Karkkipäivä
Karkkipäivä

Muotokuvani

Muotokuvani on valmis.

Muotokuva_marraskuu2013

Luisilla ja minulla on erilainen näkemys minusta.

Muotokuva on tietenkin aina taiteilijan tulkinta kohteestaan, joten sinänsä asia on ”väittelyn” ulkopuolella. ;)  Mutta silti taas… hätkähdin.

Kun Luis vuosi sitten maalasi ensimmäisen muotokuvani, se oli minusta surullisen näköinen. Vaikka kuva näytti minulta, en tunnistanut itseäni maalauksen naisen vakavasta olemuksesta. Luis sanoi, että hänen muotokuvissaan on aina melankoliaa. ”Hymyilevät Barbie-kasvot eivät ole kiinnostavaa”, hän sanoo. Ymmärrän.

Muotokuva_ja_Luis

Minä näen itseni ”pehmeänä”, iloisena. Luisin muotokuvissa olen kova, etäinen. Vakava. Kun näin maalauksen valmiina, oli ensireaktioni, ”But I look so…. harsh…!” Luis kurtisti kulmiaan. ”Minun persoonani on iloinen ja eloisa..!” jatkoin. Luis kohautti olkapäitään. ”Totta, niin on. En yritä maalata persoonaa, maalaan muotokuvia. Sinä näytät tältä”.

Tulin mietteliääksi. Hämmästyn aina valokuvissa esiintyvästä tylystä ilmeestäni, jollaista en tiedä kantavani kasvoillani. Olen toivonut, että ilmiö liittyisi vain valokuvauksen luomaan teennäiseen tilanteeseen jossa en osaa olla rento. Nyt minut on kuitenkin vangittu kahdesti muotokuvaan, joka toistaa tätä vakavuutta. Minä siis näytän tältä oikeasti. Sisäinen tunnemaailmani ei heijastu kasvoille saakka. Omituista.

Tämä muotokuvaprojektihan johtaa varsinaiseen ”self-searchingiin”.

Me, myself and I:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Luisin toiveesta viimeinen kuva vakavalla naamalla. No, sellaista tositylyä en kyennyt laittamaan, onhan tässä vähän hymynpoikasta…

.

Tuntuu hassulta. Miten eri lailla näemme ja koemme itsemme suhteessa muiden kokemukseen meistä. Joku saattaa ajatella olevansa ruma kun muut näkevät mitä herttaisimman olennon. Toinen suree suurta nenäänsä jota muut eivät edes huomaa. Ja joku pitää itseään iloisen pulppuavana, kun muiden edessä näyttäytyy totisen vakava henkilö.

Tunnen itseni tuon ylimmän kuvan veikeäksi naiseksi. Mielessäni näytän aina siltä. Mutta ulkoisesti kuitenkin joltain muulta.

Luis sanoi, ”Jos kaipaat lohdutusta, niin itsekin hätkähdän aina kun näen kaupungilla kulkiessa heijastukseni liikkeen ikkunassa. Kuka on tuo vanha mies? En se voi olla minä…!  Mutta olenhan se minä.”

Luisin taidetta: Art As Usual.

P.S. Selvennyksenä (muuan kiivaan kommentin seurauksena): tekstin tarkoituksena ei ollut tuoda esiin epäkiitollisuutta ja aliarvostusta taiteilijaa kohtaan, tämä ei voisi olla kauempana tuntemuksistani. Muotokuva on minusta hieno ja taidokkaasti maalattu ja minun näköiseni. Mutta eri tavalla minun näköiseni kuin miten itse itseni koen, ajatuksia herättävästi eri näköinen. Juuri tätä halusin kirjoituksessa pohdiskella. Ikävää, että joku tulkitsi pohdiskeluni epäkiitollisuudeksi ystävääni kohtaan.

Kommentit (54)

  1. liina

    Muotokuva on kyllä mielestäni hyvin järeä ja synkkä verrattuna herttaiseen ja siroon olemukseesi. Tietenkin taiteilija voi kuvata sinut omalla tyylillään. Itse en vain pidä kuvan voimakkaita leukaperiä ja ilmettä kovin onnistuneina.

  2. Tiuku

    Ensireaktioni muotokuvan nähdessäni oli: tuo ei ole Karkkipäivän Sanni. Outoa lukea kommenteista, että olisit töissä ollut tuon muotokuvan näköinen. Mutta en ole koskaan nähnyt sinua ”livenä”, joten enpä voi kommentoida siihen miltä näytät esim. töissä. Blogin kautta sinusta saa juurikin sellaisen kuvan, kuin sanot: ”Tunnen itseni tuon ylimmän kuvan veikeäksi naiseksi.” Tosin, minun mielikuvani on rakentunut sen varaan, millaisen vaikutelman annat itsestäsi kirjoituksissasi (ja kuvissa). Et ole synkeä tyyppi, mutta toki toisinaan kirjoitat pohdiskelevaan sävyyn. Kenties silloin näytät sitten enemmän tuolta muotokuvan naiselta, mutta niitä kasvoja en ole nähnyt. Siksi kait en tunnistanut sinua tuosta muotokuvasta, koska lukijana tiedän sinusta vain sen puolen jonka itse esittelet (ja jollaiseksi itse koet itsesi).

  3. Hennakaisa

    Aika moni meistä ottaa erilaisen ilmeen katsoessaan peiliin, ainakin minulla on se tietty peili-ilme. Ja sitten ihmettelen joissain valokuvissa miten näytänkin väsyneeltä ja tympääntyneeltä, kun minulla ei olekaan sitä ilmettä, missä avaan silmiä isommalle, kohotan kulmakarvoja ja saatan avata suutakin vähän. Uskon, että tossa muotokuva-asiassa voisi olla vähän siitä kyse. Kun olet itsekin ollut mallina, et varmaan ole koko aikaa keskittynyt näyttämään pirteältä ja ystävälliseltä, vaan sinulle on saattanut tulla keskittynyt ja mietteliäs ilme. Maalaukseen se on vielä syystä tai toisesta varmaan vielä korostunut
    Ihmiset lisäksi kiinnittävän niin erilaisiin asioihin huomiota katsoessaan jotain tarkkaan ja useita tunteja. Opiskelen kuva-artesaaniksi ja on jännittävä huomata asetelmaa tms. mallia maalatessamme, miten erilailla ihmiset kokevatkaan mallinsa, oli se sitten kipsitorso, hedelmäkori tai elävä ihminen.

    Tuli mieleen vielä kulttuurierot. Ehkä me suomalaiset olemme etelä-eurooppalaisiin verrattuna vähän vakavempia, eikä siinä minusta ole mitään vikaa. Luis on ehkä sittenkin vanginnut jotain sinusta maalaukseensa.

    • stiia

      Peili-ilme! Mä oon seurannu ihmisten peili-ilmeitä! Kaikilla on omansa, toinen mutristaa suutaan ja toinen avaa silmiään suuriksi. Ei ihme,. että ihmiset näkevät itsensä niin erinäköisinä kuin mitä he ovat. Itse taas aina hymyilen peilille.

      Mun oma perusilmeeni on hassu, sellainen, kun jollain malleilla on ”seksikkäissä” kuvissa. Huulet vähän raollaan, niin että etuhampaat näkyvät. Tällainen: http://www.eyeshadowlipstick.com/wp-content/uploads/2013/07/Barbara-Fialho-Hot-Lips-1-544×740.jpg

      Minäkään en tunnista sinua tuosta kuvasta! Tienkään en ole nähnyt sinua livenä, mutta valokuviin verrattuna en usko, että näytät tuolta, ainakaan jatkuvasti ;) Varsinkin tuo leuka ja poski mietityttävät minua kuvassa eniten..

      • maari

        Hahaa itse olen myös jo monta vuotta seurannut ihmisten peili ilmeitä! :D parasta on kun nämä ihmiset laittavat itsestään kuvia nettiin samalla ilmeellä. Siitä tiedän että ne on peilin kautta otettuja!

