Mun suosikki-huulimeikki
Tein sunnuntaina huulipuna-aiheisen julkaisun Instagramiin, jossa avauduin seuraavasta aiheesta: huulipunakuvien ottaminen on ollut mulle aina kaikkein epämieluisinta, mitä tulee blogin sisältöön.
Rakastan huulipunia, mutta en itse asiassa tunne oloani kovin mukavaksi huulipunan kanssa. Enkä etenkään tykkää ottaa blogiin kuvia huulipunameikeistä, sillä se on valtavan vaivalloista. (First world problems, kyllä.)
Tämä epämukavuus juontaa siitä, että minulla ei mielestäni ole kovin otolliset ”huulipunahuulet”.
Huuleni ovat luonnostaan erittäin kalpeat, lähes värittömät, ja niiden raja on heikko. Näin ollen mikä tahansa huulipuna erottuu niissä todella hyvin, ja etenkin vahvapigmenttistä, peittävää punaa käyttäessäni huulipuna määrittää huulteni muodon täysin.
Koska huulten oma raja on häilyvä ja epäselvä, joudun huulipunalla (tai rajauskynällä) ensin piirtämään huulelle jonkinlaisen muodon. Symmetrian saavuttaminen ei käy ihan hetkessä.
Myönnän, että tunnen aina voimakasta ”voi kun minäkin voisin…” -tunnetta katsoessani Instagramissa tai YouTubessa videoita, joissa toiset onnekkaat vetävät huulipunia huulilleen ronskisti suoraan puikosta, ilman mitään rajauksia, ja väläyttävät sitten kameraan täydellisen huulipunahymyn tasaisella ja kauniilla huulimeikillä.
Jos itse vetäisin vahvapigmenttisen huulipunan huuliini ilman esivalmisteluja ja huolellista, tarkkaa ”maalaamista”, tulos muistuttaisi lähinnä sirkuspelleä.
Eipä siinä mitään, kaikki olemme erilaisia ja onneksi myös erilaisille huulille on erilaisia meikkejä. :)
Kun huulten raja on heikko ja haluaa selvitä vähimmällä vaivalla, paras ystävä on huulikiilto. Valoa heijastava huulimeikki antaa anteeksi epäsymmetrian, ja myös tekee ohuista huulista täyteläisemmän näköiset. Käytän huulikiiltoja päivittäin. Moni laadukas huulikiilto toimii myös huulirasvan asemasta :)
Välillä haluan kuitenkin värikkäämmän ja erottuvamman huulimeikin, ja tähän olen löytänyt ihan mahtavan hyvän tuotekombon: Laveran Matt’n Stay Lips -huulimeikkipuikko & mikä-tahansa-huulikiilto.
Laveran Matt’n Stay on mattainen huulimeikkikynä, jota voi käyttää yksinään, pohjustuksena tai rajauksena. Se on kestävä eikä tunnu huulilla valtavan kuivalta (no, jonkin verran kuivalta kuitenkin, enkä kuivahuulisena käyttäisi tätä itse yksinään).
Matt’n Stay on minulle ihan täydellinen huulten värittäjä, sillä sen vahamaisella koostumuksella saan rajattua huulet luonnollisesti ja tuotua niihin muotoa vailla varsinaisen rajauskynän tuomaa, usein aika terävää ja makuuni liian viimeisteltyä vaikutelmaa.
Matt’n Stay -huulimeikkikynän ohut koostumus värittää huulet tuomatta niihin huulipunamaista kerrosta, ja kiilto levittyy päälle todella kauniisti, ilman että pohja lähtee herkästi liukenemaan huulikiillon mukana. (Huulipunaa ja -kiiltoa kerrostamalla koen saavani liian paksun meikkikerroksen huuliin.)
Tämän hetken suosikkihuulimeikkini on persikka-pohja vaaleanpunaisella kiillolla tai pinkki-pohja persikkaisella kiillolla :) Aivan ihanat!
Kuvassa persikka-pohja vaaleanpunaisella kiillolla: Lavera Matt’n Stay Lips sävy Matt’n Peach jonka päällä Diorin hennon vaaleanpunainen Lip Maximizer -kiilto.
Kuvan meikki muuten liittyy yhteen kivaan juttuun, josta kerron myöhemmin tällä viikolla :)
Tässä taas pinkki pohja persikkaisella kiillolla: Lavera Matt’n Stay Lips sävy Matt’n Rose, jonka päällä Mádaran Glossy Venom -huulikiilto sävyssa Nude Coral.
Niin kivannäköiset! :)
*
Onko lukijoiden joukossa muita, jotka samaistuvat kalpea- & ”heikkoraja”huulisen huulipunaongelmiin..?
Mä vilpittömästi rakastaisin käyttää huulipunia, jos ne olisi helppo saada näyttämään hyvältä…!
Näyttääpä kivalta! Mun pitää kyllä muuton jälkeen ottaa asiaksi meikkien läpikäyminen ja kivojen huulijuttujen esille nostaminen. Jotenki tää maskiaika tekee sen, ettei huulijuttuihin ihan hirveesti oo jaksanut panostaa.
Mä tajusin just, että tää oli eka blogipostaus moneen kuukauteen, minkä luin spontaanisti heti kun näin linkin facebookissa. Ollut vähän ajatukset täynnä kaikkea koko ajan jo pitkään, mut ehkäpä tää tästä taas rytmittyy tää elämä.
❤️
(Ylipäänsä ilahduttaa kuulla, että postaukset vielä näkyy jolle kulle Facessa… Face-julkaisujen tavoittavuus on enää pelkkä vitsi, jos kaikesta ei maksa. Välillä mietin, miksi enää edes jaksan julkaista Karkkipäivän postauksia Facebookissa…)
Vähintään ymmärrettävää. Aika haastavaa aikaa kaikille uusille huulipunalanseerauksille…
Mä kun muutenkin käyn aika vähän missään, niin mulle huulimeikki on tavallaan aina ollut enemmän arkiseen huulirasvaan (ja ihan kotoiluun) verrattavissa oleva juttu. Olen niin kalpea, että piristyn jo siitä, että huulet näyttää peilikuvassa vähemmän kuolleilta, vaikkei sitä kukaan muu näkisikään..!
Silloin, kun olin vielä myymälässä töissä, huulimeikillä oli laajempi ulottuvuus ja merkitys. Kaikki, mitä meillä oli kasvoilla, oli tarkoitettu inspiraatioksi asiakkaille.
Muistan, että mulle oli aika vakkarisetti laittaa töihin aamulla huulipunaa, ja jatkaa lounaan jälkeen pelkällä huulikiillolla, koska en enää syömisen jälkeen jaksanut (tai ehtinyt..!) fiksata uudelleen huulipunameikkiä. Huulikiilto vain päälle ja takaisin ”kentälle” :)
(Heh, tulipa taas ajauduttua muisteloihin… kiva ”jutella” jonkun kanssa tänä aamuna, huomaan :) Hyvää lauantaihuomenta sinullekin, Kuorotipu :))
”(Ylipäänsä ilahduttaa kuulla, että postaukset vielä näkyy jolle kulle Facessa… Face-julkaisujen tavoittavuus on enää pelkkä vitsi, jos kaikesta ei maksa. Välillä mietin, miksi enää edes jaksan julkaista Karkkipäivän postauksia Facebookissa…)”
Mulle näkyy ainakin lähes jokainen julkaisu, mutta harvoin niitä kommentoin tai jaan reaktioita. Käyn lukemassa enemmän kerralla silloin kun ehtii ja siltä tuntuu :)
Kiva kuulla että näkyy :) 🙏🏻
Facebookin tavoittavuustilastot kertovat kuitenkin yksiselitteistä totuuttaan… Vielä viisi vuotta sitten Karkkipäivän Facebook-julkaisu tavoitti joka kerta vähintään 2000 ihmistä, usein tuplasti enemmänkin. Luvut välillä 3000 ja 5000 olivat standardikamaa. Nyt postauksen julkaisu voi tavoittaa 495 ihmistä (!), vaikka Karkkipäivää seuraa Facebookissa 2795 ihmistä. Hyvin usein tavoittavuus jää alle tuhanteen ihmiseen.
Sinä sentään voit käyttää huulimeikkiä… Itse en vuosiin ole voinut käyttää juuri muuta kuin kosteuttavaa huulikiiltoa / sävytettyä huulirasvaa. Olen ollut aina kroonisen kuivahuulinen, ja amorinkaaren ympäristö ollut varsinainen ’autiomaan kartta’ juovineen ja juonteineen jo parikymmentä vuotta…
Voisin ehkä saada aikaan siistin kuva huulipunasta huolellisen pohjustuksen ja levityksen jälkeen, mutta kuvan räpsäytyksen jälkeen koko komeus pitäisi heti pyyhkiä pois. Elinkelpoista siitä ei saisi millään konstilla, ja voin vaan kuvitella, minkä näköinen tulos olisi parin tunnin levityksen jälkeen….
Mulle tuli mieleen, että Novexpertin Lip’Up-voide voisi olla sulle aika hyvä tuote. Lip’Up selkeyttää vähän amorinkaaren muotoa/aluetta ”täyttämällä” välittömästi huulen ympärillä olevia juonteita, siis niitä jotka on kosketuksissa huuliin.
Hmm.. en oikein luota muihin huulirasvoihin kuin ACO:n siniseen.. niin monta olen kokeillut, mutta aina palaan luottotuotteeseen. Mikään kosmeettinen vaikutus ei ole niin tärkeä kuin kosteutus ja huulten pysyminen ehjinä..!
No se on totta 👍
Lip’up on ihana! (Ei uskoisi, että se on Novexpertin ;) Itse en huomaa kovin suurta täyteläistävää vaikutusta, mutta se on silti ihana. Laitankohan sitä liian vähän? Vuosiin sellainen tuote, joka ei tahmaa mutta hoitaa. :)
Itselläni kaikkein täyteläistävin on ollut se Diorin plumppaava huulikiilto, mutta se tuntuu huulilla aika voimakkaasti ja on lisäksi varsin tyyri, jos pitää ostaa usein.
Tässä postauksessa mainittu ja toisessa huulimeikissä käytetty Dior Lip Maximizer on juuri se. 😍 Kihelmöiviä huulituotteita rakastavana rakastan Maximizerin vahvaa mentolivaikutusta…. (vaikka sehän ei loppujen lopuksi ole huulille hyvä juttu lainkaan…) Minunkin mielestäni se on paras huulia plumppaava tuote, mutta keino (mentoli) on vähän arveluttava. Ja hinta… jjuuuhhh.. eikös se ole yli 40€..? Mä ostan tätä tax freesta, on niitä kahden Lip Maximizerin pakkauksia jotka tulee vähän edullisemmiksi.