Näin minä syön! Eli kuinka saan farkut taas jalkaan :)

Kuten oli aiemmin puhetta, tammikuu on Karkkipäivässä ravintokuu. (Mutta älkää aihetta kammoksuvat peljästykö, ruokapostauksia tulee muutama viikossa eivätkä ne syrjäytä kosmetiikkapostauksia.)

Moni teistä on toivonut juttua ruokavaliostani ja tarkempaa selostusta siitä mitä itse asiassa syön. Etenkin induktio-vaiheen syömiseen liittyvät vinkit tuntuvat kiinnostavan.

Aamiainen03012013

Aamupala tänään.

Yhden jutun teen nyt heti alkuun selväksi. Olen valinnut syödä vähähiilihydraattisesti, koska se toimii minulla. Mutta en ole mikään karppaukseen hurahtanut, kaikille leivättömyyden ja perunattomuuden ihmemaasta vouhottava ruokasaarnaaja. En sano teille, että kaikkien kannattaisi syödä näin. Olen vain iloinen, että löysin ruokavalion josta minulle tulee hyvä olo niin mieleen kuin kehoon.

Koska monet mieltävät karppauksen pelkäksi painonpudotusohjelmaksi, haluan korostaa, että en yritä laihduttaa. Olen aina ollut normaalipainoinen ja hoikka. Kun siirryin nykyiseen ruokavaliooni kesällä 2011, painoni tippui n. 2-3 kiloa, josta suurin osa taisi olla nestepöhöä. Tämän jälkeen painoni on pysynyt välillä 49-50 kg siitä suuremmin heilahtelematta. Eli karppaus ei suinkaan tarkoita sitä, että paino jatkaa putoamistaan kuukausi kuukaudelta.

En pidä termistä ’karppaus’, koska se tuntuu median raiskaamalta trendi-ilmaisulta. Sanan käyttö saa myös monen asennoitumaan jo valmiiksi negatiivisesti. Pidän enemmän nimistä ’vähähiilihydraattinen tai hiilihydraattitietoinen ruokavalio’. Koska karppaus kuitenkin on lyhyempi sana, käytän välillä teksteissä myös sitä.

Masu2

Vatsa turvoksissa jouluviikon ruokailun jäljiltä, 31.12.2012

Miksi karppaan?

Vastaan kysymykseen kertomalla, mitkä asiat olivat pielessä.

1. Ruokavalioni oli järkyttävän yksipuolinen enkä osannut laittaa muuta ruokaa kuin eineksiä ja keittää pastaa ja riisiä.

2. Vatsani oli käytännössä aina turvoksissa, ja minulla jatkuvasti raskas olo ja mielettömiä ilmavaivoja.

3. Voimallisiin nälkäkohtauksiin liittyvät, verensokerin heittelyn aikaansaamat päänsäryt ja heikotukset olivat päivittäisiä seuralaisiani

Turvotusta ei pidä sekoittaa rasvakertymiin. Vatsasi voi siis näyttää potkupallolta ja tuntua pinkeältä, vaikka rasvaprosenttisi olisi pohjalukemissa.

Tilanne ruokavaliomuutoksen jälkeen:

1. Syön monipuolisesti  ja valmistan lähes kaiken ruoan itse kastikkeista kasvispihveihin.

2. Vatsani on litteä, olo on kevyt eivätkä kaasut jyllää suolistossa.

3. Nälän tunne on erilainen ja tulee hitaasti ilman heikotusta, nälän tuntiessani minulla on aikaa valmistaa ruokaa vaikka kaksi tuntia ilman näännyttävää ”pakkosaadaruokaaNYTHETI!” -tunnetta

id_Masu

Vatsa tänä aamuna, 3.1.2013, induktion kolmas päivä

 

En ihannoi rasvan suurkulutusta, mikä sekin usein yhdistetään karppaukseen, mutta olen huomannut että nautin enemmän rasvaisista herkuista kuten kreikkalaisesta jogurtista ja juustoista kuin sokeri- tai tärkkelyspitoisista ruoista. Ehkä juuri siksikin nykyinen ruokavalioni tuntuu niin paljon tyydyttävämmältä kuin entinen. ”Entisen elämän” sipsi- ja pullamässäyksestä tuli aina huono omatunto ja vähänkään tiheämpi herkuttelu näkyi heti vyötäröllä, mutta nyt kermainen jogurttiannos ja kookosjauhoon leivottu muffinssi voivat kuulua aterioihini vaikka päivittäin ilman että housut alkavat yhtään kiristää. :)

En osaa mitenkään hienosti tai asiantuntevasti selittää vähähiilihydraattisen ruokavalion aikaansaamia muutoksia elimistössä, mutta yritän tiivistää pienen tärkeän pätkän. Elimistön aineenvaihdunnalla on kaksi tilaa, joko rasvaan (lipideihin) tai hiilihydraatteihin (glukoosiin) perustuva. Karppauksessa tähdätään rasva-aineenvaihduntaan, jolloin elimistö käyttää energialähteenä pääsääntöisesti kehon omia rasvavarastoja.

Greens

Kun hiilihydraattiaineenvaihduntainen ihminen syö runsaasti rasvaista ruokaa, hän lihoo. Minun aineenvaihduntani oli matkan aikana vaihtunut takaisin hiilihydraattipohjaiseksi, mutta jatkoin silti tuttujen kermamunakkaiden ja täysrasvajogurttieni syömistä. Tämän seurauksena reiteni kuljettivat kotiin nohevat tuliaiset lisäsenttien muodossa ja vanhat farkut yllättivät ahtaudellaan.

Siksi uusi vuoteni alkaa nyt induktiolla; vaiheella, jonka kävin läpi kesällä 2011 aloittaessani karppauksen. Induktio on tri Robert Atkinsin käyttämä termi, jolla tarkoitetaan erittäin niukkahiilihydraattista, tiukasti rajattua ruokavaliota. Vuorokauden aikana nautitut hiilihydraatit pidetään n. 20 gramman tuntumassa tai alla. Tällä keinolla elimistö ikäänkuin ”pakotetaan” siirtymään rasva-aineenvaihduntaan. Tätä tilaa kutsutaan ketoosiksi.

Alla kahden ensimmäisen induktiopäiväni ateriat. Ateriakokoni on yksi normaalikokoinen lautasellinen, pääaterioilla täysi ja muilla aterioilla vajaa. En noudata kirjaimellisesti Atkinsin induktiota jossa mm. maitotuotteet, pähkinät ja porkkana ovat kiellettyjen listalla. Syön tosin näitä ruoka-aineita vähemmän kuin normaalisti.

Ruokailut1_vk1

Tänään olen syönyt munakas-aamiaiseni lisäksi sinihomejuustolla ja paahdetuilla seesaminsiemenillä maustetun tonnikalasalaatin, ja illalliseksi teen varmaankin katkarapusalaatin halloum-juustolla. Hyvin salaattivoittoisesti mennään! :)

Koostan induktioruokailuni näin: joka aterialla (vihreitä) vihanneksia ja joku proteiinin lähde. Käytännössä jäävuorisalaattia (suosikkini rapeutensa ja riittoisuutensa vuoksi), parsakaalia, kukkakaalia, kesäkurpitsaa, kurkkua, kalaa, katkarapuja, kananmunaa, sieniä ja erilaisia juustoja. Lihansyöjillä on helpompaa! :) Näiden lisäksi pieniä määriä pähkinöitä ja värikkäitä vihanneksia kuten tomaattia, porkkanaa ja paprikaa.

Parsakaali

Edellisen induktiovaiheeni aikana söin myös joinain aamuina mantelileipää ja minuuttisämpylää. Aamiaisesimerkkejä; juustoinen sipulimunakas, leikkelelautanen (juustoa, kylmäsavulohta, salaattia), tonnikalavoileipä (mantelileivällä) ja täysrasvajogurtti-raejuustosekoitus vadelmilla ja kookoshiutaleilla (maitotuotteet ja marjat voivat jarruttaa ketoosia osalla). Lihansyöjien aamiaisvaihtoehdot täydentyvät vielä pekonilla, täyslihanakeilla, kinkkuleikkeleillä jne.

Kyllä, induktioviikkojen ateriat voivat tuntua tylsiltä ja yksipuolisilta, etenkin jos on vasta aloittamassa kokeiluja vähähiilihydraattisella tiellä, mutta salaattilautastensa kanssa kärvistelijöille sanon tämän: vaihe on vain kaksi viikkoa*. Kun sen jaksaa, niin normaali-vhh-aterioiden koostaminen tuntuu ihan naurettavan helpolta! ^_^

*) Ellet ole voimakkaasti ylipainoinen ja siirtynyt vhh:lle laihdutusmielessä, silloin induktiota voi jatkaa pidempään.

Kohti kevyttä oloa ja päälle sujahtavia farkkuja, siis! :)

Kommentit (71)
  1. Täällä on kokeiltu (ennakkoluuloista huolimatta) samaa ja hyvältä on tuntunut. Pitäisi kohta testata uudelleen, jos sitä oppisi elämään vähemmällä (tai erilaisella) leivällä. :)

    1. Nyt kyllä herätit mielenkiintoni:)Miten ihmeen pieni ihminen oikein olet,kun tuon painoisena olet vielä normaalipainoinen? Itse olen
      163cm pitkä ja ollut aina hoikka.Taannoin paino meinasi lähteä laskuun ja 52kg oli minulla se raja minkä alle olin alipainoinen.Kuvista ei tietysti välity mittasuhteet ihan todellisina,mutta minä olen jotenkin kuvitellut sinut suht pitkäksi.

      1. Oliko kommentti tarkoitettu MouMoulle vai minulle..? :)

        Jos minulle, niin painoindeksini on 19,5 eli normaalipaino. :) Olen 160 cm pitkä ja kooltani aika pikkuinen. Et ole ainoa joka on kuvien perusteella kuvitellut minut pidemmäksi tai muutenkin kookkaammaksi. :)

        1. Sinulle,sinulle :)
          Empä olis ikinä osannu ajatella että olet
          pieni ihminen kooltasi.Jännä miten sitä muodostaa omat kuvitelmansa kuvien perusteella.Olisin varmaan lentäny pyrstölleni jos olisin livenä sinuun jossakin törmännyt ennen tätä tietoa;)Pitää nyt totutella ajatukseen että siellä ruudun takana onkin hoikka ja PIENI nainen :)Mielenkiinnolla lueskelen blogiasi ja tämäkin postaus kiinnosti kovasti koska itselläkin ollut samantyyppisiä vaivoja mahan kanssa ja kohan löydän jostain kadonneen selkärankani,aion kokeilla:)

        2. Täytyy sanoa, että minäkin olen suorastaan järkyttynyt kuultuani pituutesi, heh! Olet kuvissa näyttänyt niin pitkäraajaiselta, että olen kuvitellut sinut jopa selkeästi keskivertoa pidemmäksi. Kai se on se hoikka rakenne?

          Itsellä siis mittaa 157cm ja painoa saman verran kuin sinulla, mutta vartalomalli tiimalasi. Musta ei saisi niin mistään kuvakulmasta mitään muuta kuin totuudenmukaisia tappikuvia. :)

          Täälläkin syödään melko vähähiilihydraattisesti, vaikkakin eri syistä. Vatsani ei kerta kaikkiaan kestä yhtään mitään viljoja tai perunaa. On uskomatonta, miten erilainen olo voi olla ilman niitä! Sinänsä en siis hiilihydraatteja välttele, mutta se tulee tämän ruokavalion sivussa. Karppireseptit sopivat mulle usein.

          Se on kyllä totta, että monet kuvittelevat vähähiilihydraattisen ruokavalion tarkoittavan vain pekonia ja kananmunia (toki silläkin ruokavaliolla mättääviä karppaajia on), kun ruokavaliossa on niin paljon muutakin sallittu. Kuten sinä ei-pekonia-syövänä osoitat. :)

        3. Hihii, täällä myös yksi, joka on kuvitellut sinut huomattavasti pidemmäksi!

          Olen itse 175cm ja hoikkarakenteinen ja olen kuvitellut, että ollaan samankokoisia. No way, mähän olen sinuun verrattuna jättiläinen :D. Jännä miten blogin perusteella muodostaa mielikuvia, vaikka oikeasti koko pituusasialla ei tietenkään ole mitään merkitystä.

          Kiitos mielenkiintoinen postaus, vaikka en itse ole yhtään karppi! :)

        4. Yllätyin myös, että olet niin pieni. :)

          Mutta ylipaino/alipaino riippuu myös ruumiinrakenteesta. Olen itse 170 cm, mutta olen silti aika ”pieni” ja kapea rakenteeltani, joten 50 kg on minulle normaalipaino. Tosin jos olisin urheilullisempi, voisi painoa olla enemmän lihaksina.

  2. Todella mielenkiintoinen postaus! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *