen tyylillään :–)

  14. kuukuna

    Itse suosin ananasmallia. Päältä annan kasvaa ja häppärit ja takaosaston ajelen paljaaksi ennen menkkoja tai kun alkavat mennä solmuun. Välillä kun karvan mokomat pääsevät turhan pitkiksi, ottaa istuminen oikein kipeää alapäähän.

    Silloin tällöin ajelen kaikki kaljuksi, mutta joka kerta muistan uudestaan miksei se kannata. Helvetillinen kutina ja näppylät eivät todellakaan ole omasta mielestä sen ensimmäisen päivän kivan tuntuisen sileyden arvoisia.

    Jännä juttu, miten eri tavalla häpyhuulien ja häpykummun iho reagoi ajeluun.

  15. Sonja

    En ajele, mutta vahaan kaiken pois. Huh, sheivaaminen ei oo yhtään mun juttu, en pidä siitä sängestä :/

  16. Eve

    Nyt täytyy ilmoittautua, kun enemmistö vaikuttaa olevan siistijöitä! Siistin joskus itsekin, reilullakin kädellä, mutta nyt olen huoletta viilettänyt koko talven ja kevään trimmaamatta. Vaihtelu virkistää :) Partnerien toiveet huomioin tässä asiassa kyllä.

  17. Tee

    Mielenkiintoista! Olen päälle nelikymppinen nainen, ja olen sheivannut (ja sittemmin sokeroinut) suurimman osan karvoista pois parikymppisestä lähtien. Syynä aluksi miehen toive, nykyisin en osaa enää pitää puskaa, vaikka olen sinkku. Suuseksi ja ylipäätään kaikki kosketus tuntuu paremmalta ilman eristävää kerrosta. Häpeän myös pyllyvakokarvojani, ja ne sheivaan pois silloinkin kun en muuten jaksa hifistellä.

    Semmoinen aspekti tähän, että olen liikkunut muutaman vuoden parinvaihtopiireissä, joissa seksiä voi kutsua harrastukseksi. Näissä porukoissa kaikilla on vähintäänkin siistitty tuhero, aika yleisesti myös posliini. Tunnen itseni usein suht karvaiseksi kolmioineni :D Tämä liittynee siihen, että kun kumppanit vaihtuvat monogamisia pariskuntia useammin, kaikin tavoin siisti olemus on eräänlaista markkinointia.

    • Sanni

      Mielenkiintoista :)

  18. 20v

    olen 10 vuotiaasta asti jo ”sheivannut” kaiken, etenkin alapään karvani pois. olen AINA vihannut kaikenlaista karvoitusta itselläni, pienenä kun karvat alkoi kasvaa liittyi siihen epäsiisteyden ja ällötyksen tunteen lisäksi myös se että karvat tuntuivat aikuisten jutulta, karvat hävettivät enkä halunnut tuntea itseäni naiseksi. ihan ekasta karvasta lähtien joko nypin tai vähintään leikkasin saksilla niitä pois/lyhyemmäksi, tämä ehkä 14v asti jonka jälkeen uskaltauduin ostamaan oman sheiverin. :D meillä kotona äiti ei edes koskaan neuvonut sheivaamaan tai puhunut sheivauksesta, kun itsekin niin harvoin ajeli mitään karvoja pois. en ollut edes termiä sheivaus tai vahaus kuullut ennen 14 ikävuotta tai tiennyt että karvanpoistoon oli muita laitteita saksien ja karvanajokoneen lisäksi olemassa.

  19. hanalulu

    Mistä löydät noin upeita bikinejä pienirintaiselle ja pienen rinnanympärysmitan omaavalle?

    • Sanni

      Kaikki biksuni taitavat olla Henkkamaukalta. Pienirintaiselle sopivat oman kokemukseni mukaan kaikkein parhaiten tuollaiset kolmiolappubikinit, niissä kun ei ole kuppimuotoa.

  20. varpunen

    En lakkaa ihmettelemästä, miten moni täällä kommentoineista poistaa karvansa, koska mies niin vaatii. (Vieläpä siihen tyyliin, että saisi lähtöpassit, jos ei suostuisi.) En ikinä alkaisi siihen. Voisin kyllä neuvotella asiasta ja joskus välillä ehkä vähän trimmatakin, mutta kyllä se toinen saisi lähtöpassit minulta saman tien, jos sille karvat olisivat kynnyskysymys. Saattaisin jopa alkaa epäillä henkilön suuntautumisen terveyttä. ;D

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.