Mádaran tuotekehittelystä ja ainesosista

Mádara-vierailun kakkososassa kerron vähän Mádaran tuotekehittelypuolesta ja ainesosista.

Madara_ingredients3

Kuva: Mádara Cosmetics

Mádaran tuotteet ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Edellisen postauksen kommenteissa kävi jälleen ilmi, kuinka epäselvää kuluttajille on ymmärtää, mitä luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan – ja mitkä merkit ovat luonnonkosmetiikkaa, mitkä eivät. Eikä termille olekaan missään mitään virallista, laillista määritelmää. Mikä tahansa merkki voi siis kutsua itseään luonnonkosmetiikaksi, ja ilmaisut kuten ’kasvipohjainen’ ja ’luonnollinen’ kosmetiikan markkinoinnissa ovat omiaan sekoittamaan tavallisen kuluttajan pään mitä tulee niin sanottuun ”aitoon” ja ”ei-aitoon” luonnonkosmetiikkaan.

Juuri tätä epäselvyyttä helpottamaan on kehitetty erilaisia luonnonkosmetiikan sertifikaatteja. Kerroin muutamista näistä ja niiden eroista ja yhtäläisyyksistä täällä.

Tuote voi olla – ja onkin hyvin monissa tapauksissa – kasvipohjainen, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se silti sisältäisi paljon synteettistäkin, ja jopa ympäristöä kuormittavia ainesosia.

Madara_ingredients

 

Kuva: Mádara Cosmetics

Yksinkertaistettuna: sertifikaatti kertoo kuluttajalle, että tuote on formuloitu niin korkealla luonnollisten ainesosien pitoisuuksilla kuin mahdollista (usein välillä 90-100%), ja pientä määrää sallittuja synteettisiä ainesosia käytetään vain silloin, kun ko. ainesosia ei ole mahdollista korvata luonnollisella vastaavalla.

Luonnonkosmetiikassa, niin kuin perinteisessäkin kosmetiikassa, on erilaisia ”peruspohjia”, perusreseptejä joille voiteet, hiustuotteet ja muut hygieniatuotteet pohjautuvat. Niinpä näet aivan samoja ainesosia niin Laveran, Dr. Hauschkan, Melvitan kuin Mádarankin tuotteissa. Näet monia niistä myös Garnierin, Cliniquen tai Pirkan tuotteissa.

Formuloinnissa on silti eroja. Kuten Saaran huippupostauksessakin viime viikolla selvitettiin, samoista suklaakakkureseptin ainesosista tulee aivan erilainen kakku riippuen mm. ainesosien mittasuhteista ja raaka-aineen laadusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka eri merkit siis käyttävät hyvin pitkälle samoja raaka-aineita ja ainesosia, ovat koostumukset erilaisia. Yhdelle merkille on tunnusomaista paksu, rasvaisempi koostumus, toiselle merkille notkeampi, ohuempi koostumus. Joku merkki tunnetaan voimakkaasta tuoksumaailmastaan, toisen tuoksut ovat mietoja ja huomaamattomia. Jne.

Jos vedetään kuvitteellinen viiva, jonka toisessa päässä on synteettinen, koostumuksiltaan äärimmäisen pitkälle hiottu normikosmetiikka* ja toisessa päässä ”vanhan koulun” luonnonkosmetiikka, jossa koostumus ja tuotteen kosmeettinen miellyttävyys oli kenties toisarvoinen seikka tuotteen hoitavien ominaisuuksien jälkeen, niin Mádara sijoittuu tällä linjalla lähemmäksi normikosmetiikkaa.

* * * NORMIKOSMETIIKKA = kosmetiikka, jossa yleensä pääosin synteettiseen voidepohjaan sekoitetaan sekä synteettisiä että luonnollisia aktiiviainesosia. Hyvin harva kosmetiikkatuote on 100-prosenttisesti synteettinen. * * *


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Formuloinnin lisäksi merkit erottautuvat toisistaan myös erityisillä aktiiviaine- tai teknologiavalinnoilla. Esimerkiksi pakkausvalinnoilla on luonnonkosmetiikassa erityisen tärkeä merkitys.

Mádara käyttää valtaosassa voiteistaan vakuumipumppupulloja, joka on pulloista hygieenisin ja lisää tuotteen säilyvyyttä huomattavasti. Ns. ”pillivarsi”pumppupullo päästää sisään enemmän ilmaa jolloin tuote hapettuu nopeammin. Mikä tahansa pumppupullo tai tuubi on kuitenkin parempi kuin kannellinen purkki.

Mitä ainesosiin tulee, Mádara käyttää paljon pohjoisesta luonnosta löytyviä raaka-aineita. Lotte Tisenkopfa-Iltnere kertoo, että ”Pohjoisen kasveissa on enemmän voimaa, koska ne joutuvat taistelemaan pohjoisen sääoloja vastaan. Näin ollen evoluutio on kehittänyt niille erityisen vastustuskyvyn.”

(Tähän en itse osaa ottaa kantaa. Uskon ja tiedänkin toki, että ilmasto vaikuttaa paljon kasvien ominaisuuksiin – onhan viileän ilmaston marjoista valmistettu viinikin monivivahteisemman makuista kuin lämpimän seudun viini, ihan vain koska viiniköynnös joutuu tsemppaamaan enemmän karummissa olosuhteissa ;). Mutta näkyykö kasvien maantieteellisten erojen tuottama laatuero kosmeettisen tuotteen kautta ihollani, siihen on vaikea vastata. Mutta kuulostaahan se toki hyvältä..!)

Muutamia erityisainesosia Mádaran tuotteissa:

Koivunmahlamehu

Koivunmahlamehun anti-age ominaisuus on yksi Mádaran mielenkiintoisimpia löytöjä. Idea koivunmahlan testaamiseen tuli Lotelta itseltään; hän juo säännöllisesti mahlamehua ja tuli ajatelleeksi, että kun mahla on niin terveellistä sisäisesti nautittuna, miksipä ei testata sen ominaisuuksia myös kosmeettisessa käytössä.

Mádara tutki mahlaa yhdessä kahden yliopiston kanssa, ja selvisi, että mehu on iholle erittäin hyödyllistä myös ulkoisesti käytettynä. In vitro –testit osoittivat, että stimuloimalla soluja koivunmahlalla, solujen jakaantuminen lisääntyi 25%:lla. Koivunmahla on myös erittäin antioksidanttista.

AnnaRamataStunda

Kuva: Mádara Cosmetics

Pääsin tapaamaan yhtä tutkijoista, Anna Ramata-Stundaa, ja sain kuulla seikkaperäisesti in vitro –kokeista. Anna kertoi soluviljelmistä samalla innolla, kuin minä jonkun shampoon koostumuksesta. :) In vitro –testeissä käytetään eristettyjä ihosoluja tai  keinoihoa, jonka soluja altistetaan erilaisille aineille. Anna kertoi labrasolujen ”elämän” olevan niin mielenkiintoista, että hän seuraa solujen käyttäytymistä välillä jopa kotoa käsin tietokoneeltaan – soluviljelmä-webcamin kautta. Vähän niin kuin solu-tosi-tv…! :D

Jotta stoori saataisiin taas pysymään jonkinlaisissa lukijaystävällisissä mitoissa, palaan koivunmahlaan ja muutamiin muihin yliopistoyhteistyön kautta tutkittuihin ainesosiin Time Miracle –tuote-esittelyn yhteydessä.

Madara_ingredients_SuperseedOil

Supersiemenöljyt

Mádara lanseerasi viime kesänä kolme kasvoöljyä. Osa tuotteissa käytetyistä öljyistä on Loten mukaan kosmetiikassa sen verran harvinaisia, että Mádaran täytyi kiinnittää formuloinnissa erityistä huomiota jotta löydettiin juuri sopivan mieto konsentraatio iholla käytettäväksi.

Kasvoöljyt ovat koostumukseltaan ns. kuivaöljyjä – ja nyt sitten muuten labravierailun aikana varmistui, mikä tekee öljystä kuivaöljyn. Olin tätä aiemmin arvellutkin, mutta nyt sen sitten kuuli kemistin suusta. Eli molekyylikoko on se, joka vaikuttaa öljyn koostumukseen ja ihofiilikseen. Mitä pienempimolekyylisempi öljy, sitä herkemmin se imeytyy ja sitä ”kuivempi” sen tuntu iholla. Esimerkiksi marjaöljyt ovat kaikki kevyitä ja helposti imeytyviä, kun taas vaikkapa manteliöljy on aika raskas.

Soothing Hydration sisältää 8 öljyä; mustaherukan- ja karpalonsiemen-, tyrnimarja- parsakaali- avokado, kaura- ruusunmarja ja helokkiöljyjä.

