Kosmetiikkatuotteen anatomia

Tänään vähän old school Karkkipäivä-henkeä; lyhyt katsaus kosmetiikkatuotteen ”anatomiaan”. :)

Kosmetiikan sisältämiä ainesosia voi ryhmitellä monella tapaa, tänään katsotaan yhtä sellaista keskittyen markkinoinnillisiin ainesosiin. Tykkään kovasti perkailla tällaisia juttuja :) Toivottavasti Sinäkin tykkäät niitä lukea! ^_^

Kosmetiikkatuotteen sisältämät ainesosat voi jaotella kahteen ryhmään; hyödyn tuovat ainesosat sekä esteettiset & tekniset ainesosat.

Näiden lisäksi kolmas ryhmä, ”Stooriainesosat”, on mukana hyvin usein.

1 TAVOITELLUN HYÖDYN TUOVAT AINESOSAT

Tässä ryhmässä ovat toiminnalliset ainesosat, jotka saavat tuotteen tekemään mitä sen kuuluu tehdä, vastaavat sen iholle tuomasta hyödystä. Kosteusvoiteessa näitä ovat kosteuttavat ja pehmentävät ainesosat, putsarissa puhdistavat aineet, ryppyvoiteessa juonteita häivyttävät ja antioksidanttiset ainesosat, aurinkovoiteessa UV-filtterit jne.

Esimerkkejä: skvalaani, glyseroli, sulfaatit, oliiviöljy, retinoidit, hyaluronihappo, oktokryleeni.

2 ESTEETTISET MUOKKAAJAT JA STABILOIVAT AINEET

Tähän ryhmään kuuluvat ainesosat rakentavat tuotteen tunnun, tuoksun ja ulkonäön. Ne saattavat myös omata tavoiteltuun hyötyyn kuten kosteutukseen tai pehmennykseen liittyviä ominaisuuksia, mutta eivät ole primääriroolissa sen suhteen.

Tähän ryhmään kuuluvat emulgaattorit, säilöntäaineet, hajusteet, väriaineet, koostumuksen paksuntajat, geeliyttäjät, kalvonmuodostajat jne.

Esimerkkejä: silikoniyhdisteet, parabeenit, ksantaanikumi, linalooli, akryyliyhdisteet (sanahirviöitä kuten c10-30 alkyl acrylate crosspolymer)

Cienin Milk & Lavender -käsivoiteessa ei ole maitoa eikä laventelia

3 MARKKINOINTIAINESOSAT, ns. ”hyvä stoori” -ainesosat

Tämän ryhmän muodostavat ainesosat, joilla ei välttämättä ole paljon (tai mitään) tekemistä tuotteella tavoitellun hyödyn kanssa. Niitä lisätään tuotteeseen koska ne kuulostavat hyvältä – usein paremmilta kuin varsinaisen työn tekevät ainesosat.

”Stoori”-ainesosat ovat kuluttajaa puhuttelevia, helppotajuisia ja myönteisen assosiaation tuovia ainesosia ja/tai trendikkäitä, sen hetken hype-ainesosia.

Nämä tyypit ovat ”sisäänheittäjiä”, nappaavat kuluttajan kiinnostuksen ja ovat tarpeen erityisesti silloin, kun tuotteen varsinaisen hyödyn tuovat ainesosat ovat liian arkisia tai liian vaikeatajuisia herättääkseen kiinnostuksen. Stoori-ainesosaa saattaa olla tuotteessa vain minimaalinen tippa.

Esimerkkejä: erilaiset kasvi- ja hedelmäuutteet, vitamiinit, proteiinit kuten kollageeni.

Ykkös- ja kolmosryhmän ainesosat voivat toki olla myös samoja.

Esimerkiksi retinoli on pitoisuudesta ja tuotteen muusta kompositiosta riippuen samalla hyötyä tuova sekä markkinointiainesosa. Mutta esimerkiksi marjauute kasvoputsarissa on pelkkä ”sisäänheittäjä”, jossain toisessa tuotteessa sillä voisi olla myös hyötyä tuova funktio mutta puhdistusaineessa se on pelkän stoorin vuoksi.

Kaikissa tuotteissa ei stooriainesosia käytetä, esimerkkeinä vaikka monet herkän ihon sarjat, joiden mainonnassa pyritään päinvastoin mahdollisimman ”puhtaaseen” ja riisuttuun fiilikseen.

ESIMERKKEJÄ TUOTTEIDEN KAUTTA

KOSTEUSVOITEET – mihin purkkiin sinä tarttuisit?

The Ordinaryn tuotteisiin ei lisätä sympaattisen kuuloisia ”kasvimaan ainesosia” sisäänheittäjiksi. Tuotenimistä näkee suoraan hyödyn tuovat ainesosat, jotka eivät välttämättä ole mediaseksikkäitä. Tässä voiteessa ne ovat ”Natural Moisturising Factors + HA”. Tavallinen S-Marketissa asioiva Pirjo ei todennäköisesti tarttuisi tähän tuubiin etsiessään kosteusvoidetta.

…vaan hän tarttuisi esimerkiksi Garnierin Nourishing Moisturizer -voiteeseen, jossa tuttu sana ’argan’ sekä kasvin kuva tekevät tuotteesta heti helpommin lähestyttävän. Garnierin tuotteessa markkinointiainesosa arganöljy on myös hyötyä tuova ainesosa. Mutta, se voisi olla myös pelkkä markkinointiainesosa, jos se olisi inci-listassa viimeisten ainesosien joukossa.

Egg Mellow Cream -voiteen kananmuna on hyvä esimerkki persoonallisesta markkinointiainesosasta; keltuais- ja valkuaisuutteella kyllä on ihonhoidollisia vaikutuksia, mutta ei niitä ole Egg -sarjaan juuri kosteuttavuuden kärjellä valittu ;) Hiusnaamiossakin valkuainen on melkein viimeisenä… mutta kyllähän Egg Remedy Hair Essence kuulostaa – ja näyttää – pirun paljon hauskemmalta kuin vieressä nököttävät munattomat kilpailijat..! ;)

Freemanin Blackberry-puhdistusgeeli sekä Pear Pore Cleansing Mask ovat tyyppiesimerkkejä tuotteista, joiden stooriainesosilla ei ole mitään tekemistä tuotteen vaikutuksen kanssa. Karhunvatukkauute ei tee iholle yhtikäs mitään poishuuhdeltavassa tuotteessa, eikä savinaamion sisältämä päärynäuute todellakaan ”pienennä ihohuokosia”.

Yves Rocherin öljyputsari kertoo ylpeästi sisältävänsä ”luomulaatuista kamomillaa La Gacillystä”, mitä se varmasti tekeekin, mutta puhdistustuotteen tavoittelemaan hyötyyn kamomilla ei liity millään lailla. Sen kuva kuitenkin saa purkin näyttämään kivalta :)

Lidlin putsarilla ei ole markkinointistooria.

Kumpiko näyttää kiinnostavammalta? :)

Kiehl’sin Pollutant Defending Masque lupaa suojata ja elvyttää ihoa saasteiden haitoilta korianterin ja appelsiinin avulla.

Voiteen sisältämä korianteriöljy ei kuitenkaan tiedä mitään saasteista, se vain pehmentää ihon pintaa, appelsiinin toimiessa hajusteena. Kummatkin aineet ovat lisäksi kaukana inci-listan kärjestä. Klassinen keissi stoorilla markkinoinnista. :)

…kuten myös tämä kaveri: – Marc Anthonyn shampoo vetoaa kuluttajien tunteisiin kaikkien tuntemalla kollageenilla, joka tosin ei todellakaan ”plumppaa ja laajenna jokaista hiusta”.

Viimeistään sijoitus ainesosaluettelon toiseksi viimeisellä rivillä tekee kollageenista pelkän name-droppaus-ainesosan; vaikka sillä olisikin hiusta tuuhentava ominaisuus, se ei näin alhaisella pitoisuudella voisi toteutua. Sitä on tuotteessa, koska se kuulostaa hyvältä ja purkin kylkeen saadaan isolla teksti COLLAGEN.

Nurmen Teepuuöljyshampoo tarjoaa toisenlaisen esimerkin shampoon ”sisäänheittäjästä”; tässä tapauksessa mainostettu ainesosa eli teepuuöljy todella rauhoittaa ärtynyttä päänahkaa.

Saippuapohjaisten tuotteiden anatomia on yleisesti kaikkein yksinkertaisin ja helppotajuisin: niissä on rasvoja ja emästä sekä haetun lisävaikutuksen tuovia aineita kuten eteerisiä öljyjä (yleisin) ja yrttejä tai esimerkiksi suolaa, tervaa, hunajaa, maitoa ja erilaisia kuorivia partikkeleita.

Saippua on kosmetiikan tuote, jossa kaikki käytetyt ainesosat voivat kuulua jokaiseen ainesosaryhmään, ollen sekä toiminnallisia, koostumukseen vaikuttavia että markkinoinnillisia. :)

*

Kuka muu tykkää bongailla ja ”narauttaa” kosmetiikan stooriainesosia? :)

Kommentit (4)
  1. Kivan näköinen purkki ja joku herkullinen hedelmä/ruoka-aines kyllä se houkuttaa, mutta eri asia uskooko niihin ostaessaan. Mulle joku banaanin kuva hoitsikassa merkitsee tuoksua, en edes lue yrittääkö se sitä sisältää. Tässä iässä ei usko mihinkään =D

    1. Tässä iässä ei usko mihinkään =D

      😂

  2. Minua ehdottomasti ärsyttää kuluttajien huijaus! Muuta se ”stooriainesosa” ei mielestäni ole. Ruuissa on jo jonkinlaista rajoitusta näiden suhteen, kuten avokadodipin muutos avokadonmakuiseksi dipiksi. Toivottavasti kosmetiikkatuotteiden mainontaa valvottaisiin paremmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *