Karkkipäivä
Karkkipäivä

Laatikkotalot vs. kauneus

Mietittekö te koskaan, miksi Suomessa ei näytä tältä?

Beaune_kollaasi4

Ei saa ymmärtää väärin, minä rakastan Suomea ja olen onnellinen että olen syntynyt juuri siihen maahan. Meillä on monet asiat todella hyvin.

Ja onhan Suomi kaunis maa.

Mutta meidän kaupungit… Miksi Suomen arkkitehtuuri on sitä mitä on? En ole opiskellut arkkitehtuuria enkä muutenkaan voi väittää ymmärtäväni paljon sen päälle, miksi eri maissa on niin eri näköisiä kaupunkistruktuureja. Mutta sen verran ymmärrän, että Suomessa kaupunkeja ei ole suunniteltu estetiikan pohjalta. Kyllä, meillä on Porvoot ja Turut ja vanhat Raumat ja Tammisaaret, mutta harva varmaankaan voi väittää että perusmallin suomalaiskaupunki betonilaatikkotaloineen voi kilpailla viehättävyydessä muun Euroopan idyllisten kylien ja kaupunkien kanssa.

Keski- ja eteteläeurooppalaisissa kaupungeissa kävellessä ei vain voi olla ajattelematta, ”Miksi meillä ei näytä tältä? Miksi Euroopan pohjoisosassa on kolkka, jossa kauniiden ja koristeellisten kivitalojen sijaan on haluttu rakentaa homogeenisiä neliöitä viivasuorien asfalttikatujen reunoille?

Beaune_kollaasi1

Beaune. Tänne saavuimme eilen. Minusta tuntuu, että Keski-Euroopassa voi mennä mihin tahansa historialliseen kaupunkiin, eikä koskaan pety.

Beaune_kollaasi5

Beaune_kollaasi6

Beaune_kollaasi2

Beaune_kollaasi3

Mietittekö te koskaan tällaisia? Onko kaupungin tai asuinpaikkakuntanne esteettisyydellä teille merkitystä?

Minä nautin suuresti kauneudesta, oli se sitten luonnossa tai ihmisen luomaa. Kauniit asiat ja ympäristö tuovat suurta mielihyvää. Kun joku luo jotain, joka riitelee kauneudentajuani vastaan, hämmennyn. Tietysti esimerkiksi taiteessa kaiken ei ole tarkoitus olla kaunista, ja silti nautin taiteesta. Mutta asuinmiljöömme…. Katsoessani aaltopeltireunaisia parvekkeita harmaassa laatikkotalossa olen vain niin hämmentynyt. Miksi meillä näin?

Kommentit (106)

  1. rinkeli

    njaa. minusta monet alueet esim. Helsingissäkin ovat kauniita! maakuntien ”kaupungit” erikseen, mutta ne nyt eivät tosiaan ole mitään historiallisia kaupunkeja ja painivat siten aivan eri sarjassa.

    • Sanni

      minusta monet alueet esim. Helsingissäkin ovat kauniita!

      Totta mooses :) Kauniitakin kaupunkialueita ON, mutta prosentuaalisesti aika niukanlaisesti koko Suomen kattauksessa.

      • Laura

        Nyt taitaa olla Suomen historia vähän hukassa. ;) Se kyllä selittää paljon Suomen kaupunkien ulkonäöstä. Vai oliko vain retorinen kysymys.

        Samalla lailla voi miettiä miksi Suomessa on enemmän metsää kuin Keski-Euroopassa.

        • Sanni

          Miten kommenttisi liittyy minun yllä olevaan kommenttiini..? :D Tuliko se kenties väärään kohtaan..?

  2. candycane

    Joo, mietin useinkin ja suomalaisten pikkukaupunkien keskustat ovat järjestään rumia. Mutta minkäs teet, kun on halvalla pitänyt saada nopeasti…

  3. Ikvm

    Lapissa on nättejä taloja ollut, mutta Lapin sota. Rovaniemi esimerkiksi on poltettu pahiten Lapin läänissä, jonka vuoksi kaupungissa ei ole kuin muutama vanha rakennus, jotka käsittääkseni ovat enemmän funkkis-tyylisiä. Kemissä ja Torniossa on keskustan ulkopuolella todella upeita rakennuksia taas, kun niitä ei ole poltettu ja kaupungit ovat rovaniemeä vanhempia. En kyllä ymmärrä tätä haukkumista, hyvähän se on ihmetellä ja ”pohtia” tällaisia, mutta faktat kyllä selittävät; nopea muuttoliike sotien jälkeen, suomen asema kehitysmaana vielä 1900-luvun alussa, köyhyys ja kustannustehokkuus. Samalla lailla me nyt haukutaan 1960-1980 luvun rakentamista, kuin he ovat vihanneet siitä aikaisempaa. Jo vähän tuohtuneena tuntuu siltä, ettei suomalaista kulttuuria arvosteta ollenkaan. Ja varmasti nyt tehtäisiin kauniimpia rakennuksia, jos olisi kysyntää ja ihmisiä, jotka ovat valmiit maksamaan käsityöstä ja yksityiskohdista.

  4. MinäVa

    60-70-luvun lähiöthän on pääosin rakennettu siksi, että paikkakunnille on tullut teollisuutta, ja työntekijöille on tarvittu nopeasti asuntoja. 60-70-luvun lähiökin voi olla ihan viihtyisä hyvin hoidettuina pihapiireineen. Talot toki ovat rumia, siitä ei pääse mihinkään, mutta taloja ei sentään yleenä ole tuolloin rakennettu ihan vieri viereen kuten nykyään, vaan on jätetty myös viheralueille tilaa.

    Ja mitä tulee Euroopan kiviseen rakennuskantaan, niin syynä lienee ilmasto. Sielläkin rakennettaisiin puusta – joka on halvempaa kuin kivi – jos puurakennukset vaan kestäisivät. Ilma on kuitenkin niin paljon kosteampaa, että puurakennukset mätänisivät hyvin nopeasti. Näin ainakin Hollannissa kertova tuttava kertoi.

    Omasta mielestä nykyään uudet kerrostalot ovat ihan mukavan näköisiä, kunhan vaan ympäristö on otettu rakentamisessa huomioon. Valitettavasti valtaosa rakennuksista on kyllä ihan lähekkäin, mutta välillä näkee puiden ja puistojen täyttämiä uusiakin alueita.

    Pientalorakentaminen sen sijaan on omasta mielestäni tällä hetkellä karmivaa. Valtaosa taloista on todella simppeleitä, harmaan eri sävyissä olevia taloja. Järkyttävän tylsää – ja rumaa. Paljon nätimpää oli 2000-luvun alun rakennustyyli, jossa oli sentään vähän eloa ja väriä pastellisävyissä. Monet alueet ovat kuin ranskalaisia pastilleja, kun on eri värisiä puutaloja. Etenkin hieman vaihtelevassa maastossa ja kiemurtavilla teillä ne ovat herkullisen näköisiä. Peltorakentaminen rivi-rivi-rivi -tyyliin sen sijaan ei iske, oli sitten miten herkullisen värisiä taloja tahansa.

    Terv. Uudessa kerrostalossa metsien ja järvien läheisyydessä tyytyväisenä asustava :)

  5. Reija

    Laatikko-ghetto on kyllä halventava sana eikä sellaista sovi käyttää. Nämä ovat kuitenkin ihmisten KOTEJA!

    Nuorena avioparina ostimme 1970-l. rakennetusta talosta kolmion Tampereen Lentävänniemestä vuonna 1992.

    Ulkopuolelta katsoen ja varsinkin kevättalven loskan aikaan nuo talot näyttivät vain betonilähiöltä, mutta kesäisin niiden ympärillä oli (ja on edelleen) avaria pihoja, metsää, Näsijärvi pilkotti ylempien kerrosten ikkunoista.
    Parasta kuitenkin on, että 73 m2 kolmio oli erittäin toimiva ja kompakti. Hyvin mahduimme asuntoon vielä kahden lapsenkin kanssa.
    Parasta kuitenkin oli yhteisö. Noiden vuosien aikana, jotka talossa asuimme, saimme elinikäisiä ystäviä.

    Palasin juuri matkalta Gotlannista. Visbyn vanhakaupunki ja sen pikkukujat ovat kyllä ihania.
    Tottakai olisi mukavaa jos kaupunkikuva Suomessakin olisi moniulotteisempi.
    Rujosta ulkomuodostaan huolimatta tuo parjattu 1970-luvun kerrostalo voi olla silti erittäin oivallinen ja edullinen asumismuoto.
    Pitää muistaa että tänäkin päivänä tuolla on jonkun koti, jossa hän viihtyy!

    • Sanni

      Laatikko-ghetto on kyllä halventava sana eikä sellaista sovi käyttää. Nämä ovat kuitenkin ihmisten KOTEJA!

      Tuotanoin, vähän huumoria nyt mukaan. Itsekin olen asunut käytännössä koko elämäni laatikoissa. Ei pidä ottaa kaikkia sanavalintoja niin vakavasti – ja sinunlaisiasi varten vielä lisäsin lauseeseen ”anteeksi huono ilmaisu, yritän olla humoristinen”. Joten vähän relausta. :)

      ”Getolla” viittasin asuinalueeseen, joka koostuu pelkästään laatikkokerrostaloista. Ei siinä sen kummempaa.

  6. Hessu

    On hyvä myös muistaa, että monissa maissa ei ole varaa pitää huolta kauniista vanhoista rakennuksista, ja ne voivat olla hyvinkin huonossa kunnossa. Esimerkkinä vaikkapa Lissabon, jossa kaunniissa vanhoissa taloissa asuvat ystäväni valittavat jatkuvasti asioista, joiden toimiminen Suomessa on itsestään selvää: portaat irtoilevat rappukäytävissä, vesi tulee läpi katosta… Kun olen vieraillut eurooppalaisten ystävieni luona, olen monesti lisäksi huomannut, että kauneimmissakin kaupungeissa tavalliset ihmiset asuvat usein lähiöissä, jotka ovat vähintään yhtä rumia ja huonommassa kunnossa kuin joissain Suomenkin kaupungeissa.

    On myös hyvä muistaa, että – tosin kuin nykyään – oli Suomi pitkään hyvin köyhä maa. Ei siis ole kyse pelkästään siitä, etteikö kauneutta olisi arvostettu, siihen ei vain kerrassaan ollut varaa.

  7. S

    Mä odotan mielenkiinnolla, koska 70-luvun laatikkotalot tai kokonaiset 70-luvun lähiöt alkavat näyttää nostalgisen kivoilta, jopa kauniilta. Näinhän on käynyt jo 50- ja 60-luvun lähiöille, esimerkkeinä vaikka Oulunkylä ja Ruskeasuo Helsingissä. Olen aika varma, että aika tekee tässä tehtävänsä. Ja joku kiva julkisivuremontti. :) Tavallaanhan matala, väljähkö kerrostalorakentaminen sopii suomalaiseen metsäiseen maisemaan, jollaista kaikkien isojenkin kaupunkien lähiöalueet jo ovat. Tykkäisin itse enemmän urbaanista, tiiviistä maisemasta, mutta näin kun vahinko on rakentamisen myötä jo tapahtunut, tällaisia hyviä puolia voi löytää. Ja mitä tulee kaupunkien keskustoihin, joissa harvat vanhat talot ja useat 60-80-lukujen talot tönöttävät vieri vieressä – ehkä niiden käymä arkkitehtoninen vuoropuhelu vaan voimistuu, kun vuosikymmenet kuluvat. :)
    Surullisempaa tässä on se, että ymmärtääkseni nämä 70-luvun talot (jollaisessa juuri nyt itsekin oleilen) on niin kiireellä tehty, että menevät putkiremontteihin ja peruskorjauksiin ennen aikojaan.

    • Flora

      Ilmeisesti suurta osaa noista 70-luvun lähiöistä ei edes rakennettu sillä ajatuksella, että ne kestäisivät parikymmentä vuotta pidempään. Ne olivat siis eräänlainen hätäratkaisu nopeaan kaupungistumiseen ja lähiöitymiseen. Nyt niitä sitten koitetaan korjata, mikä on monin paikoin todella vaikeaa, kun rakenteet eivät ole riittävän tasoisia.

      Kaupunkien nuoruus ja vanhan rakennuskannan heikko laatu lienevät tosiaan suurimpia syitä Suomen nykyiseen arkkitehtuuriseen tilanteeseen. Esimerkiksi Tampereen Amurin vanhat puutalot olisivat toki nykyään todella kauniita ja haluttuja, mutta aikanaan niissä asuivat torakoiden keskellä köyhimmät työläiset, minkä vuoksi on tavallaan ihan ymmärrettävää, että ne purettiin silloin aikanaan nykyisen laatikko-Amurin tilalta. Niinikään Tampereella oltiin 70-luvulla aikeissa purkaa ja kaavoittaa uudelleen Pispala, mutta onneksi siitä tehtiin niin monta valitusta, että asenneilmasto ehti tuona aikana muuttua. (Joskin Pispalan nykyisestä suojelutilanteestakin voi olla montaa mieltä.)

      Toisaalta on pakko sanoa, että suomalaista rakennuspolitiikkaa kyllä on vaivannut aina ja osaksi edelleen tietty historiattomuus. Moni muu eurooppalainen maa kärsi esimerkiksi toisen maailmansodan aikana pommituksista paljon pahemmin, mutta vanhat arvorakennukset usein restauroitiin. Budapest on tästä mainio esimerkki, samoin monet saksalaiset kaupungit.

      Mitä vanhoihin (kivi)taloihin tulee, ovat ne myös monissa paikoissa oikeinkin käytännöllisiä asua; se riippuu ehkä kuitenkin ennemmin maan taloustilanteesta ja historiasta kuin itse rakennuksista. Jos kivitalo on pysynyt pystyssä sata vuotta ja yli, eiköhän se kestä edelleen. Toisaalta taas Suomessa(kin) monet muutaman vuoden ikäiset talot kärsivät jo kosteusvaurioista yms. ongelmista. Joitain asioita ainakin yritettiin tehdä ennen paremmin.

      • Tiia

        Niin ikään Tampereella oltiin 30-luvulla aikeissa uudistaa keskustoria rajulla kädellä. Siitä järjestettiin oikein suunnittelukilpailukin. Kilpailutöiden ehtona ja ohjenuorana oli vanhojen kivitalojen purkaminen modernin tieltä.

        Frenckell, Commercen ja Palanderin talot, sekä eritoten Selinin ja Sumeliuksen talot oli todella tarkoitus kaikki purkaa!!! Asemakaava muistaakseni jopa todella ehdittiin hyväksyä. Kunnes syttyi sota, joka tavallaan ,ironista kyllä, pelasti palan keskustan historiaa.

        Tuolloin nuo talot olivat sen viitisenkymmentä vuotta vanhoja. Nykyisin lähes sata vuotta myöhemmin esim commercen talosta löytyvät keskustan kalleimmat, seitsennumeroisella summalla myynnissä olevat kerrostaloasunnot…

        Mikä meitä vaivaa?!

        Saksassa myös esim Köln pomitettiin sodassa maan tasalle, mutta kaikki uusi rakennettiin vastaamaan vanhaa. Todella nätti kaupunki btw.

    • kjl

      Ei ne 70-luvun kerrostalot tule ikinä näyttämään ns. hyviltä yms. koska niitä ei tule tulevaisuudessa olemaan enää jäljellä, niitä on alettu jo purkaa, koska niiden korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.
      Vanhojen kaupunkien ja talojen kauneus johtuu kultaisen leikkauksen noudattamisesta, ja monien mielestä nykyinen kultaisen leikkauksen vastainen uudisrakentaminen mm. aiheuttaa jatkuvaa ahdistusta, mielenterveysongelmien pahenemista jne.
      Siitä on ihan mielenkiintoisia kirjoituksia netissä, jos joku haluaa lukea.
      Suomalaiseen rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyy erittäin voimakkaasti rakenteellinen korruptio, jota suomi on täynnä, ja sitä kautta voi myös ymmärtää miksi suomi näyttää siltä miltä se näyttää.
      Esim. katajanokan norrmenin talo on hyvä esimerkki siitä millaiset tuholaiset päättävät suomessa näistä asioista-http://fi.wikipedia.org/wiki/Norrménin_talo

      • Sanni

        Vanhojen kaupunkien ja talojen kauneus johtuu kultaisen leikkauksen noudattamisesta, ja monien mielestä nykyinen kultaisen leikkauksen vastainen uudisrakentaminen mm. aiheuttaa jatkuvaa ahdistusta, mielenterveysongelmien pahenemista jne.

        Kiintoisaa, ihan uusi juttu minulle…!

        Esim. katajanokan norrmenin talo on hyvä esimerkki siitä millaiset tuholaiset päättävät suomessa näistä asioista-http://fi.wikipedia.org/wiki/Norrménin_talo

        Tää on kyllä niin :(

    • Ano Nyymi

      Wut? Ai Ogeli alkaa näyttää kivalta? No ehkä vielä 50-60 vuotta lisää…

  8. E-s

    Sitä niin lukee sanoja kun mitä haluaa niiden olevan että minäkin katsoin aluksi postauksen otsikossasi lukevan suurinpiirtein sanat ”lakkalaatikot” ja ”kauneus”.. ;DD

    Kuvan maisemat on kauniita, mutta mä en oo osannut ajatella että Suomessakin pitäisi näyttää juuri tältä, vaikka onhan tuo keskimäärin tunnelmallisempaa miljöötä kuin monissa paikoin esimerkiksi pääkaupunkiseutua. Monet kotimaiset lähiöalueet ja kerrostalot on kyllä minustakin susirumia, mutta olen vain ajatellut sen verran silloin että minun itseni pitäisi asua muualla.

    Toivottavasti tuleisuuden rakennussuunnittelijoilla on hyvä silmä! ;)

    • Sanni

      minäkin katsoin aluksi postauksen otsikossasi lukevan suurinpiirtein sanat “lakkalaatikot” ja “kauneus”.. ;DD

      :D Hehheh…

  9. J

    Vielä muutama näkökulma, jota ei tule välttämättä ajatelleeksi:
    -ihmiset yleensä pitävät kauniina asioita, jotka eivät ole tuttuja. Samasta syystä toisia viehättää skandinaavinen yhdenmukaisuus ja yksinkertaisuus, ja toisia taas krumeluurit ja vanhat kivitalot. Samasta syystä ne 70-luvun elementtitalot ovat olleet huippuja ja kysyttyjä aikanaan. Vai luuleeko joku että silloin on tarkoituksella päätetty rakentaa yleisen mielipiteen mukaan susirumia taloja koko Suomi täyteen? Samoin menneiden vuosikymmenien muoti naurattaa nyt, vaikka vaatteet ja kampaukset olivatkin hienoja aikanaan.
    -matkailija näkee vain hyvin pienen osan kaupunkia, jolloin usein syntyy epärealistinen käsitys maasta.
    -matkailija ei tule ajatelleeksi niitä huonoja puolia. Ikivanhat rakennukset eivät ole asumismukavuudelta lähelläkään nykyaikaisia ihanteita. Kuvista näkee, että autoilu tuollaisilla kapeilla kaduilla on tuskaa, samoin varmaan myös yrittäjänä toimiminen, koska tavaroiden kuljettaminen on hankalaa. Tässä varmaan kiteytyy ikiaikainen ongelma – kun katsoo liikaa pintaa, ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea pinnan alle kätkeytyy. Pätee aika moneen asiaan elämässä.

    • Sanni

      Hyviä ja varmasti monesti paikkansa pitäviä pointteja.

      Minulla on paljon kavereita ulkomailta (kirjeystäviä <3) joista osa on käynyt Suomessakin. Suurin osa heistä piti Suomesta kovasti, mutta jokainen oli samaa mieltä kaupunkien rakenteesta: ei voi viehättäväksi kutsua. Yksi tsekkiläinen ystäväni oli jopa kevyesti järkyttynyt siitä miten karulta kaupungit täällä näyttävät. Mutta onneksi jokainen löysi myös niitä ihania asioita Suomesta. :) Amerikkalainen ystäväni Sheila on käynyt melkein kaikissa Euroopan maissa ja Suomi kuuluu hänen suosikeihinsa. Ja israelilainen Idan haluaa muuttaa Suomeen. :)

      Mutta tosiaan, kukaan kavereistani ei ole voinut sanoa, että täällä olisi erityisen kauniita asutuskeskuksia. :/

  10. Kattis

    Ymmärrän kyllä sen, ettei Suomessa ole paljoakaan vanhoja taloja historiallisista syistä, mutta miksi uusistakin taloista pitää tehdä toistaan persoonattomampia? Miksei voida ottaa ulkoasuun mallia näistä kauniista vanhoista taloista?

  11. Maija

    Jostain syystä sain kovan nauruhepulin tuolle Lapuan linja-autoasemalle. :D Nokitan hienolla kuvalla Joensuusta. Kortti on vitsimielessä tehty, Eläin-yhtyeen levykylkiäinen, mutta kyllähän siinä totuutta on… Täällä Joensuussakin on rusikoitu kunnolla puukortteleita alas, ja poistettu mukulakivikatuja. Nyt sitten nousee laatikkoa laatikon perään. Bonuksena koko ydinkeskusta on rakennettu periaatteessa suolle, eli käsittääkseni talojen kokoa ja korkeutta rajoitettiin aikanaan selvästi. Nyt tämä on kolmikerroksisten laatikkojen luvattu maailma… http://muuuhdotnet.files.wordpress.com/2013/04/elacc88in-terveisiacc88-joensuusta.png

    • Sanni

      :D :D :D XD XD XD Tuo kortti…! Paras!

  12. hannamaria

    Mietin samaa joka ikinen kerta! ’Miksei meillä ole tälläistä’, jota seuraa ajatus ’minä muutan tänne’. Valitsin asuntoni sen perusteella, että siinä oli vielä vanhat leveät ikkunalaudat tallella, samoin kuin vanhoja ovia, kaappeja ja karmeja. Talo on rakennettu vuonna 1925 ja se on kaunein kerrostalo johon olen Jyväskylässä törmännyt. Jos pistäydyt joskus keski-suomessa olet tervetullut kahville, mennään samalla Naissaareen ihailemaan vanhoja puutaloja ;)

    hanna
    http://www.hannamariav.com

    • Sanni

      Leveät ikkunalaudat on niin ihania! :) Meilläkin on nykyisessä kämpässä sellaiset – mutta valitettavasti viettää alaspäin niin niillä ei voi istua… :P

      Kiitos kahvikutsusta! :) Puutaloista puheen oleen, tänään olen ihastellut sellaisia Troyesin keskustassa -vanhimmat 1600-luvulta….!

  13. Anni

    Venetsiassa vietin viikon hotellissa, joka oli vanha, ulkoa kaunis kivihuvila. Villa vai miksi niitä nyt kutsutaankaan. Juuri sellainen, joita postikorteissa kuvataan. Se sijaitsi mukulakivisen tien varrella, siis todella mukulaisen, sillä morkelit kävivät todella jalkoihin, kun niitä tallattiin se viikko.

    Oli kesä, ja talo oli sisältä mukavan viileä. Tämä on käytännöllistä varmaankin Keski-Euroopassa, mutta ei käsittääkseni Skandinaaviassa, missä pakkaset paukkuu talvisin. En nähnyt takan takkaa.

    Seinien sisäpinta irtoili isoina laattoina. Ei kovin esteettistä. Nurkkien lähempi tarkastelu paljasti, että kaikki oli irti: nurkat rakoili, rappujen saumat irvisti, lattialaatat kumisi eli nekin oli irti, ja osittain seiniä ja rappuja oli peitetty erilaisilla seinävaatteilla ja rappumatoilla.

    Kylpyhuoneessa lattiakaivosta, ammeen aukosta ja pesualtaan pohjasta mönki öisin esiin ötököiden armeija, ja suihkussa piti ensin ötökät huuhdella pois, että sinne saattoi mennä kahdeksi minuutiksi pesulle.

    Ikkunat olivat pelkät vääntyneet luukut, eikä ne sulkeutuneet kokonaan. Mutta onhan ne luukut silti ah niin romanttiset… Jykevä, puinen vaatekaappi vilisi hädin tuskin silmillä havaittavan kokoisia vipeltäjiä. Mutta olihan se komea katsella.

    Minusta Suomessa on ihan viihtyisää, en ikinä haluaisi asua paikassa, jossa hygienia on tuolla tasolla, olkoon talojen julkisivut ja kadut kuinka romanttisen viihtyisiä tahansa. Joka kolosta ja raosta taloihin pääsee hyönteisiä, ja varmaan isompiakin hiiriä ja rottia, mutta ei niitä aina näe. Kyllähän meilläkin ötököistä saattaa jossain tulla ongelma, mutta ei tuossa mittakaavassa. Jo pelkkä talvi auttaa ötököiden rajallisuuteen.

    Joka Suomessa rakentaa toimivan, esteettisesti kauniin, lämpöeristetyn jne. kivitalon, siis vaikka nyt sellaisen eurooppalais-tyylisen, saa olla kyllä miljardööri. Että siksi meillä ei näytä siltä kuin kuvissasi. Plus kaikki hyvät aikaisemmat kommentit sodan tuhoista, asumisen ajoituksista yms.

    Onhan Suomessa ja Helsingissä ja varmaan muissakin kaupungeissa omat hienostoalueet, ja niissä asuu ne joilla on siihen varallisuutta. Jo pelkkä kivitalo, siis omakotitalo, on hemmetin kallis, jugend-korttelin rakentaminen hipoo summia, joihin kukaan nykyinen päättäjä ei uskalla hassata kunnan varoja.

    Tulipahan mieleen vielä sekin, että aikoinaan kierroksella Hämeen Linnassa opas kertoi, että linnan historiallisilla herroilla oli linnan kupeessa puinen talo tai kartano, koska linna oli talvisin lähes asumiskelvottoman kylmä ja kostea. Ja ne, jotka asui linnassa vuoden ympäri, kököttivät talvet avotakkojen äärellä. Kertoohan se jo paljon..

  14. stiia

    Eniten ärsyttää rakas kotikaupunkini Turku! Itse asun aivan Puolalanpuiston vieressä ja saan onneksi ihailla kauniita jugendtaloja, jotka tällä alueella ovat säilyneet. Mutta muuten Turussa on pistetty sileäksi niin järjetön määrä kauniita rakennuksia, että hirvittää katsoa mitään vanhoja kuvia.. Itse asun 50-luvun lopun kerrostalossa, joka alkuperin on ilmeisesti ollut rapattu ulkoa. Noh, joku on vuonna 85 päättänyt tehdä julkisivuremontin ja päälystänyt koko hiton talon ruskealla ja valkoisella aaltopellillä. Voit vaan kuvitella miltä tuo talo näyttää niiden kauniiden kivitalojen keskellä.. :/

  15. NG

    Täällä tulikin jo sanotuksi paljon oleellista kaupunkien rakennushistoriasta:)
    Kyllä niitä todella kolhon näköisiä betonilaatikoita on Suomen ulkopuolellakin, mm. entisen DDR:n (ja yleensä Itä-Blokin) alueella ;) Kansalle piti nopeasti saada asuntoja, ja Berliinissä kohoaa parikymmenkerroksisia asuntokomplekseja. Kauneus on katsojan silmässä, nyt ne ovat (n)ostalgisia muistoja sosialismin ajalta…

    • Sanni

      Olen huomannut nuo ”laatikostot” toki muuaallakin kuin Suomessa, mutta erona on se, että muualla ne muodostavat vain yhden osan kaupungista, Suomessa taas kokonainen kaupunki (tai ainakin keskusta) voi olla yhtä lego-lootaa…. :/ Ulkomailla en ole toistaiseksi kokonaisvaltaiseen laatikko-keskustaan törmännyt.

  16. Ilona

    Nyt oli ihan pakko kirjoittaa, innostuin, kun sattui niin sopivasti. Olen nelikymppinen ties monennen polven helsinkiläinen ja rakastan ”kaupunkiani” kaikkine kauneusvirheineen. Mietin nimittäin tuota arkkitehtuuria juuri eilen illalla, kun palasin Suomenlinnasta lautalla keskustaan ja ällistelin että herranjestas nyt se murheenkryyni Norrménintalon tuhoaja Enson ”sokeritoppa” istuu siluettiin. Sen viereen rakennettu maailmanpyörä terasseineen ja muu valkoinen rakennuskanta satama-alueen ympärillä yllättäen näytti hyvältä.

    Olen juuri palannut Nizzan lomalta sieltä ihanista vanhankaupungin sokkeloista ja leikin turistia ja silmäilin Suomenlinnaa ulkopuolisten silmin. Minulla kävi vuosia sitten pari romanialaista nuorta tyttöä vierailulla ja he haukkuivat Unescon perintökohteemme aivan lyttyyn ”kamalia vanhoja röttelöitä aivan kuin kotona” ja ihailivat itähelsinkiläistä betonielementti-aluettani niin hienona :D

    Minun piti pitää joskus esitelmä Helsingin arkkitehtuurista ja luokkani koostui suurimmaksi osaksi muualta Suomesta tulleista ihmisistä. Kävin varmaan itsekin ensimmäistä kertaa läpi Helsingin historiaa siinä ja ällistyin kuinka esitelmän jälkeen ihmiset olivat innoissaan. Opin esitelmäni jälkeen katsomaan tätä ”kamalaa” arkkitehtuurin sekamelskaa rakennus ja alue kerrallaan ja olen alkanut miettimään, kuinka elävä ja historiansa näyttävä kaupunki Helsinki on, vaikka rakennuksia poistetaan ja alueita tungetaan täyteen – kauhulla ja mielenkiinnolla seuraan mitähän Töölönlahden alueesta tulee, kun aluetta rakennetaan nyt kovasti :)

    Mikä mua kyllä ihmetyttää on tosiaan tuo että jos on pakko rakentaa betonista tai elementeistä niin kyllä niillä saa aikaan ihan nättiä rakennusta. Kävin joku vuosi sitten Los Angelesissa ja Miamissa ja niistä löytyy sitä karmeeta betonilaatikkoa katutolkulla ja turistina järkyttyy, että tätäkö tää täällä on (googlatkaa katunäkymiä esim. Venice blvd tai Downtownin alue Losissa) ja sitten taas samalla matskulla onkin rakennettu monennäköisiä omakotitaloja, kun menee kurkkimaan sivukaduille.

    Mutta toi betoniostarimaailma varmaan alkaa tulla tiensä päähän ja saa purkutuomioita? Ainakin täällä Hesan seudulla peruskorjataan ja puretaan ja muokataan ostareita uusiksi. Tää keskusteluketju rupes oikeen kiinnostamaan ja rupesin googlaamaan ja löysin oheisen jutun ja sivuston. :)

  17. Salla

    Pakko lainata tähän ketjuun YUP:n loistavaa Tehdas-biisiä, kun musta se kuvaa niin hyvin suomalaista betoniarkkitehtuuria (vaikkei suoranaisesti siitä kerrokaan):

    ”Tämän tehtaan piirteli
    kai joku luolamaalari
    joku krapulamaanantai.

    Taisi niinä aikoina
    maali olla kortilla,
    kun saivat pelkkää harmaata”

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.