Mun Top-hajuvedet, osa 2

Esittelin kuukausi sitten mun all-time Top 4 -hajuvedet, ja tässä tulee sille jatko-osa: loput best of the best -hajuvedet joita on kolme.

Ne ovat tässä: Yves Rocherin Neroli EdP, Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelune EdT ja Acorelle Delicious EdP.

(Mun listoilla ei näy niche-hajuvesiä; vaikka rakastan tuoksuja, niin syvälle en ole hajuvesien maailmaan mennyt, että olisin aktiivisesti tutustuttanut itseäni niche-brändeihin muutamia hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Sille voisi varata toisen elämän…. :) <3)

ACORELLE DELICIOUS

Mun joulukauden tuoksu ❤️ Alan yleensä käyttää tätä marraskuussa ja lopetan tammikuussa. Tuoksu on silkkaa jouluista jälkkäriä.

Syksyllä 2014 lanseerattu (ja sittemmin lopetettu) Delicious EdP on ranskalaisen Acorelle-luonnonkosmetiikkasarjan ja suomalaisen julkkiskokki Sara La Fountainin yhdessä luoma tuoksu. Varsin mielenkiintoinen idea; yhdistetään ranskalainen hajuvesi ja suomalainen kokki..! :D 

Delicious on vahvuudeltaan ja kestoltaan hyvin voimakas, ja kuuluu Diorin Hypnotic Poisonin kanssa siihen hajuvesien ryhmään, joita ei missään tapauksessa kannata laittaa enempää kuin yksi suihkaus kerralla tai päänsärky on aika lailla taattu. Tämä ominaisuus tekee Deliciousista myös poikkeuksellisen luonnonkosmetiikan hajuveden, sillä kesto on luonnollisen hajuveden suurin heikkous; ilman synteettisiä fiksatiiveja tuoksu on vaikea saada pysymään iholla monia tunteja. Delicious pysyy käytännössä aamusta iltaan.

Äärimmäisen makeassa ja mausteisen pehmeässä tuoksussa on vaniljaa, ruusua, hunajaa, paahdettua mantelia, tonkapapua ja praliinia. Tuoksu on niin makea, että en voisi kuvitella käyttäväni sitä jatkuvasti, mutta jouluun se on kuulunut vuodesta 2014 lähtien.

Delicious on niitä harvoja tuoksuja, jotka saavat minut miltei liikuttumaan joka kerta, kun pitkän tauon jälkeen taas suihkautan sitä. Se on täydellinen omassa lajissaan. Täydellinen tuoksu sen vähän aikaa, mitä sitä voi vuodessa käyttää. Kun laitan Deliciousia, minulle tulee kauttaaltaan hyvä ja lämmin olo. Tuoksun lämmin hunajaisuus ja makea mausteisuus ovat kuin joulun tunnelma pullotettuna – vaikkei tuoksussa edes ole varsinaisia joulumausteita.

I LOVE THIS.

YVES ROCHER SECRETS D’ESSENCES NEROLI

Secrets d’Essences oli Yves Rocherin premium-tuoksukokoelma, jonka tuoksut olivat lahjakkaiden tuoksunenien käsialaa ja niihin oli valittu parhaimmat raaka-aineet. Ne olivat hinnaltaankin arvokkaampia kuin Rocherin muut tuoksut.

Kokoelmassa ilmestyi yhteensä seitsemän tuoksua, joista Neroli oli minulle the one. Valkoisia kukkia yhdistettynä raikkaan sitruksiseen pomeranssiin. Tyylikäs, naisellinen tuoksu. Tavallaan ei yhtään minua, mutta silti rakastuin tuoksuun välittömästi.

Esittelin Neroli EdP:n blogissa aikoinaan niin tyhjentävästi, että lainaan suoraan oman tuoksukuvaukseni vuodelta 2013:

Todella ihastuttava, intensiivisen kukkainen sitrustuoksu jossa pomeranssi ei ole yhtään kitkerää tai tunkkaista. Tuoksu on raikas, pehmeä, valoisa ja hienostunut. Aistikas, naisellinen, tasapainoinen… kestävä…

Neroli EdP:n puhdas, intensiivinen ja vivahteikas tuoksu on saatu aikaan käyttämällä useita eri osia pomeranssipuusta. Tuoksussa on kahta pomeranssipuun kukkaisuutetta sekä lisäksi lehdistä ja hedelmistä saatavia eteerisiä öljyjä.

Kukista saatava eteerinen öljy huokuu raikasta ja pehmeää kukkaistuoksua, kukka-absoluutin tuoksu taas on lämmin, hunajainen ja aistikas. Lehdistä ja hedelmistä saatavissa öljyissä puolestaan on voimakas sitrusvivahde joilla tuoksuun saadaan poreilevaa raikkautta. Pohjatuoksussa on pehmeää myskiä.

Ahhh. 🙏🏻 Myös tämä tuoksu on erittäin kestävä, ja sillä on voimakas ”sillage” (miten tämä suomentuu..?), eli se leijuu vahvasti kantajansa ympärillä. Vain yksi suihkaus, max. kaksi, riittää.

GUERLAIN AQUA ALLEGORIA PAMPLELUNE

Paras greippituoksu koskaan. Mehukas kimppu sitruksisia tuoksunuotteja täydellisessä tasapainossa; greippiä, bergamottia, petitgrainia ja nerolia.

Tuoksu on samalla mehukkaan ja hivenen kirpeän hedelmäinen, kukkainen, vihreä ja raikas. Niii-in ihana.

Pamplelune ja appelsiinipuun tuoksuinen ystävänsä, Lancômen Ô de l’Orangerie ovat kaksi ihaninta sitrustuoksua jotka tiedän. Aina vuoron perään toinen on vähän ”parhaampi” kuin toinen… Syksyn rankingissani Orangerie pääsi Pamplelunen ohi Top 4 -listalle, mutta voi olla, että ensi vuonna sijoitukset taas vaihtuvat :)

Sitrustuoksut ovat tosi vaikea tuoksulaji. Ne vetävät minua valtavasti puoleensa, jopa enemmän kuin makean mausteiset, mutta lopulta vain aniharva puhuttelee minua alun treffailun jälkeen. Hyvin monet ”paljastuvat” ihollani lopulta saippuaisen pliisuiksi tai ne ovat liian kukkaisia eivätkä tarpeeksi kirpsakoita. En tykkää nynnyistä sitruksista. Niissä pitää olla luonnetta. 💪

Mikä on sun lempisitrustuoksu..?

P.S. Ostin Kuopiosta alennuksesta viimein uuden Hypnotic Poisonin keväällä Prahaan ”menettämäni” vanhan tilalle. ❤️

Edellisen Top 4 Tuoksut -postaukseni kommenteissa lukijani Heidi ja toinen Hypnotic Poison -fani kirjoitti, että uudempi ja vanha versio tuoksuvat erilaisille:

”Joskus vertasin vierekkäin uutta ja vanhaa Hypnotic Poisonia, ja uusi tuoksui paaaaaljon terävämmältä ja toisaalta miedommalta mitä tuo vanha versio – tavallaanhan sitä luulisi, että vanhalla tuoksulla on ollut aikaa laimentua vuosien saatossa, mutta se on kyllä paljon tymäkämpi tuoksu mitä tuo nykyinen versio.”

Nyt saatoin (haikeana) todeta, että hän oli oikeassa. Nykyinen ei avaudu yhtä pehmeänä vaan on tosiaan vähän terävämpi, mutta samalla myös voimakkuudeltaan kevyempi – tuoksu ei kestä iholla lainkaan yhtä vahvana. Onneksi tästä sentään toki tunnistaa Hypnotic Poisonin. Mutta pitääkö näiden valmistajien mennä kajoamaan tuoksun kompositioon vuosien varrella… törpöt.