  4. Anu

    Taiteilijan tulkintaa/tyyli :).
    Mietin vaan, mitä Picasson mallit ovat aikoinaan meinanneet omista kuvistaan… ;)

  5. Juno

    Toisaalta asian voi myös kääntää päälaelleen. Jos olet sisältä veikeä ja iloinen, miksi välittää ulkokuoresta? Don’t judge a book by its cover. Mielestäni ilmeet ja naama ovat samalla lailla hömppää kuin kosmetiikka, eivätkä ne ole tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti tai vakavasti. Ja tämän blogin perusteella olet Sanni ehdottomasti aurinkoinen, hyvää ihmisissä/asioissa näkevä, älykäs sekä hauska nainen. :)

    Itse vääntelen luonnostani naamaani huomaamattani, enkä edes tiedä miksi. Toisaalta kasvojeni kehittämät ilmeet eivät todellakaan aina kuvasta pääni tilaa. On hyvin ärsyttävää kuulla juuri ”isäsi kuoli”-tekstarin jälkeen, kuinka söpö hymyni on. Tai baarissa kuunnella ”voi miksi näytät niin apealta”. Joskus kadulla saatetaan tulla kysymään ajo-ohjeita juuri silloin, kun mieli on todellakin maassa. Toivoisin kovasti, ettei kasvojeni käytettäisi ”ajatusteni mittarina”. Vaan saisin rauhassa olla oma itseni, omituisine kasvolihaksineen kaikkineen. :D

  6. Anni

    Nyt on ikävä kyllä sanottava, että postauksessa ollaan väärillä jäljillä.

    Muotokuva maalauksessa ei ole sama asia, kuin äärirealistinen valokuva, joihin blogin pitäjä on luonnollisesti fiksautunut. Miksei kukaan yritä olla kiitollinen taiteilijalle, joka teki hienon eleen ja työn sellaisena kuin kyvyt ja näkemys antavat myöden? Turha sanoa jälkikäteen, että olit kiitollinen, se olisi pitänyt siinä tapauksessa näkyä postauksessa. Sen sijaan saimme lukea epämiellyttävää arvostelua Luisin työstä.

    Koskaan, ei koskaan, tulisi mieleeni arvostella julkisesti itsestäni tehtyä muotokuvaa. Se oli hyvin hyvin hyvin rumasti tehty, koska fiiliksen pitäisi olla kiitollinen ja sellainen, että ”ahaaa, tällainen siitä tuli, nyt jokin osa minusta on ikuistettu, mielenkiintoista”, tai jotain vastaavaa. Ei pakko ole ylistää väkisin, vaan olla vain kohtelias toista ihmistä ja hänen panostustaan kohtaan.

    Olen pahoillani Luisin puolesta, hän sai nenilleen, ei pelkästään Sannilta vaan myös muiden Sannia kompanneiden toimesta. Luisin piti lohduttaa järkyttynyttä kohdettaan??!! Kuinka häijyä Sanni!!

    Tulen vain yhteen päätelmään: ehkä Luis sai sittenkin vangittua todellisen luonteesi.

    • Sanni

      Ei herranen aika Anni. *mykistynyt* Kysyin Luisilta, haluaako ”loukattu artisti” lähettää sinulle terveisiä. Hän vastasi, ”Älä julkaise tuollaista kommenttia hyvä ihminen.”

      Ehkä siinä on sinulle tarpeeksi vastausta. En kyllä edes tiedä, miksi kunnioitan sinua vastauksella, kun olet juuri haukkunut minut kasaan. Minä ja Luis emme valitettavasti millään saa kiinni kommenttisi tarkoituksesta, olet tulkinnut ja nähnyt postauksen niin nyrjähtäneesti että en osaa kuin mykistyä. Voin kertoa sinulle, että Luis on lukenut postaukseni Google Translatella eikä voisi olla kauempana sinun tulkinnastasi. ”Miksei kukaan ole kiitollinen?” ”Epämiellyttävää arvostelua taiteilijan työstä”..? ”Hyvin rumasti tehty”? ”Luisin piti lohduttaa järkyttynyttä kohdettaan”…? Ei hyvänen aika Anni….. Luis on ystäväni jota arvostan suuresti, ei tulisi mieleenkään loukata häntä! Harvoin vihastun mistään kommenteista mutta nyt ollaan lähellä.

      • Jossu

        Olipa törkeä kommentti Anni :/ varmaan kukaan ei käsittänyt asiaa noin kuten sinä.
        Mun mielestä olet Sanni todella aurinkoinen ihminen :) Kiitos tästä blogista jota on ihana lukea :) ja nää matkajutut on parhaita.

  7. Sasse

    Hei tsemppiä Sanni!
    Vaikkei ehkä kasvoille luonnollisesti olekaan pesitynyt se maailmaa rakastavan ilme, voi hymyä harjoitella. Oikeasti harjoitella. Vaikka se tuntuu todella pöhköltä, voi vaan itse päättää hymyilevänsä ja pyrkiä edes sellaiseen vienoon hymyyn pitkin päivää aina sillointällöin. Siitä pikkuhiljaa saa tavan, ja kyllä se hymy herkemmin sinne kasvoille löytää kun vähän treenaa :) (Parempi mielikin tulee, hymyillessä).
    Mutta itse muotokuva on kyllä hieno, mutta kuten monet ovat sanoneet, liian maskuliinisen kova. Et sinä minusta – vakavallakaan naamalla – näytä oikeastaan kovalta. Enemmän juuri ehkä aavistuksen apealta/mietteliäältä. Mutta kannattaa uskoa hymyn treenaamiseen, sulla kun meinaa on oikein kaunis sellainen!

    (Jo muutaman vuoden aspahymytreenissä olleena :D)

  8. Anni

    Mielenkiintoista… itsekin kuvataidetta opikelleena ja pitkään väkertäneenä näkisin että tässä ei vaan tyyli ja kohde kohtaa. Makea ekspressiivinen ote, mutta sitä mitä sinusta blogin kautta välittyy, en teoksesta löydä.

    Sinulla on ihanat, selkeät kasvonpiirteet jonka tyyppisiä on kiva toisintaa kankaalle. Mutta mitään syvempää kuvaan on vaikeaa saada kohdetta tuntematta/tietämättä. Ehkä Luis on saanut kuvaan jotain mitä me lukijat emme näe, mutta hän huomaa. Ja tosiaan mehän näemme itseämme harvemmin kuin muut, ja silloinkin tiedostaen ja skarpaten peilin kautta.

    Ps. Olen siis eri Anni kuin aiemmin kommentoinut…ja kirjoitan kännykällä niin typoja saattaa löytyä.

  9. Hanni

    Älä huoli! Kyseessä on bitchy resting face-syndrooma, josta kärsin itsekin :).
    ”Koomikko Taylor Orci nosti tärkeän aiheen otsikoihin: BRF:stä kärsivät näyttävät tahattomasti vaikeasti lähestyttäviltä, koska heidän luontainen ilmeensä ei ole erityisen avoin tai valoisa (ks. bitch face).” Nyt.fi
    Tästä on videokin Youtubessa hakusanalla bitchy resting face ( en saa tabletilla linkattua tähän).

    • Sanni

      Joo, mäkin olen kuullut tuosta BRF:stä! :D Ja pelkäänpä tosiaan kärsiväni siitä…

      • Hansu

        Kuinka helpottavaa saada tälle nimi! Ja varsin kuvaava:D Olen yrittänyt muotoilla kulmakarvojakin niin että näyttäisin vähemmän ylpeältä ja vakavalta… Mutta Sanni, sä et kyllä näytä yhtään kylmältä tai ilkeältä ainakaan kuvissa! Harva ihminen näyttää arkirutiineissaan ihan delfiiniltä. En minä ainakaan.

  10. Parakeet

    Hieno muotokuva! Pidän siitä oikein paljon. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat sillä ettei se näytä siltä miltä omasta mielestäsi näytät. Minusta se on aika kiehtovaa kuinka erilaiselta näytät taiteilijan ja hyvän ystäväsi silmien läpi katsottuna. Olet varmasti molemmissa ”kuvissa” (hänen silmissää ja omassa päässäsi) ihan yhtä paljon näköisesi, mutta ne ovat vain eri puolia sinusta. Jos tuossa mitä yritin sanoa nyt oli mitään järkeä! Olisi todella mielenkiintoista joskus nähdä itsestäni myös muotokuva, mutta uskon että samalla pelottavaa! Luulen että minäkin voisin yllättyä samalla tavalla kuin sinä.

    • Sanni

      Olet varmasti molemmissa “kuvissa” (hänen silmissää ja omassa päässäsi) ihan yhtä paljon näköisesi, mutta ne ovat vain eri puolia sinusta. Jos tuossa mitä yritin sanoa nyt oli mitään järkeä!

