Kulmakarvojen laminointi muutti suhteeni kulmakarvoihin

Kokeilin talvella 2020 ensimmäistä kertaa kulmakarvojen laminointia, joka on ollut yksi ”kauneuselämäni” suurimpia whoa..!! -kokemuksia. Ero oli aivan käsittämätön – suorastaan yliluonnollinen.

Laminoinnissa kulmakarvat käsitellään permanenttiaineen kaltaisella kulmakarvaa ”rentouttavalla” aineella, jolloin niitä voi muotoilla helpommin kuin luonnontilassa. Rentoutetut kulmakarvat voi harjata enemmän yläviistoon kuin mihin karvan luontainen kasvusuunta antaisi mahdollisuuden, jolloin karvat leviävät iholle tuuheamman näköisinä.

Ylös harjatut ja kulmakarvataiteilijan tarkasti muotoilemat kulmakarvat kiinnitetään muotoonsa, aivan niinkuin hiusten permanentissa kiinnitetään kihara, ja tuloksena on noin kuukauden kestävä kulmakarvojen tuuhennus. Tulos voi kestää pidempäänkin, kulmakarvojen yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen.

Tältä näyttivät kulmakarvani ihkaensimmäisessä käsittelyssä. Vaikea uskoa, että ylemmän ja alemman kuvan kulmakarvat todella ovat saman henkilön karvat..! Yhtä paljon kuin kulmakarvojen rentouttaminen laminointiaineella, tulokseen vaikuttaa tietysti myös muotoilijan taito. Itse en ikinä osaisi harjata kulmakarvoja esiin yhtä pikku tarkasti kuin kulmakarvaspesialistini Kerli tekee.

Ihastuin käsittelyyn totaalisesti ja kävin laminoinneissa säännöllisesti jonkin aikaa. Sittemmin lopetin, suureksi osaksi silkkaa laiskuuttani. Käyn kahdessa muussakin salonkikäsittelyssä säännöllisesti ja koin, että jonkin niistä voisi jättää pois. (Ja myönnettäköön, että laminoinnin suosion räjähdettyä alkoi olla vaikeaa saada aikoja mun käsittelijälle, etenkin kun olen niin paljon poissa Tampereelta.) Käytännön seikat saivat minut siis lopulta luopumaan laminoinnista.

Entinen tyyli – nykyinen mieltymys

Mutta. Laminointi jätti minuun pysyvästi jälkensä. Sillä oli perustavanlaatuinen ja pysyvä vaikutus siihen, miten nyt näen kulmakarvat ja millä lailla haluan ne laittaa.

Kulmakarvani ovat luonnostaan todella hennot haituvat, ja asettuvat luonnon tilassa tasaiseksi pötköksi, karvojen valuessa jopa alas päin.

Minulle oli nuoresta saakka päivän selvää, että en yritä meikillä muuttaa kulmakarvojen luonnollista muotoa. Siksi meikkasin ne aina ohuiksi pötköiksi. Toisaalta myös ajan henki vaikutti varmasti kulmakarvasuhteeseeni.

Aloittaessani meikkauksen 90-luvun alussa kulmakarvatrendi oli lähes olematon: kulmakarvoista ei juurikaan puhuttu eikä niiden merkitys ollut mitään verrattuna 2010-luvulla käynnistyneeseen suuntaukseen. 90-luvulla suosittiin ohuita kulmakarvoja, mutta niiden meikkaus ei korostunut meikkikeskusteluissa. Kulmakarvojen meikkaus oli lähinnä karvojen värittämistä, jotta ne erottuisivat kasvoissa. Tummakulmakarvaiset eivät välttämättä meikanneet kulmakarvojaan millään tavalla. Kulmageeleistä ja -vahoista ei teini-iässäni puhuttu koskaan, kuten ei ylipäänsäkään kulmakarvojen muotoilusta. Kasvusuunnasta poikkeavasti harjattuja kulmakarvoja saattoi nähdä vain jossain catwalk-lookeissa tai taiteellisissa editorialeissa.

(Täällä ”kauhugalleria” mun vanhasta kulmakarvatyylistä.)

Mitä laminointi muutti minussa oli mieltymys yläviistoon harjattuihin kulmakarvoihin.

Tämä tyyli on jotain, jonka viehätystä en voinut aikaisemmin ymmärtää millään lailla. Koska kulmakarvat eivät luonnostaan nouse yläviistoon, tyyli näytti minusta ihan karmean epäluonnolliselta. Yhä silloinkin, kun siitä 2010-luvun loppua kohden tuli valtasuuntaus, ja ylöspäin harjattuja kulmakarvoja näki kaikkialla. Jos joskus kokeilin harjata omia kulmakarvojani ylöspäin, tulos oli vain naurettava. Minusta harjatut kulmakarvat olivat epäluonnolliset eivätkä ainakaan sopineet minulle, piste.

Mutta… niin vain asioihin tottuu. :) Järkyttävimmäksikin koettu tyyli voi sopivalla altistuksella alkaa tuntua siedettävältä ja lopulta jopa omalta.

Ensimmäisen laminoinnin jälkeen olin tietysti jonkin aikaa ”shokissa”, vaikka tiesin, mitä tuleman piti. Voinko mä pitää tämän näköisiä puskakulmakarvoja..? Onko nämä nyt minua..?

Lopulta ei kuitenkaan mennyt kauaakaan, kun totuin kulmakarvoihin, – jopa sillä intensiteetillä, että jäin laminointiin koukkuun. Yhtäkkiä laminoimattomat kulmakarvat näyttivät ihan olemattomilta…!

Laimointi kesällä 2020

Ihan näin massiivisina en kulmakarvojani haluaisi pitää, mutta altistus (myös) näin överituuheille kulmakarvoille teki tehtävänsä ja totuin täysin ylöspäin harjattuihin kulmakarvoihin.

Harjatusta tyylistä tuli minulle luonnollinen, ja nyt tasaisena makaavat pötkökulmakarvat puolestaan näyttävät jokseenkin epäluonnollisilta. Tai ainakin keskeneräisiltä, kuin niistä puuttuisi jotain.

Kulmakarvat luonnontilassa
Kulmakarvat harjattuina.

Alempi kuva edustaa nykyistä tyyliäni. Koska en enää käy laminoinnissa, en saa karvoja harjattua yhtä yläviistoon kuin laminoituina, eikä harjaus myöskään meinaa pysyä koko päivää vaan karvat geelauksesta huolimatta haluavat laskeutua alas päin. Laminointi tuo siis ehdottomasti edun kulmakarvojen muotoiluun ja helpottaa sitä.

Varmasti tulen vieläkin satunnaisesti käymään laminoinnissa, mutta tavallaan se on nyt tehnyt tehtävänsä. Laminointi muutti minua. :)

Harjaamattomat / Harjatut

Pieni, mutta samalla merkittävä ero. :) Harjatut näyttävät minusta ehdottomasti luonnollisemmilta.

Näissä kuvissa minulla on muuten edellisessä postauksessa esiteltyjä Dermosilin nudepersikka-luomiväriä ja Sparkly Lip Shine SPF 30 -huulikiiltoa. Poskille olen sipaissut aavistuksen Benecosin Pink Honey -huulipunaa. :) Jep, laitan joskus poskipunaa myös täysin meikkaamattomalle iholle, koska tykkään niin paljon poskipunan tuomasta hehkusta.

(Katsoin eilen Areenasta Kauneudenhoito kautta aikojen -sarjan ekaa jaksoa, jossa Lisa Eldridge fiilistelee 1700-luvun poskipunatyyliä – kyllä poskipuna vain on aina ollut kauniin ihon parhaita ”salaisuuksia”…! 👌😍)

Lopuksi ihan nopea sananen kulmakarvageeleistä. Mun #1-suosikki on pitkään ollut Anastasia Beverly Hillsin väritön kulmageeli, mutta en tiedä onko sen koostumuksessa jokin muuttunut, kun se ei enää tunnu kiinnittävän mun haituvia yhtä hyvin kuin ennen. Ostin uuden tässä aiemmin keväällä ja ihan petyin – mitä tälle on tapahtunut..?

Sen sijaan Benecosin kulmageeli on kokenut muutoksen parempaan. Clear-koostumus on nyt muutettu aidosti läpinäkyväksi, kun se aiemmin oli vaaleaa. Aiempikin Clear kyllä kuivui kulmakarvoihin läpinäkyväksi, mutta jos sitä kerrosti, vaaleus tuli vähän näkyviin, ja osa kuluttajista kommentoi vaaleuden näkyvän yhdelläkin kerroksella.

Aiempi koostumus oli myös hieman vahamaista, uusi koostumus on kirkasta geeliä.

Benecosin kulmageeli on mun tämänhetkinen suosikki Anastasian feidattua. Hullua kyllä, Benecos tuntuu nyt kiinnittävän mun kulmakarvat paremmin kuin Anastasia. (Hullua siksi, että Anastasia on kulmakarvameikkien saralla niin ikoninen.) Benecosin pikkiriikkinen miniharja on myös mun makuun!

Jos jotain jäin kaipaamaan edellisestä Benecos-koostumuksesta, se on se vahamaisuus, josta moni muu taas ei pitänyt. Mun mielestä vaha-koostumus kuivui nopeammin ja oli muutenkin jämäkkyydessään ja hallittavuudessaan miellyttävämpää kuin kostea geeli. Makuasioitahan nämä ovat.

Katsotaan, jos jonain päivänä vielä löydän ihan täydellisen vahamaisen ja läpinäkyvän kulmageelin. :) (Sävytetyistä kulmageeleistä Kjaer Weis on suosikki…! Mutta yhä pidän värittömistä kaikkein eniten!)

kauneus silmameikki
Kommentit (29)
  1. Mun kulmakarvaongelmat katosivat, kun löysin By Raili kulmakarvavärin (https://www.sokos.fi/fi/sokos/by-raili-brow-pomade) ja viiston napakan pensselin. Sudin sillä aamuisin harmaat kulmakarvat tummemmiksi (väri myös pitää ne pensselillä sutimassani muodossa) ja samalla saan helposti (noin 3sekkaa kulmakarva) silmät päähän.

    1. 👍

      Mä en jostain syystä ole itse tullut ystäväksi noiden pomada-tyyppisten kulmakarvatuotteiden kanssa. Toisaalta – olen niin laiska kulmien meikkaaja, että mulle sopivin väri tulee kestoväristä, ja toiseksi paras väri kynästä (Dermosil! ❤️).

      1. Benefitin kirkas kulmageeli on erinomainen ja saan sillä oikeasti laminointiefektin olemattomille kulmilleni👌

        1. Kuulostaa lupaavalta..! Täytyypä tsekata se kun seuraavan kerran osun Benefitin pisteelle :)

  2. Kulmakarvojen laminointiin myydään myös nykyisin sellaisia tee-se-itse -pakkauksia, ainakin Sokoksella olen nähnyt. Vielä en ole kokeillut, mutta harkinnut olen vakavasti sillä minunkin on ollut hankala saada työaikatauluihini sopivaa aikaa omalta kulmakarva-artistiltani.
    Itse pidän laminoinnissa eniten siitä, miten helppoa laminoinnim jälkeen on saada haluamansa look kulmiin kun karvat ”tottelee”. Voi aina joka päivä erikseen valita, haluaako kulmistaan meganäyttävät vai hieman hillitymmät.
    Oma suosikkini kulmageeleissä on Laveran värillinen versio :)

    1. Kulmakarvojen laminointiin myydään myös nykyisin sellaisia tee-se-itse -pakkauksia, ainakin Sokoksella olen nähnyt.

      Okei, ai sellaisiakin on..? Toisaalta, melkein kaikista alun perin hoitoloihin kehitetyistä käsittelyistä taitaa nykyään olla kotiversiot. Mä olen siinä mielessä kosmetologeille kiitollinen asiakas, että en jaksa tehdä itse 😂 Enkä myöskään tykkää tehdä itse juttuja kuten kynnet, sokerointi, kampaukset…. Mielelläni maksan siitä, että joku toinen tekee. Ja samalla työllistän käsityöammattilaisia. ❤️ (Ja tämä kommentti ei ollut tarkoitettu siten, etteikö olisi yhtä ok ostaa samaa palvelua kotitekoisena ❤️)

      Oma suosikkini kulmageeleissä on Laveran värillinen versio :)

      Tää on niin hassua ja suorastaan vaivaa minua, kun kaikki rakastaa tätä tuotetta – ja mä en vain saa sitä toimimaan itselläni..! 😅 Kumpikaan Laveran geeleistä ei kiinnitä mun kulmakarvoja riittävällä vahvuudella ja tuo sävytetty näyttää aina yhtä epäluonnolliselta mulla. Ehkä en vain kerta kaikkiaan osaa laittaa sitä..! :D Toisaalta, Kjaer Weisin kulmageelissä on paljon enemmän pigmenttiä, ja sen taas olen oppinut laittamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *