Mun suosikkiluomivärit

Omistan sadoittain luomivärejä, mutta viime vuosina aktiivisessa käytössä olevien luomivärien määrä on kutistunut kutistumistaan.

Rakastan edelleen silmien meikkausta ja käytän luomiväriä aina kun ylipäänsä meikkaan, mutta erilaisten värien käyttö on vähentynyt radikaalisti. Luulen, että violettien hiusten aikakausi oli viimeistään alku tälle muutokselle. Koska violetit hiukset itsessään muodostivat huomattavan väriläiskän olemukseeni, ei tuntunut, että niiden seuraan enää olisi sopinut kirjava, monesta sävystä muodostuva silmämeikki.

Violettien hiusten aikana aloin tehdä pelkästään yhden sävyn ”mono wash” -meikkejä. Meikkiin saattoi kuulua 2-4 eri luomiväriä, mutta sävykokonaisuus oli yhtenäinen violetin harmonia. Kun värjäsin hiukset koralleiksi, silmämeikin harmonia vaihtui korallin, persikan, kuparin ja kullan sävyihin.

Viimeisen parin vuoden aikana olen aivan erityisesti tykästynyt toffeen sävyihin.

On hauskaa tarkastella luomivärien aikajanaa elämässäni.

Aloin käyttää luomiväriä 13-vuotiaana, ja silloin suosikkivärejäni olivat maanläheiset beigen ja nudevaalean sävyt. Välillä käväisin lukioaikoina luumuisten violettien suunnassa, mutta sitten palasin taas turvalliseen beigeen.

Noin 26 vuoden iässä löysin VÄRIT (isosti!), kiitos mineraalimeikkien ja niiden loputtoman värikirjon – sekä edullisen hinnan, joka mahdollisti kymmenien sävyjen testailun pilkkahintaan. Tuohon aikaan tilailtiin netistä luomiväri-sampleja, ja parin euron hintainen näytekoko kesti monta kuukautta.

Melkein kymmenen vuoden ajan käytin todella laajaa skaalaa luomivärejä ihan kaikissa väreissä mitä kuvitella saattaa. Silmissäni saattoi töihin lähtiessä yhtä hyvin olla keltaista ja vihreää kuin kimaltavaa turkoosia tai metallista pinkkiä. (Oi, missähän mun yksi MACin helmiäispinkki on…. long time no see…)

Nykyään meikkaan yhtä suurella antaumuksella, mutta nyt ilo tulee siitä, että saan sutia silmiin (ja naamaan) tutut harmoniavärit, jotka blendautuvat yhteen oman sävytykseni kanssa. Ei kontrasteja, ei vahvoja varjostuksia. Ei kokeellisuutta. Vain minä.

Tunnen oloni minuksi, kun minulla on korallin, toffeen, kuparin ja persikan sävymaailmaa toistava meikki. 💕

(Paitsi aikaisemmin juuri kirjavat värit olivat minua ☺️ Tyyli voi olla mikä tahansa, kunhan se tuntuu omalta. Silloin meikkaus on mielestäni onnistunut osa kauneuden- ja hyvinvointia.)

Kuten monissa aiemmissa meikkipostauksissani on käynyt ilmi, en katso luomivärien ikää, vaan käytän lemppareitani niin pitkään kuin niissä henki (=puuteri) pihisee. Osa suosikeistani onkin jo toista kymmentä vuotta vanhoja.

Puuteriluomivärit ovat vedettömiä, minkä vuoksi niissä eivät juuri pöpöt lisäänny. Aivan bakteerittomia eivät vanhat luomivärit kuitenkaan ole, sillä vedettömäänkin tuotteeseen päätyy jonkin verran ravinteita (=rasvaa) ja kosteutta ilmasta sekä käyttäjän sormista tai meikkivälineistä. Jokainen käyttäköön vanhoja meikkejä oman harkintansa mukaan.

Viime vuosien ykkösluomivärini on tässä: Guerlainin Blonde Metal. Blonde Metal kuului Terracotta Tajine -kokoelmaan joka ilmestyi joskus 2000-luvun puolivälissä tai loppupuolella.

Sain Blonde Metal -luomivärin Kauneus & Terveys -lehdeltä lukijalahjana. Siihen aikaan lehti lähetti välillä lukijoille meikkituotteita, joita he saivat toimitukseen, ja jotka eivät päätyneet lehteen. Aika hauska idea – lehti ilahdutti lukijoita sen sijaan että olisi heittänyt käyttämättömät PR-tuotteet roskiin.

Blonde Metal on todella kaunis punertava toffeen sävy vahvalla helmiäisellä. Tykästyin sävyyn jo saadessani sen, mutta koin pakkauksen niin hankalaksi käyttää (en jaksanut kierittää sitä auki 🤷‍♀️), että Blonde Metal jäi uinumaan yli kymmeneksi vuodeksi ilman että koskaan käytin sitä.

Palautin sävyn käyttöön kun hiusvärini vaihtui koralliin, ja viimeisen vuoden aikana pohja on viimein tullut näkyviin :)

Yves Rocherin Brun Giroflée, ilmestynyt joskus 2010-luvulla, on kuin hieman kevytpigmenttisempi versio Guerlainin Blonde Metalista. (Olen vaihtanut hylsyyn Diorin vaahtomuoviapplikaattorin. 😉 Alkuperäinen oli niin surkea. Niinkuin muuten ovat lähes kaikki luomivärien mukana valmiiksi tulevat applikaattorit.)

Tämä on ollut toiseksi eniten käyttämäni sävy viime vuosina. ❤️ Toffeen sävy toimii mun värityksessä aivan tautisen hyvin. Se on lämmin sävy, ja sen punertava vivahde korostaa sinisiä silmiäni. Beige pohja taas tekee sävystä universaalisti ”kaikillesopivan” – beige saattaa olla tylsä, mutta se sopii kaikille. Etenkin helmiäinen beige on minusta aivan älyttömän kaunis.

(Ensimmäinen suosikkiluomivärini oli Arcancil-paletin punertava hemiäisbeige. Olin silloin 13 vuotias. Kuka muistaa Arcancil-sarjan..?)

H&M:n Hot Sand -luomivärin kuparinen puoli on sekin pannuttanut viimeisen vuoden aikana.

Tämä on varmasti hinta-laatu-suhteeltaan kirkkaasti paras luomivärini. Koostumus ja pigmentti ovat niin upeat kuin olla voi, ja muistelen tämän maksaneen noin 3€. Se on ostettu ehkäpä vuonna 2009 tai 2010..? Mielestäni ostin sen muuttaessani Tampereelle.

Hyvä esimerkki siitä, että silkkisesti levittyvä koostumus ja intensiivinen pigmentti eivät ole hinnasta kiinni. (Minua on aina rehellisesti huvittanut, kun selektiiviset merkit perustelevat luomiväriensä hintaa laadulla… Luomumeikkisarjoilla voi ehkä ymmärtääkin, että raaka-aineet maksavat enemmän, mutta normikosmetiikassa kallis hinta ei kerro yhtään mitään meikin laadusta.)

MACin All That Glitters on ihana, erittäin hohtava vaalea kultakuparibeige. Ihan paras neutraali yleissävy. 😙 Sen voimakas helmiäisyys ja kevyt kuparisuus tekee siitä perusbeigeä kiinnostavamman sävyn. Aina kun laitan tätä, meikki näyttää hyvältä. :)  Oikeastaan pidän tätäkin enemmän toffeisena kuin kuparisena, nyt kun mietin… Kuparin sävyssä on mun mielestä enemmän oranssia, kun taas toffee on sekoitus taupea ja punertavaa beigeä. 🤓

Tämän luomivärin olen ostanut Tukholmasta vuonna 2014. Ostoksista on jopa blogipostaus. (Oi, miten paljon sileämmät silmäluomet mulla vielä on noissa kuvissa…)

Onneksi All That Glitters kuuluu yhä MACin vakiovalikoimaan. Moni MACin lempparisävyni on lopetettu, ja pitäisikin varmaan ostaa tätä kohta varastoon ihan varmuuden vuoksi, kun sitä yhä on saatavilla.

All That Glitters kulkee minulla meikkipussissa pienessä Mujin boksissa MACin Sable-sävyn kanssa. All That Glitters ja Sable muodostavat kauniin parivaljakon, mutta Sable alkaa tuntua minusta nykyään liian tummalta (!). Huomaan, etten viihdy yhtään tummissa varjostuksissa. Mieluummin laitan koko luomelle yhden heleän sävyn.

Tummanruskeaa käytän nykyään enää vain rajauksissa.

Hento versio signature-meikistäni: All That Glitters koko luomella ja Nui’n Tiana-sävy kevyesti luomivaossa.

Ja totta kai nestemäinen eyeliner-rajaus.

Irtonappi-palettiin olen koonnut kokoelman korallisia, beigejä ja ruskeita sävyjä jotka sopivat suosimaani väriharmoniaan. Näistäkään en kuitenkaan käytä säännöllisesti kuin muutamia.

Nui’n Tiana (kuparipersikkainen sävy alakulmassa) on yksi suosikkeja, samoin Kjaer Weisin superneutraali vaalea beige Charmed (pieni nappi paletin keskellä). Tianalla saa vähän sähäkämmän kuparisen meikin. 👌 Se on kuin pigmenttisempi ja syvempi versio MACin Expensive Pink -sävystä (paletin ylänurkka).

L’Orealin Natural Peach on kaikkien aikojen paras vaalea persikan sävy. 🙌 Se on niin täydellinen kuin olla voi. Sävy on pastellinen, shiftaa kevyesti kultaan ja siinä on hienovarainen ripaus vaaleanpunaista. Kun ostin tämän, ihoni sävy oli vielä niin vaalea, että käytin tätä koko luomella yleissävynä. Nyt kun ihoni sävy on tummempi, käytän Natural Peachia tummempien persikan ja kuparin sävyjen päällä korostuksena. Ihan uskomattoman kaunis sekä laadukas luomiväri; levittyy tasaisesti ja varisematta vielä vanhuksenakin.

Ai että kun olisin tajunnut ostaa tätä useamman kappaleen silloin kun tämä oli myynnissä. Se oli ilmestyessäänkin (ehkä 2007..?) limited edition -sävy.

Diorilla on Mystic Jade -paletissa vähän tämän sävyinen sävy, tosin rakeisempi. Sitten kun Natural Peach loppuu, mikä tulee tapahtumaan tämän vuoden aikana, voin sentään lohduttautua Mystic Jade -persikalla.

(Vanha, mittava Diorin viisikko-kokoelmani on muuten jäänyt täysin ”unholaan”. En ole käyttänyt niitä paletteja vuosikausiin.)

Tässä ovat kulmaluulla käyttämäni nudevaaleat sävyt. (Minulla on aina kulmaluulle oma vaalea sävy, en käytä siellä samaa vaaleaa kuin liikkuvalla luomella.)

Laveran vanha Matt’n Biscuit on ollut aika lailla täydellinen ihon sävyinen vaalea, ja Dermosilin viime kesänä ilmestynyt pohjustaja & nudeluomiväri -paletin vaalea sävy on lähes yhtä hyvä. Se on muuten edelleen saatavilla.

Täytyy sanoa, että vaikka Laveran juuri tapahtunut solo-luomiväriuudistus onkin todella hyvä, nyt valikoimasta puuttuu kokonaan mattainen vaalea. Olisin toivonut heidän jättävän kokoelmaan Matt’n Biscuitin kaltaisen luonnonvaalean ultraneutraalin sävyn. Uusi perusvaalea sävy Moon Shell on voimakkaasti hohtava, eikä siinä mielessä neutraali sävy.

Laverasta puheen ollen, nämä kaksi uutta sävyä ovat liittyneet lemppareihini: erittäin pigmenttinen, hohtava syvä kupari Amber sekä hillityn aprikoosinen, mattainen Burnt Apricot.

Amber on se sävy, jota aiemmin kuvailin MAC-tyyppiseksi. Sävy on niin pigmenttinen ja niin voimakas, että odottaisin kohtaavani tällaisen sävyn ennemminkin MACin kaltaisessa ammattilais- ja meikkifriikkien sarjassa kuin koko perheen luonnonkosmetiikkasarjassa. (Laveran uusissa luomiväreissä on toinenkin tämän kaltainen supervahva sävy. Hyvin mielenkiintoinen valinta heiltä.)

(Olen luvannut kirjoittaa Laveran uusista silmämeikeistä, mutta koska ne eivät vielä ole saatavilla kuin yhdessä verkkokaupassa, odottelen, että niitä alkaa rantautua muuallekin sekä kivijalkajälleenmyyjille. Välillä uutuuksien ilmestymisessä laajaan jakeluun menee todella pitkään. No, verkkokauppojen voitto!)

Tummempi versio signature-meikistäni: koko luomella Laveran Amber-sävy, sisänurkassa Amberin päällä kevyesti L’Orealin Natural Peach ja kulmaluulla Dermosilin nimetön vaalea nudesävy.

Poskilla Laveran Burnt Apricot, joka on yhtä hyvä poskipunana kuin luomivärinä. 😍

*

P.S. Tämä ei liity luomiväreihin, mutta jos joku tietää hyvän ruskean nestemäisen (tai voidemaisen) eyelinerin, vinkkejä kaivataan. 🙏🏻

Olen viime vuodet ostanut ulkomailta Sephoran ruskeaa eyelineria, koska Suomesta ei vain tunnu löytyvän hyvää sellaista. Kicksin oman sarjan ruskea eyeliner on ihan ok, mutta vähän liian tumma. Kuten todettua, koen tummat sävyt nykyään itselleni liian jyrkiksi. Harmikseni myös Sephoran vaaleampi tummanruskea eyeliner lopetettiin, ja nykyinen ainoa versio on todella tumma – kuivuu iholla paljon tummemmaksi miltä näyttää hylsyssä.

Haussa siis perusruskea nestemäinen eyeliner. Hinnalla ei väliä, jos on hyvä. Vedenkestävyys ehdoton.

.

P.P.S. Tuli vielä mieleen tällainen: kuinka usein te saatte luomivärin loppuun? 

(Silloin kun itse käytin kymmenittäin eri luomivärejä, en saanut koskaan loppuun luomiväriä. 🤷‍♀️ Nykytilanne tuntuu jotenkin tyydyttävämmältä. :D)