      Oli järkeä, paljonkin! :) Oikein hyvin sanottu!

  11. Cerp

    Mua on luultu perusilmeeni perusteella ylpeäksi – mitä en kyllä ollenkaan koe olevani! Oon perusujo, mutta sosiaalinen heikohkolla itsetunnolla varustettuna. Ekan kerran kun kuulin kommenttia ylpeydestä niin mietin, että eihän mulla ole mitään syytä olla ylpeä :D Toki oon varautunut uusia ihmisiä kohtaan, mutta kun jää on murrettu, ei mua saa hiljaiseksi tekemälläkään. Ja mitä tulee ilmeisiin, en enää jaksa välittää. Ulkoisten asioiden perusteella tehdyt johtopäätökset kun eivät yleensä ole niitä oikeita. Aamen! :D

  12. Veppe

    Tämä taitaa olla aika tulenarka aihe, kun on lopulta kyse jonkun ulkonäöstä. Musta on vähän harmillista, että jotkut kommentit, jotka ainoastaan toteavat, että ”mutta tuoltahan sinä näytät”, otetaan loukkaavina, ”ilkeilynä”. Minullekin maalauksesta välittyy juuri se kuva joka minulla ennestään on, enkä näe siinä mitään negatiivista. Minusta maalauksen hahmo ei ole millään tapaa kurja, ei ruma eikä ankea. Mutta ymmärrän, jos se tuntuu kuvattavan mielestä väärältä. Niinhän se on, että monet meistä näyttävät ulos ihan toisenlaiselta kuin miltä sisäpuolella tuntuu. Olen kokenut saman. Toivon silti, ettei blogeissa vilisevistä ”oot niin kaunis <3", "eiku sä oot kaunein" -egonhoivauskommenteista tule ainoata, mitä ihmiset sietävät. Se ei ole oikein tervettä tai realistista, ja köyhdyttää pohdinnan tasoa kovasti.

    Joku ilmeisesti koki tekstin niin kriittisenä, että ajatteli taitelijan jääneen kokonaan vaille kiitosta. Kyseinen kommentoija varmasti tosiaan sai väärän kuvan ja joka tapauksessa sanaili liian tuomitsevasti ja toruvasti, ilkeästikin. Voin kuitenkin ymmärtää, miten tekstistä voi saada karun kuvan. Alussa on vailla tunnetta ilmaistuna se fakta, että kuva on valmis, minkä jälkeen mainitaan saman tien näkemysero ja kommentoidaan kumpaakin maalausta vain siltä osin, mikä niissä ei vastaa omaa näkemystä. Tekstissä ei taideta missään kohti varsinaisesti mainita mitään positiivista maalauksesta tai taiteilijasta tai anneta kiitosta. Kun tyylikin on vähän koruton ja pohdiskeleva, niin helposti välittyy melankolinen ja hyvin pettynyt tunnelma. Tiedän siis itse toisin, ja korostan, että mulla ei ole MITÄÄN kritisoitavaa. Huomaan vaan luettuani tekstin uudelleen, että ehkäpä se on tahattomasti vähän turhan yksipuolinen katsaus ajatuksiisi. Mutta eiköhän siitä useimmat henkiin jääneet. ;)

    • Sanni

      Hmmm… Kiitos taas, Veppe. :) Kun avasit tekstiä tältä ”Annin” näkökannalta. Taas voi vain todeta, kuinka eri lailla tekstiä voi lukea ja kokea, minä en tullut yhtään ajatelleeksi että esim. alun ”Tuoltahan sinä näytät” olisi jotain ilkeilyä, tai että joku lukija voisi ”nähdä” tuon kohdan niin, että minä koin Luisin kommentin ilkeilynä. Sillä näin ei ollut lainkaan. Koin sen vain juuri niinkuin kirjoitin…. eli minulle valkeni, että Luis näkee minut juuri noin, eiu sillä lailla kuin itse näen.

      Tästä riittäisi pohdiskeltavaa pidemmäksikin aikaa….

      Alussa on vailla tunnetta ilmaistuna se fakta, että kuva on valmis, minkä jälkeen mainitaan saman tien näkemysero ja kommentoidaan kumpaakin maalausta vain siltä osin, mikä niissä ei vastaa omaa näkemystä. Tekstissä ei taideta missään kohti varsinaisesti mainita mitään positiivista maalauksesta tai taiteilijasta tai anneta kiitosta. Kun tyylikin on vähän koruton ja pohdiskeleva, niin helposti välittyy melankolinen ja hyvin pettynyt tunnelma.

      Nyt tekisi jo melkein mieli korjata tekstiä, jos/kun se voidaan kokea noin…. :) Tosiaan, halusin postauksessa vain käsitellä fiiliksiäni ”omakuvastani” tai ”minäkuvastani”, eikä tietenkään ollut tarkoitus jättää kuvaa että olisin Luisille jotenkin epäkiitollinen. Sanoin että maalaus näyttää kovalta, niinkuin se näyttääkin. Sehän pitää paikkansa. Se ei tarkoita, että olisin samalla epäkiitollinen tai aliarvostaisin Luisia. Mutta ymmärrän nyt, miksi teksti saattoi välittää sellaisen kuvan. Onneksi Luis piti tekstistä ja pohdiskelustani itse eikä nähnyt siinä mitään loukkaavaa. Joten älkää olko huolissanne hänestä :)

      • Veppe

        Taisit ymmärtää väärin, mitä tarkoitin. En siis tarkoittanut sillä ”tuoltahan sinä näytät” mitään, mitä sinä itse tekstissäsi kirjoitit, vaan joitakin lukijakommentteja tämän postauksen alla. Joku tuohtui moisesta kommentista, vaikka tuskin kommentoija mitään hirveän ilkeää tarkoitti, vaikka mistäs minä tiedän. Itse en sinun tekstistäsi saanut mitään ilkeää kuvaa yhtään mistään. Pohdiskelu kaikesta on täysin ok. Joku kärkäs lukija saattoi ehkä vain luulla, että tuossa tekstissä on kaikki, mitä sinulla on maalauksesta sanottavana, ja ettei taitelija saanut kuulla mitään muuta. Sitä siis tarkoitin, en sitä että mikään yksittäinen asia tekstissä olisi kuulostanut kamalalta. Joka tapauksessa, mulle se oli ihan neutraali ja kiva postaus, rohkeakin! :)

        • Sanni

          Taisit ymmärtää väärin, mitä tarkoitin.

          Noniin, niinpä ymmärsin… :p Ähh, menin jo ihan solmuun….

          Minua alkoi nyt kuitenkin vaivata se että joku saattaa tekstin perusteella kuvitella minun alirvostavan Luisia, kun postaus käsitteli jotain ihan muuta. Mun täytyy nyt ehkä oikeasti lisätä tuonne loppuun jotain selventävää enempien väärinkäsitysten välttämiseksi.

  13. Nimetön

    Heippa

    Kiitos taas ajatuksia herättävästä kirjoituksesta ja pohdinnasta. Olet niin loistava kirjoittamaan syvällisempiäkin postauksia. :)

    Minusta taulu on oikein hieno, ja jotain siinä on tavoitettavissa kasvoistasi. Tarkoitan, että minä tunnistan taulusta mallin. Eihän tällaiset muotokuvat koskaan ole valokuvaan verrattavissa, eikä pidäkään olla. Minusta tämä on taiteilijan tulkinta, näkemys sinusta. Tämä siis huomiona kuvan näköisyyteen. :) Mitä tulee ilmeeseen, täällä on kanssa yksi, joka saa kuulla aika ajoin näyttävänsä sulkeutuneelta, ynseältä. Eihän se kivalle kuulosta, kun itse kokee olevansa hyvällä tuulella. :) Tuo BRF oli kiva vinkki, paneudunpa aiheeseen seuraavaksi.

    Kävin katsomassa taiteilijan muitakin töitä, ja täytyy sanoa, että hyvin hän saa tunnelmaa vangittua teoksiinsa. Minä ainakin saan paljon irti hänen maalauksista. :) Todella hienoja.

  14. Kikkis

    Ymmärrän tunteesi siitä, että hämmentää joskus se miten toiset näkee ja kokee olemuksesi. Ulkomainen ystäväni esitti kerran pahoittelunsa käytöksestään minua kohtaan ja kysyi, olenko tuntenut oloni kovinkin yksinäiseksi? Olin kovin hämmentynyt. Hän sitten näytti minulle pari videota juhlista, joissa olin ollut. Niissä oli aina iloisesti jutteleva joukko ja sivussa tai taustalla olin minä tummissa vaatteissani, puhelinta tiiviisti näpytellen. Huulilla näki usein hymynkareen ja katse kävi usein nauravissa ihmisissä, edelleen hymyillen.

    Ystäväni näki videoilla syrjään jätetyn tyttöressun, minä taas osallistuvan mutta hiljaisen tytön. Suomalaisen, hivenen epäkohteliaan tosin. :D Selitin hänelle asiaa niin, että näin itse tytön joka kuuntelee muita ja osallistuu hymyin ja katsein, mutta samalla on etsinyt käsilleen tekemistä ja juttelee tekstiviestitse sellaisen ystävän kanssa, joka ei päässyt osallistumaan itse juhliin. Ymmärsin kyllä hänen käsityksensä syrjään jätetystä, mutta toisaalta taas näin sen ujon tytön joka osallistui touhuun omien kykyjensä mukaan, hakien turvaa läheisimmästä ystävästä (se viestittelykumppani). Oli myös pätkiä joilla nauran, laulan ja tanssin muiden mukana, mutta silti ystävälläni oli minusta aivan eri kuva kuin itselläni. Ja kieltämättä videot kertoivat asiat eri tavalla kuin itse ne koin.

    Minusta tuo muotokuva on hieno, tuollaisiahan ne usein ovat. Niissä vain ei tosiaankaan näy koko totuus ihmisestä. :)

  15. Tiia

    Hmmm. Mä mietin tosi kauan, miten voisin kommentoida tähän postaukseen…

    Mielestäni olet livenä eri näköinen kuin valokuvissa. Tietenkin täytyy muistaa, että blogin lukijat näkevät myös täysin erilaisen ”valokuva-Sannin” kuin sinä itse. Jos siis itse koet näyttäväsi valokuvissa aina tylyltä. Me näemme blogiin valitut valokuvat, jotka ovat tietysti itse valitsemiasi ties kuinka monien otosten joukosta. Pääsääntöisesti näytät blogin kuvissa aina todella aurinkoiselta ja hymyilevältä, ja, no… häkellyttävän kauniilta:)

    (Enkä nyt halua sanoa, ettet oikeasti olisi;))

    Mielestäni livenä sekä kasvonpiirteissäsi, että luonteenpiirteissäsi on todella paljon enemmän särmää, jonkinlaista terävyyttä, kuin mitä blogisannissa. En kuitenkaan toisaalta oikein tunnista sinua muotokuvastakaan…

    Toivottavasti et ymmärrä tätä kommenttia pahalla, koska en sitä missään nimessä ilkeästi tarkoittanut.

    • Sanni

      Jos siis itse koet näyttäväsi valokuvissa aina tylyltä.

      Niin, niissä jotka eivät päädy blogiin (joista on otetuista 90%). Luonnollisestikaan :D Jokainenhan meistä on sen verran turhamainen ettei vasiten laita esille ikäviä kuvia itsestään. :)

      Pääsääntöisesti näytät blogin kuvissa aina todella aurinkoiselta ja hymyilevältä, ja, no… häkellyttävän kauniilta:)

      (Enkä nyt halua sanoa, ettet oikeasti olisi;))

      No, minä voin kyllä reilusti sanoa että pyrin valitsemaan blogiin kuvia joissa näytän paremmalta kuin normaalisti ;) En ole kuvauksellinen ihminen, ja on ylipäänsä työn takana saada mitään ”aurinkoiseen ja häkellyttävän kauniiseen” viittaavaakaan tallennetuksi. Olen ihan mukavan, normaalin näköinen ihminen. En mikään kaunotar. Jos kuviin joskus sen suuntainen vaikutelma tallentuu, olen toki iloinen. :D Mutta peilistä minua katsoo ihan tavallisen näköinen suomalainen nainen johon adjektiivi ”häkellyttävä” sopii yhtä usein kuin farkut äitini jalkaan :)

      Toivottavasti et ymmärrä tätä kommenttia pahalla, koska en sitä missään nimessä ilkeästi tarkoittanut.

      Oi, en tokikaan! :)

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.