Luonnollista karvanpoistoa

Kerronpahan teille jotain. En ole koskaan poistanut ihokarvojani vahalla. Ennen viime viikkoa.

Auts.

Acorelle_Vaha

Kuulun niihin ihmisiin, jotka välttelevät kipua viimeiseen saakka. Minun kaltaiseni nössöt poistavat karvansa kilteillä ladyshavereilla tai Veetin voiteella. Karvat palaavat heti viikon sisällä, mutta entäs sitten? Eipähän ainakaan satu. :)

Nyt sain tilaisuuden kokeilla kauan pelkäämääni vahaa. Sain testiin Acorellen ekosertifioidun sokerivahan. Tässä on ainesosina ainoastaan sokeria, vettä ja sitruunamehua.

Lämmitin vahapurkkia ensin kiehuvassa vedessä, ja sitten hommiin.

Sokerivahaus

Vaha levittyy purkin roll-on applikaattorilla ensin hyvin, mutta vahan jäähtyessä yhä jähmeämmin ja jähmeämmin. Pakkauksessa sanotaankin, että vahaa saattaa joutua lämmittämään uudelleen operaation aikana. Minä en jaksanut. :)

”Vaha” on tajuttoman tahmeaa, ja pian sormeni ovat liimautuneet kiinni purkkiin ja joka paikkaan mihin kosken. Homma on sottaista ja sujuu kömpelösti, mutta tätä voi kai odottaakin vahauksen ensikertalaiselta. Liimaan pakkauksen mukana tulevan paperiliuskan sokerimönjän päälle, venytän ihon kireälle ja repäisen. Okei. Sattuihan se – mutta vain vähäsen. Yhden säären käsittelyn jälkeen sormeni ovat niin tahmassa että alan jo menettää hermoni. (Mieleeni ei tietenkään tullut pestä käsiä, sillä tässä vaiheessa en vielä tiennyt, että sokerivaha liukenee lämpimään veteen hujauksessa.) Lopulta purkin roll-on-telakin irtoaa. Levitän loput vahat toiseen sääreen sormin.

Sokerivahaus2

Operaatio suoritettu.

Pesen vahan jämät pois suihkussa, ja yllätyn siitä kuinka vaivattomasti tahmat liukenevat veteen. Kädet ja sääret ovat hetkessä puhtaat, ja sääret tuntuvat silkkisen sileiltä. Olen missannut vain muutaman karvan! ^_^

Sokerivahaus3

Yhteen vahauskertaan sain kulumaan tämän verran ainetta – noin vajaan kolmanneksen purkista.

Acorelle_afterwax

Ihon karvatupet reagoivat vahaukseen punoittamalla, mikä oli odotettu reaktio. Suihkautin päälle Acorellen rauhoittavaa hoitoöljyä, ja ihon punoitus ja turvotus oli tiessään muutaman tunnin kuluttua. Ihanan tuntuista muuten tämä öljy, imeytyy nopeasti ja jättää ihon todella pehmeäksi ja sileäksi.

Vahauksesta on nyt viisi päivää, ja tuntuu kyllä mukavalta kun sääret ovat edelleen sileät. En tiedä tuleeko vahauksesta minulle tapaa, mutta nyt en sentään enää pelkää sitä. Kipu oli siedettävä, ja tulos erinomainen. Silti on todettava, että onhan se ”ladysheivaus” vaivattomampaa.

Kerronpahan muuten samaan syssyyn, että olen myöskin pelännyt höylää, ja höyläsin sääreni ensimmäistä kertaa elämässäni vasta viime kesänä. Sekin oli ihan turha pelko, ihan nauratti miten hölmö olin ollut. Mutta ei sille mitään voi – kaikki  potentiaalisesti kipua tuottava, etenkin bikinalueen lähellä, tuntuu epämiellyttävältä. Nyt on sitten kokeilematta enää epilaattori, mutta sen taidan jättää seuraavaan elämään. Eiköhän vahassa ja höylässä ollut minulle jo tarpeeksi jännitystä. ;)

Kommentit (37)
  1. KIITOS! Nauraa hekottelin täällä tekstiäsi ja kuviasi heti aamusta. Sieluni silmin näin sinun suorittavan kyseistä operaatiota. :D Sokerilla tulee mielestäni sileämpi ja kestävämpi lopputulos kuin normaali vahalla. Pitääkin ostaa tätä kokeeksi.

  2. Sain toissa vuonna lahjaksi epilaattorin ja säärissä se ei tunnu kamalalta, pikkuisen saattaa vain kutittaa se nipistely. Mutta jos vähänkin herkempään ihoon sitä käyttää niin kyllä vain sattuu! Vaikka kuinka tekisi ohjeiden mukaan, että ensin vähän kylmää geelipussia pitäisi iholla niin kyllä se vain silti nipistelee inhottavasti ja vaistomaisesti lopettaa koko karvan poiston. Sääriin sitä voi sentään käyttää.
    Minä taidan pysyä ihan vain tuossa ladysheivauksessa, vaikka olen kyllä harkinnut tuota luonnonmukaisempaa karvanpoistoa myös. Oli siis mukavaa lukea tämä arvostelu niin voi punnita että pitäisikö kokeilla tuota menetelmää vai pysyä tässä perinteisemmässä. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *