L’Oreal kehittänyt maailman ensimmäisen hiilipäästöistä valmistetun muovipullon
This just in, kuulkaa tätä:
L’Oreal on kehittänyt yhteistyössä Lanzatechin ja Totalin kanssa maailman ensimmäisen teollisuuden hiilipäästöistä valmistetun, kosmetiikan tarpeisiin soveltuvan muovipullon..!
Aikamoista..! 👍
L’Orealia kritisoidaan jatkuvasti negatiivisia assosiaatioita herättävistä valinnoista (esimerkkinä myynti Kiinan markkinoilla), mutta samalla jättiyhtiö kykenee valtavalla muskelillaan vaikuttamaan erittäin positiivisesti moniin asioihin kauneusteollisuudessa. Ja se vaikutus on suurempi, kuin monella vastuullisemmaksi koetulla pienemmällä yrityksellä yhteensä. Tämä unohtuu helposti viestintäkulttuurissamme, jossa negatiiviset asiat usein korostuvat myönteisiä enemmän, ja jäävät ihmisille positiivisia paremmin mieleen.
Pari vuotta sitten L’Oreal mm. valittiin riippumattomien organisaatioiden tuottamassa, yritysten vastuullisuutta ja kestävyyttä arvioivassa Newsweek Green Ranking -listauksessa ykköseksi.
Ihan vain jotain, mitä voi miettiä. Puolia ei ole koskaan vain yksi.
Maailman ensimmäisen kestävän kehityksen mukaisen ja vastuullisen muovipakkauksen raaka-aine valmistetaan kerätyistä ja kierrätetyistä teollisuuden hiilipäästöistä.
Kolmen kumppanin yhteistyönä valmistuva muuntoprosessi tapahtuu kolmessa vaiheessa:
• LanzaTech kerää teollisuuden hiilipäästöjä ja muuttaa ne etanoliksi biologisen prosessin avulla.
• Total muuttaa etanolin eteeniksi käyttäen innovatiivista dehydraatioprosessia, jonka se on kehittänyt yhteistyössä IFP Axensin kanssa. Eteeni polymeroidaan polyeteeniksi, jolla on samat tekniset ominaisuudet, kuin fossiiliperäisellä polyeteenillä.
• L’Oréal valmistaa polyeteenistä tuotepakkauksia, jotka ovat laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaavanlaatuisia ja yhtä hyviä kuin perinteisestä polyeteenistä valmistetut.
L’Orealin tavoitteena on siirtyä tästä uudesta vastuullisesta raaka-aineesta valmistettuihin shampoo- ja hoitoainepulloihin vuoteen 2024 mennessä.
Kolme yritystä jatkavat yhteistyötä tavoitteenaan vastuullisen muovin tuotannon
skaalaaminen sellaiseen mittakaavaan, että uusi teknologia mahdollistuisi vaihtoehdoksi yhä useammalle alan toimijalle – niin, että tulevaisuudessa vastuullinen muovi voisi jopa kokonaan korvata perinteisen muovin.
Vain jättiyhtiöillä on mahdollisuus investoida tällaisiin valtavasti resursseja, rahaa ja tutkimustyötä vaativiin innovaatioihin. Tällaisissa asioissa jättiyhtiöiden vaikutus näkyy.
Jättiyhtiöt saattavat saada aikaan jotain huonoa jättitasolla, mutta vastaavasti ne voivat saada aikaan myös sellaista hyvää ja sellaisella jättilaajuudella, johon pienemmät toimijat eivät koskaan pystyisi.
Minusta näitä on mielenkiintoista pohdiskella.
Mitä ajatuksia hiilipäästöistä valmistettu kosmetiikkapurkki teissä herättää..?
P.S. – Kiinasta.
Mitä Kiinan markkinoihin tulee – tässä en puolustele L’Orealia millään tavalla, ja ymmärrän tosi hyvin sen negatiivisen kaiun, jonka Kiinaan myynti aina tuo vastuullisuutta ja eettisyyttä vaaliville kuluttajille.
Mutta näen myös L’Orealin ”tavoitekolikon” toisen puolen ja uskon, että tämä toinen, vastuullinen tavoite on myös olemassa.
Jep, yhtiö haluaa tehdä rahaa, ja siksi he myyvät kaikilla markkinoilla missä vain suinkin mahdollista, myös vastuullisesta näkökulmasta kyseenalaisilla markkinoilla kuten Kiinassa. Mutta näillä markkinoilla he pyrkivät samalla myös muuttamaan maan toimintatapoja eettisemmiksi, jopa lainsäädännöllisellä tasolla.
Esimerkiksi Kiinassa L’Oreal on tehnyt pitkäjänteistä ja sitoutunutta työtä muuttaakseen maan eläinkokeisiin liittyviä vaatimuksia ja lainsäädäntöä, ja on jo onnistunutkin poistamaan eläinkoevaatimukset osasta kosmetiikkatuoteryhmiä kuten shampoot, suihkugeelit ja tietyt meikkituotteet. (Lähde.)
Oletteko miettineet koskaan tätä..? Jos L’Oreal ei myisi Kiinassa – joo, hyvä, sitten he eivät myisi Kiinassa, eikä siellä tehtäisi eläinkokeita L’Orealin tuotteiden osalta. Mutta jos L’Oreal ei myisi Kiinassa, olisiko mikään siellä muuttunut eläinkokeiden suhteen? Olisiko L’Orealin myötävaikutuksesta lopetetuille eläinkokeille löytynyt muista vaikutteista eläinkokeeton, Kiinan viranomaisten hyväksymä vaihtoehto?
En tiedä. Mutta nämä ovat juttuja, joita voi miettiä.
Sanni, tämä kommentti ei nyt liity tämän postauksen aiheeseen mutta nyt juuri on ihan pakko kiittää sinua blogistasi. Olen pitkäaikainen lukija (ja huono kommentoija) ja haluan vihdoin kertoa kuinka saan blogistasi tosi paljon iloa, vinkkejä, ajattelemisen aihetta ja uusinta kosmetiikkatietoa. Blogisi on kokonainen naisen elämä pienine ja isoine juttuineen. Saman viikon aikana voi olla itkettävän henkilökohtaista pohdintaa, reseptejä, matkakertomusta ja sateenkaaren värisiä purkkejä. Kiitos kaikesta siitä mitä meidän lukijoiden kanssa jaat!
Voi kiitos Mari..! ❤️ Tosi kaunisti sanottu..! (Tähän se sydäntä halaava reaktio-hymiö Facesta – – miksei sitä ole saatavilla Facen ulkopuolella..? 😀)
Olen tosi iloinen, että voin herättää lukijoissa tällaisia kokemuksia ja tuntemuksia. ❤️
Mun mielestä elämä on kaikkinensa ihanaa, kaunista, tosi hassua, välillä ihan hullunkurista, absurdia ja raastavaa. En mä suunnitellut, että kaikki nämä aspektit tulisi lopulta näkymään mun meikki(!)-aiheisessa blogissa. Tai että elämä ylipäänsä näkyisi täällä. Ja niin sitten kävi.
Olen valtavan otettu siitä, että mun sivuille purskahtelevat asiat ovat löytäneet yleisön, ja että muitakin kiinnostaa ne asiat, joita mun pään sisällä liikahtelee. Jotka ei aina liity kasvovoiteisiin tai shampoisiin :) Kaikkein parasta on, jos joku muukin tuntee vaikka hetkellisesti sitä iloa, onnea tai oivalluksen tunteita, joita aika ajoin jaan niitä kokiessani.
Jos bloggaajia pitää kutsua ’vaikuttajiksi’, niin ilahduttaminen on sen laatuista ”vaikuttamista”, jossa mielelläni olen osallisena ❤️
Lämmintä syksyn jatkoa sinulle, Mari :)
Ihan vahingossa luin tämänkin blogin, meikkiblogit ei kauheasti herätä sielun kaikua, kuten nähtävästi joissakin herättävät. L’Oréal saa tehdä purkkejansa vaikka mistä, en osta, piste. Kuka ostaa, antaa mennä, mutta en halua tukea eläinkokeita.
”Somevaikuttajien” nurjaa puolta seuranneena näkee, miten paljon tyhjäpäitä ja höttöä tähänkin bisnekseen mahtuu. Se on toki kiva, että joukosta löytyy edes se yksi täysipäinen, mutta modernin ajan yksi ehdoton huono puoli on jatkuva materialismin syöttäminen; joka perhanan näppylää löytyy jokin purkki ja mitä enemmän ihmisille pusketaan uusia tuotteita, sitä naurettavammalta ”ekologinen kuluttaminen” kuulostaa. Ainoa ekologinen teko on jättää se purkki sinne kauppaan. On se sitten tehty vaikka jäniksen papanoista. Hyvästi.
Hyvin perusteltu näkökanta, jonka voin jopa osittain itsekin allekirjoittaa. On aivan totta, että ekologisuuden kannalta paras vaihtoehto on jättää purkki kauppaan.
Elämän kokonaisuus ei vain ole niin yksinkertainen, tai olisi tietysti helppoa, jos olisi. Hyvinvointi koostuu hyvin moninaisten, hienoisten asioiden toisiinsa vaikuttavasta verkostosta.
Kesäisin monelle on houkuttavaa toivoa, että kaikki hyttyset maailmasta kuolisivat pois saman tien, mitä niillä peijakkailla täällä tekee ja nehän ovat vain kiusaksi. Mutta hyttyselläkin on roolinsa luonnon tasapainossa, ja hyttysen poistamisella siitä kokonaisuudesta voi olla kauaskantoisia, eikä välttämättä vain myönteisiä seurauksia.
Voi kuulostaa kaukaa haetulta vertaukselta, mutta samalla lailla näennäisesti turha näppylän hoito ei ole vain ”näppylän hoitoa”, vaan ihonhoito voi olla osa sitä hyvin laaja-alaista ja kompleksia hyvinvointia ylläpitävien asioiden verkkoa, joka vaikuttaa tasapainoomme ihmisinä. Mikä toiselle voi näyttäytyä turhana valituksena näppylöistä ja rypyistä ja niihin liittyvät hoitotoimenpiteet epäekologisena itsekkyytenä, on joillekin meistä osa sitä moninaisten asioiden hienovaraista verkkoa, joka rakentaa tasapainoisen, mielekkään ja hyvän elämän kokonaisuuden.
Ihon voi nähdä fysiologisesta näkökulmasta ”vain” yhtenä elimistämme. Toki. Mutta iho on paljon enemmän. Sen merkitystä yksilön identiteetille ja jopa itsetunnolle ei tule vähätellä. Varmasti tähän on vaikuttanut ihmisen kulttuurihistoriallinen kehitys; 10 000 vuotta sitten ei ollut mediaa, viihdeteollisuutta, peilejä eikä hoitovoiteita. Eikä iho-ongelmia. Ihmisen kokemus hyvästä elämästä ja itsetunnosta rakentui aivan muunlaisille asioille. Mutta nyt ei ole 10 000 tai tuhat vuotta sitten. Tänään on eri aika. Ulkoiset seikat ovat merkittävä osa sitä, mitä itsestämme ajattelemme ja tunnemme. Sitä ei voi leikkiä pois, vaikka 100-prosenttisesti ekologiset valinnat kuinka olisivat luonnon kannalta paras asia. Asiat eivät ole yksinkertaisia. Jokainen valinta vaikuttaa suurempaan kokonaisuuteen.
Miljoonaa purkkia kauppojen hyllyillä ei todellakaan tarvita hoitamaan itsetuntoamme ja luomaan rentouttavia hetkiä saunan jälkeen. Siitä olen täysin samaa mieltä. Mutta miten olisi se keskitien filosofian vaaliminen. Ekologisuus ei sulje kokonaan pois valintoja, joilla rakentaa oman hyvinvointinsa verkostoa.
Mä kirjoitan kauneudesta ja inspiroin ihmisiä löytämään iloa ja hyötyä ”purkeista”. Mutta jos mä saisin päättää, purkkeja olisi tuhannesosa siitä määrästä, mikä nyt on tarjolla.