Radiant Energy sisältää 9 öljyä; mustikan, lakan, karpalon, karhunvatukan, mustan kuminan, persiljan, kurpitsan, purasruohon eli kurkkuyrtin ja jojoban.

Age Recovery sisältää 10 öljyä; tomaatti, pihlaja, porkkana, karpalo, vadelma, mansikka, mustaherukka, mäkikuisma, tyrni ja ruusunmarja.

Madara_ingredients_mud

Muta

Uudessa Detox-naamiossa käytetään kirjaimellisesti tuhansia vuosia vanhaa mutaa, jota saadaan latvialaisesta järvestä 7-9 metrin syvyydestä.

Muta parantaa arpia ja palovammoja, sillä on antibakteerisia ja tulehdusta laskevia ominaisuuksia ja se toimii antioksidanttina.

.

Kuten aiemmin mainitsin, Mádaralla ei ole samanlaisia paineita kehittää uusia tuotteita kuin joillain perinteisillä merkeillä. Tuotevalikoima kasvaa pikkuhiljaa tarpeiden ja innovaatioiden myötä.

Tällä hetkellä kehityksen alla on tehokas tuote couperosa-iholle. Kuten tiedämme, punoittava iho on yksi pohjoismaalaisten naisten yleisimpiä iho-ongelmia. Tämän tuotteen kehittämistä varten Mádara on investoinut arvokkaaseen laitteistoon, jolla pystytään erityisen luotettavasti testaamaan aktiiviaineiden vaikutusta punoitukseen. Lotte selitti, etteivät tämän tyyppiset investoinnit ole niinkään itsestäänselviä pienille firmoille, sillä laitetta tarvitaan käytännössä vain kehitysvaiheen ajan minkä jälkeen se on tarpeeton. Mádara kuitenkin kokee anti-couperosa-tuotteen kehitystyön niin tärkeänä, että halusi sijoittaa laitteistoon.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Noemie

Mádaran labraosastolla pääsin tapaamaan labrapäällikköä, kemisti-Santaa ja tuoksujenkehittelijä-Noemieta. Juuri Santalta sain kuulla öljyjen ominaisuuksista, ja kertoipa hän hyaluronihapostakin jutun, joka oli omiaan sekoittamaan päätäni entistä enemmän – mitä siis tulee aiemmin hankkimaani tietoon.

Hyaluronihappoahan on eri muodoissa, ja Santan mukaan muoto ’HYALURONIC ACID’ (incinimi) on enemmän anti-age-vaikutteinen (–> menee sinne rypyn pohjaan kohottamaan sitä) kun taas muoto ’SODIUM HYALURONATE’ ja etenkin ’HYDROLYZED SODIUM HYALURONATE’ olisi enemmän kosteuttava (—> jää ihon pintaan sitomaan kosteutta). Aina kun sana ’hydrolyzed’ puuttuu hyaluronihappo-ainesosan edestä, on vaikutus kuulema enemmän täyttävä ja kohottava kuin kosteuttava.

Tähän mennessä olen kuullut kaikkialta juuri päinvastoin; sodium hyaluronate (eli hyaluronihapon suola) olisi se muoto, joka pienemmän molekyylikokonsa puolesta pääsee imeytymään syvemmälle kun taas laajempimolekyylinen hyaluronihappo jäisi ihon pintaan.  Voinette taas ymmärtää, miten hämmentävän vaikeaa lopulta on oikeasti saada mistään asiasta ns. ”varmaa oikeaa tietoa”. Yksi asiantuntija sanoo yhtä, toinen toista. Ja kummallakin on koulutus ja työskentelevät asian parissa. Yritä siinä sitten löytää ”totuus” jostain… :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Noemie kertoili hieman tuoksujen maailmasta. Mádarallahan ei ole hajuvesiä, mutta jokaisessa tuotteessa toki on tuoksunsa – joka sekin vaatii tähän kosmetiikan alaan erikoistuneen kehittelijänsä.

Tuoksut ovat yksi eniten keskustelua herättävä osa-alue luonnonkosmetiikassa. Monet kokevat luonnon tuoksut ”normikosmetiikan” tuoksuja ärsyttävimmiksi – ja tässä onkin Noemien mukaan perää. ”Luonnolliset aromaattiset yhdisteet aiheuttavat enemmän ärsytystä kuin synteettiset yhdisteet, sillä ne ovat aktiivisempia”, Noemie kertoo. Aktiivisia? Kyllä, luonnolliset tuoksuyhdisteet, kuten eteeriset öljyt, ”tekevät” jotain ihossa, niillä on muitakin vaikutuksia kuin ”tuoksuminen”. Loppupeleissä kuitenkin synteettiset tuoksuyhdisteet ovat madaralaisten mukaan iholle haitallisempia niiden sisältämien liuotinjäämien vuoksi. Liuottimet ovat kuulema yksi pahimpia kemikaaleja hajusteissa.

Äärimmäisen kiinnostava aihe, josta olisin voinut jäädä juttelemaan labraan vaikka loppupäiväksi, mutta vierailuaika oli rajallinen ja jäin taas tuttuun ”mistä voi toivoa oman taskukemistin vastaamaan kaikkiin mun kysymyksiin?” -tilaan. ^_^

Lupasin edellisen Mádara-vierailu-postauksen lopussa kertoa Loten esittämän tieteellisen selityksen sille, miksi luonnonkosmetiikka on iholle parempaa kuin synteettinen. Jätän nyt teidät kuitenkin vieläkin cliffhangerin varaan – jutusta tuli jo tällaisenaan niin pitkä että paras säästää tuo kohta ihan omaan postaukseensa. ^_^ (Arvostan jos joku jaksoi ylipäänsä tännekin saakka lukea..! :D)

Kommentit (51)
  1. KIITOS Sanni,tämä oli uskomattoman mielenkiintoinen postaus, kuten kaikki aiemmatkin valmistajavierailupostauksesi! Minua ainakaan ei yhtään haittaa jos postauksesta tulee pitkä – sinulla kun ei koskaan esiinny tylsää jaarittelua vaan postaus on tupaten täynnä asiaa.

    Toivottavasti tuohon hyaluronihappodilemmaan tupsahtaa jostakin selitys, koska haluaisin todella tietää, miten asia on :)

    Koivumahlan testaamisesta eristetyillä ihosoluilla (ja keinoiholla!?) tuli mieleen taannoinen keskustelu alkoholin vaikutuksesta ihoon. Alkoholi aiheutti solukuolemaa in vitro -testeissä, mutta yksi useasta vasta-argumentista oli se, että oikealla iholla on vahva puolustusmekanismi ja se käyttäytyy aivan eri tavalla. Jos näin on, miksi kosmetiikkaa ylipäätään testataan eristetyillä ihosoluilla? Ja kiinnostaisi todella paljon kuulla, miten keinoiholla testaaminen eroaa eristetyillä ihosoluilla testaamisesta. Mitä se keinoiho ylipäätään on, esim. onko sillä kerroksinen rakenne kuten oikealla iholla?

    Ja vielä: on varmaan eri asia testata pelkkää koivumahlaa (koivumahlamehua?) ja lopullista tuotetta, jossa koivumahlaa on varmaan prosessoitu tai tietysti ainakin sekoitettu tsiljoonaan muuhun aineeseen, jotka myös vaikuttanevat paitsi koivumahlaan myös ihoreaktioon…

    (Jes, onnistuin olemaan tuputtamatta tässä omaa kokemustani Mádaran koivumahlatuotteista!)

    1. Mitä se keinoiho ylipäätään on, esim. onko sillä kerroksinen rakenne kuten oikealla iholla?

      Puhuimme Annan kanssa juuri tuosta, ja itse jäin sen käsityksen valtaan (en ehtinyt mitenkään tehdä kaikista keskustelun aiheista muistiinpanoja, joten olen nyt ihan vain pääkopan varassa), että keinoiho on todella kuin oikeaa ihokudosta. Kysyin, että miten se keinoiho oikein elää siellä labraolosuhteissa kun eihän sillä voi olla verenkiertoakaan (joo, kunnon blondikysymyksiä..! :D Mutta tämähän on mulle aivan vieras alue), ja minulle kerrottiin että ihoa ravitaan jollain liuoksilla –> sama asia minkä verenkierto hoitaisi.

      Ja kiinnostaisi todella paljon kuulla, miten keinoiholla testaaminen eroaa eristetyillä ihosoluilla testaamisesta.

      Tästä taas ei tullut puhetta.

      Ja vielä: on varmaan eri asia testata pelkkää koivumahlaa (koivumahlamehua?) ja lopullista tuotetta

      Tottakai – ja kysyin tuostakin. :) Mutta arvaas mitä, enhän mä muista tuonkaan vastauksen yksityiskohtia. Laitan tästä Lotelle sähköpostia. Keskustelu oli erittäin seikkaperäistä ja toivoin koko Anna-tapaamisen ajan että olisin voinut nauhoittaa keskustelun, niin paljon informaatiota mahtui siihen puolituntiseen. Muistan vain, että Anna ja Lotte sanoivat, että joo, valmis tuote on tietysti eri asia kuin laittaa iholle pelkästään aktiiviainetta puhtaana, mutta jotenkin mun mieleen jäi sellaista, että valmiissa tuotteessa mahlan pitoisuus vastasi silti in vitro -testeissä käytettyä konsentraatiota. Varmistan tämän ehdottomasti! :)

      1. Vau, tämä on kyllä niin mielenkiintoista – eikä tällaista tietoa tavallinen kuluttaja noin vain mistään löydä. Jään odottamaan. Se luonnonkosmetiikan paremmuusperustelu suorastaan jännittää. Haluan vakuuttua :)

  2. Sitä vaan ihmettelen, että miksi ylipäätään pilata tuotteet hajusteilla?

    Olitko noita kuivaöljyjä kokeillut? Ne kuulostavat kiinnostavilta, ja mutanaamio myös.

    1. Sitä vaan ihmettelen, että miksi ylipäätään pilata tuotteet hajusteilla?

      Jonkun toisen kuluttajan näkökulmasta tuote päinvastoin paranee hajusteilla ;) Tähän on siis mahdoton tehdä mitään universaalia ”hajuste hyvä – hajuste huono” -kannanottoa.

      Toisille tuoksu on erittäin tärkeä osa kosmetiikkaa, ja vaikuttaa merkittävästi ostopäätökseen. On ryhmä kuluttajia, jotka nimenomaan haluavat kosmetiikkansa tuoksuvan hyvältä, ja hajusteettomat tuotteet jäävät heidän kohdallaan kaupan hyllyyn. On erilaisia mieltymyksiä, ja kaikille mieltymyksille pyritään luonnollisestikin tarjoamaan vaihtoehtoja. Epäilemättä on tutkittua tilastollista tietoa, että se ryhmä, joka mieluummin ostaa hajustettua kosmetiikkaa kuin hajustamatonta, on suurempi kuin hajusteetonta kannattava. Siksi markkinoilla on huomattavasti enemmän tuoksuvia kuin tuoksuttomia kosmetiikkatuotteita.

      Vaikka tuoksu (eteerisiä öljyjä lukuunottamatta) ei vaikuta tuotteen hoitavuuteen, ja on näin ollen tavallaan turha lisäaine, ei kosmetiikkaa voi nähdä vain pelkkänä hoidollisena elementtinä. Valtaosalle kuluttajia kosmetiikka on yhtä lailla elämyksellinen asia kuin ihon tarpeisiin vastaava hoidollinen elementti. Näin ollen tuoksun olemassaolo kosmetiikassa on hyvin perusteltua.

      Kiva romaanivastaus! ^_^ Pointti olisi varmasti avautunut vähemmälläkin tekstillä… :D No, mä rakastan höpötellä kosmetiikan elämyksellisestä puolesta.

      Olitko noita kuivaöljyjä kokeillut?

      Sain mukaani Radiant Energy -öljyn, mutta en ole vielä ehtinyt kokeilla sitä. Sain myöskin mutanaamion (sekä uuden AHA-happonaamion), mutta nekin odottavat edelleen testaustaan. Riika-reissulta kotiuduttua keskityin Time Miracle -seerumin ja voiteen testaukseen, ja nuo yhdessä kosteuttavat niin tehokkaasti että en ole jotenkin löytänyt sopivaa hetkeä mihin väliin kokeilla öljyä. Asiaan vaikuttaa tietysti myös se, että olen itse niin anti-öljy-ihminen mitä tulee kosmetiikkaan, että öljyjen testaus aina vähän niinkuin luonnostaan siirtyy viimeiseksi… :D Jos siis saan joukon tuotteita, joiden joukossa on öljyjä. :) Naamioiden kohdalla sama homma. En itse juuri koskaan käytä naamioita. Mutta toki tulen nuo testaamaan. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *