Mitt Åland <3


Varoitus. Tämänkertainen postaus ei liity meikkeihin millään lailla.

Olen suunnitellut tätä postausta jo varmaan kuukauden päivät, ja nyt kun sitten viimein sain kuvat kasaan, on Ahvenanmaa muutenkin pinnalla nettikeskusteluissa. Kommenttien perusteella suurin osa suomalaisista toivottaisi Ahvenanmaan mielihyvin sinne missä pippuri kasvaa, tai vähintään menolipulla Venäjälle. Surullista. Itse en ota kantaa siihen onko Ahvenanmaa Suomelle vain taloudellinen taakka tai onko saaresta meille ylipäänsä mitään hyötyä. Minulle Ahvenanmaa on toinen koti. Kuuden saarella vietetyn vuoden jälkeen kaipaan sinne joka päivä. Haluan jakaa kanssanne palan minun Ahvenanmaatani.
Autio Nygatan syksyisenä sunnuntai-iltapäivänä.
Maarianhamina on Ahvenanmaan ainoa kaupunki. Siellä asuu 11 000 ihmistä. Kesäisin Maarianhamina täyttyy tuhansista turisteista ja kaduilla kuuluu monien kielien iloinen sekamelska. Saksalaiset golfturistit, ranskalaiset purjeveneilijät ja manner-suomalaiset polkupyöräturistit syövät vieri vieressä saaristolaispannukakkua pääkadun kahviloissa. Talvisin kaupunki on kuin toinen.

Västerhamnin vierassatama on lempipaikkojani. Tässä punaisessa paviljongissa sijaitsee Strömsö-kokki Michael Björklundin ravintola, josta saa kesäisin parhaat ruoat. Kylmä siideri ÅSS Paviljongenin terassilla auringonlaskussa on kesän parhautta.


Melontaretkellä Pohjois-Ahvenanmaan saaristossa.


Syksyn värit entisellä kotipihallani.

Marie-Barin kahvilassa penkkejä kuluttavat samat ukot viikosta ja vuodesta toiseen. Viime vuoden he seurasivat kuinka kadun toiselle puolelle valmistui uusi kulttuurikeskus Alandica.

Kirjasto on erinomainen paikka kuluttaa aikaa syksyisin ja talvisin kun kaupunki hiljenee.


Lehtien peittämä Norragatan.


Galleria Kakelhallenissa on pieniä, tiheään vaihtuvia näyttelyitä.


Viimekertaisesta näyttelystä löysin Golden Girlille sopivan taideteoksen.

Kastelholman linna ympäristöineen on upea paikka. Täällä järjestetään mm. Ahvenanmaan perinteiset pikkujoulumarkkinat. Kuuma glögi linnan kellarissa on jokajoulukuinen must. (Vaan liekö pääsen sinne tänä vuonna…)


Jan Karlsgårdenin aittoja Kastelholman kupeessa.

Maarianhaminan ykkösravintola on Indigo. Alakerrassa saa hyvää (ja tyyriinpuoleista) a la carte -ruokaa, ja yläkerran lounge-baarissa voi nauttia kevyempiä bistro-menun annoksia ja aloitella viikonlopun viihdeputkea jättiläissuuren design-lampun punaisessa hämyssä.

Ekologinen luomukahvila Bönan (papu) sijaitsee Itäsataman Merikorttelissa. Suuntaa tänne jos kaipaat mm. vegaaniruokaa.


Kahvilla kaverini N:n kanssa. N nauttii Bönanin puolukka-kauraleivosta.


Öinen Ålandsvägen.

Onko joku lukijoista käynyt Ahvenanmaalla?

Olisi myös mukava kuulla teidän rakkaista paikoistanne. Missä on teidän kotinne?
Kommentit (19)
  1. Ihania kuvia Ahvenanmaalta! Itse olen käynyt siellä syksyllä -93 (12-vuotiaana), kun vietimme viikon leirikoulussa Eckerössä. Pakko päästä vielä takaisin, nyt niitä (lukuisia!) kauniita pikkukirkkojakin osaisi arvostaa ihan eri tavalla…

  2. Kävin joskus pienenä vanhempien kanssa. Viime kesäksi hain sinne kesätöihin, mutta en päässyt. Josko ensi kesänä sitten. :D Se olisi ihan täydellinen kesätyöpaikka. :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *