Mustekalaa ja mekkoa

Lennolla tapaamani uusi ystäväni, kutsutaan häntä vaikka Veikoksi, halusi viedä minut eilen lounaalle. Veikko on käynyt Barcelonassa kuulema ”enemmän kuin 50 mutta todennaköisesti vähemmän kuin 100 kertaa” viimeisen 20 vuoden aikana. Hän tuntee kaupungin kuin taskunsa, ja kun meillä lennon aikana tuli puhetta ruoasta (kappas, puhunko mä koskaan ruoasta? ^_^), Veikko sanoi, että hänen täytyy saada viedä minut yhteen lempiravintoloistaan.

”Siellä on ihan paras pulpo, joskus minun tekee mieli tulla Barcelonaan ihan vain syömään se pulpo. Se on vain niiiin hyvää, olen käynyt paikassa jo 20 vuotta ja otan aina saman annoksen.”

Ja kukas nyt tällaisen myyntipuheen jälkeen voi kieltäytyä tarjouksesta lähteä lounaalle! :) Kaupungin paras pulpo – here I come! :)

(Tässä vaiheessa en oikein edes tiennyt mitä pulpo on, muuta kuin että jotain merenelävää. Veikko ei osannut sanoa mitä se on suomeksi.)

Toivottavasti Veikko ei nyt pahastu kun jaan hänen löytönsä teidänkin kanssa, mutta oikeasti voin sanoa että eipä jäänyt minunkaan viimeiseksi ”pulpokseni” kyseisessä ravintelissa! Paikka on nimeltään Bar Villoro, ja sijaitsee Barcelonetassa osoitteessa Passeig de Joan de Borbó 72. (Yksi Barcelonetan pääkaduista.)

Kadulla on ensin pitkä rivi turistiravintoloita, ja sitten, ihan viimeisenä (tai ainakin melkein viimeisenä), ennenkuin saavut kadun päähän, tulee Bar Villoro. Paikka on ulkoisesti hyvin vaatimaton ja täynnä paikallisia. (Menu löytyy kuitenkin myös englanniksi.)

 

Seafood on Villoron erikoisuus, ja ruokalista sai kaltaiseni merenelävän ystävän kuolan valumaan. Olisin voinut tilata vaikka kaikki annokset! Onneksi kuitenkin päädyin ottamaan Veikon The Lautasen eli ”Pulpitos a la planchan” (baby-mustekalaa grillattuna) aiolin kanssa, sillä se vei kerta kaikkiaan kielen mennessään.

(En edelleenkään muuten tiedä miten pulpo ja pulpito suomennetaan oikein… Pulpo on mustekala mutta mikä sitten on ”baby octopus”? Pienempi mustekalalajike varmaan?)

Tilasin pulpiton kylkeen öljyssä ja yrteissä freesattuja sieniä jotka nekin olivat ihan tajuttoman hyviä. Kyllä vain hyvää öljyä holvaamalla saa yksinkertaiseenkin ruokaan kummasti makua! ^_^

Ja tuo aioli… Mmmmmm..! Sitä ei mainita menussa eikä sitä tarjoilla pulpiton kanssa ellei erikseen pyydä. Veikko sanoi että Villoron aioli on ihan parasta mitä hän on maistanut ja henkilökuntakin jo tietää että Veikon ”special pulpito” tulee aina aiolilla. :)

Jos siis lonkeroiset ruoat, kala ja äyriäiset maistuvat, ota Barcelonan reissulla suunnaksi Villoro. Hintataso ei kuulema espanjalaisittain ole halvimmasta päästä, mutta suomalaiselle suhteellisen edullista. Kaksi annosta pulpitoa, salaatti, sienet, kaksi annosta oliiveja ja kaksi pikkupulloa cavaa maksoivat yhteensä 47€.

* * *

Sitten ruoan parista muille raiteille… Mutta älkää armaat lukijat nyt pelästykö, vaikka viikon sisällä blogissa on jo toisen kerran VAATTEITA. Vaatteista ei missään nimessä ole tulossa vakiosisältöä Karkkipäivään. Ei edes ”guest starring” -sisältöä. Mutta nyt en voinut vastustaa halua kysyä teidän mielipidettänne. :)

Kuten tuli tuossa viime viikollakin todettua, en omista juhlagarderobia eikä vaatekaapissani ylipäänsä roiku mitään kovin vakuuttavaa kirjoa erilaisiin tilaisuuksiin sopivia kolttuja. Mekkotyttö kun en ole niin niiden shoppailu on minulle kaikkea muuta kuin luontevaa. Toisaalta sitten jos kutsutaan johonkin juhliksi luokiteltavaan tilaisuuteen, niin en minä sinne farkuissakaan osaa mennä…

Nyt haussa on mekko Inspiration Blog Awardseihin. Tai oli haussa… Yhden noista eilisen kandidaateista päädyin nimittäin jo ostamaan. Ja toisen perään vielä vähän haikailen ja mietin, että pitäisikö sekin kotiuttaa kun nyt harvinaisesti löytyi useampi mekko jota voisin kuvitella käyttäväni. Kyllähän sellainen toimiva, iätön pikkumusta olisi hyvä olla tällaisen trikootytönkin vaatekomerossa.

Luisin mielestä näytän 2.-kuvassa ihan kilahtaneelta Barbielta…

Eli klassisesti: Mikä näistä ois kivoin? :) Ja arvaatteko, minkä näistä lopulta (Luisin ja myyjän kärsivällisyyttä koetelleen, toodella piiiiiitkän pähkäilyn jälkeen) ostin?

Tiedän että tuo nro 3 ei ihan ole mitään Awards-gaala-kamaa, mutta tykkään sen mallista (ja hinnasta ;)) kovasti. Ja se on niin mukavan ”kiltti”. :)