Ihmettelen: onko minihiilari-leivälle yhä tilausta + vinkki parhaasta kauranäkkäristä
Hämmästyin, kun alkusyksystä korviini kantautui radioaalloilla uuden leipätuotteen mainos: Vaasan Feel Good Minihiilari.
Minihiilari? Taas..? (Tai: yhä..?)
Vaikka olen itse jäänyt elämäntapa”vähähiilariksi”, en oikein tahdo pysyä perässä hiilaritrendin yleisessä aallokossa. Suurimman vähähiilihydraattisen ruokavaliobuumin hiivuttua 2010-luvun puolessa välissä päätään nosti kolmisen vuotta sitten sama asia ketoilun nimeen puettuna, mutta olen kuvitellut trendin rajoittuvan vain pieneen harrastajakuntaan. Siksi hämmästyin, kun yhtäkkiä mainstream-elintarvikemarkkinoille on jälleen tuotu minihiilarileipä.
Kysymys kuuluu: miksi? Onko tälle tuotteelle todella tilausta?
Ehkäpä minun pitäisi blogi-ihmettelyn sijaan osoittaa kysymys Vaasan leipomoille, mutta on näitä kiva ihmetellä ääneenkin :)
Minusta on 10-vuotisen hiilaritietoisen ruokavalioni seurauksena muotoutunut jonkin sortin vähähiilarileipäekspertti, ja kauppojen leipätarjonnan niukkahiilihydraattisimmat vaihtoehdot ovat meikäläisellä hyvin hallussa. Erityisesti alettuani viime vuosina syödä kauratuotteita, olen perehtynyt kauraleipien ravintoarvoihin.
Tässä otanta suosikeistani.
Huomautettakoon, että kauraleipävalintaani ei suinkaan yksin ohjaa hiilihydraattipitoisuus, eikä nykyisessä rennossa ruokavaliossani hiilareiden määrällä ole merkitystä, koska ateriamallini puitteissa ne jäävät joka tapauksessa vähäisiksi. En myöskään syö leipää päivittäin. Se millä on merkitystä on hiilihydraattien laatu, mikä tarkoittaa, että nopeat ja raffinoidut hiilihydraatit pysyvät yhä lautaseni ulkopuolella.
Ravintoarvojen tutkiminen elintarvikkeissa on kuitenkin päälle jäänyt tapa, ja niinpä kaikkien kiinnostavien tuotteiden hh-pitoisuudet tulee tsekattua automaattisesti :) Kauraleivästä valitsen aina 100% kauraa (viljaosuudeltaan) sisältävän leivän, ja suosikkejani ovat kauraa ja siemeniä yhdistävät tuotteet. Näissä hiilaripitoisuus on luonnostaan alhaisempi kuin muissa leivissä, kiitos siementen.
Ennen Vaasan Feel Good Minihiilaria, kaupallisten leipämarkkinoiden vähähiilihydraattisimpien leipien titteliä pitivät Fazerin Gluteeniton Siemenleipä (24% hiilaria), Pullapirtin Kaurarireskanen (25,4% hiilaria) ja Leivon Leipomon Pro Siemen & Kauraleipä (27% hiilaria). Kärkiviisikkoon mahtui vielä Vaasan toinen kauraleipä; Kaurasydän (28% hiilaria). Mikään näistä leivistä ei kuitenkaan markkinoi itseään vähähiilihydraattisena, vaikka kaikki sitä ovat; ”tavallisen” leivän hiilihydraattipitoisuus on keskimäärin 50%.
Mikä sitten erottaa Vaasanin uutuuden markkinoiden muista vähähiilarileivistä?
Kurkkaus ravintoarvoihin kertoo, että hiilihydraattien osuus Feel Good-leivästä on vain 20%, eli se todellakin kurvaa niukkahiilihydraattisten leipien ykköseksi. Alhaisemmat luvut on tarjota vain Ahvenanmaan kaupoissa myytävällä ruotsalaisella Proteinbrödillä, jonka hiilari% on 7,5.
Koska vähähiilihydraattisuus ei kuitenkaan (ainakaan mun mielestä) ole valtayleisöä puhutteleva trendi tämän hetken Suomessa, on pakko ihmetellä, miksi tämä leipälanseeraus? Kenelle se on tarkoitettu?
Vastaus löytyykin Vaasanin sivuilta (eli ei tarvitse lähestyä heidän aspaansa kysymyksellä 😅). Valmistajan mukaan uusi Minihiilari Kaura on kehitetty treenaajien toiveesta.
”Uutuusleipä Feel Good Minihiilari Kaura on leivottu treenaajien toiveiden mukaisesti. Siinä on 14 % proteiinia, 51 % vähemmän hiilihydraatteja, runsaasti kuitua (11 %) eikä ollenkaan lisättyä sokeria. Mikä parasta, se myös maistuu herkulliselta.” (Vaasanin sivuilta.)
Tuohon viimeiseen lauseeseen en voi oman kokemukseni puolesta yhtyä, mutta proteiinipitoisuus kieltämättä on ihan komea. Fazerin gluteenittomassa siemenleivässä se tosin myös on oikein hyvä; 13%.
Eli – jos totta puhutaan, markkinoilla oli jo olemassa niukkahiilihydraattinen ja runsasproteiininen leipä – jos nyt treenaajat juuri sitä olivat peräänkuuluttaneet. Fazerin Siemenleipä on ravintoarvoltaan hyvin lähellä Vaasanin uutta Minihiilaria.
Fazerin ja Vaasanin tuotteiden olennainen ero on käytännössä siemenissä: Fasun leipä sisältää 39% siemeniä, Vaasanin leivässäkin niitä on, mutta niin vähän, ettei määrää mainita. Koska Vaasanin leipä sisältää myös vehnää, voi oikeastaan todeta, että Fazerin leivässä on kokonaisuutena ravitsemuksellisesti paremmat raaka-aineet.
Treenaajat: voi olla, että toivomanne leipä siis jo oli saatavilla aikaisemminkin :)
Edit. Hyvä pointti kommenteissa; Vaasanin etuna Fazeriin nähden on hinta; Fazerin siemenleivän kilohinta on yli kaksinkertainen verrattuna Feel Good-minihiilariin. Auts…!
Mun mielipide Vaasanin uutuusleivästä?
Niille, jotka noudattavat hyvinkin tarkkaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, uutuus on varmasti ihan kiva juttu. Jos tykkää syödä leipää vhh:lla, eikä jaksa sellaista itse leipoa esimerkiksi mantelijauhoista, Vaasanin uutuus on näppärä valmis vaihtoehto. Vähän kyllä ihmettelen vehnäjauhon läsnäoloa minihiilari-tuotteessa. Miksi leipä ei olisi voinut olla 100% kaurasta..? Usein vehnäjauholla tai -gluteenilla haetaan tuotteeseen kuluttajan kaipaamaa sitkoisuutta, mutta oman kokemukseni puolesta en voi sanoa tällaista sitkoisuutta leivässä havainneeni.
Maku? Minusta se on tylsä ja kuivakka verrattuna moneen muuhun markkinoiden vähähiilarileipään. Esimerkiksi Vaasanin Kaurasydän on minusta selvästi maukkaampaa (se onkin 100% kauraleipä).
Summa summarum: tätä vähähiilihydraattista syöjää ei Vaasanin uutuus saanut fanikseen. Valitsen edelleen mieluummin 100% kauraleivän – jo maun puolesta.
Koska maku ratkaisee, jaan tähän loppuun vinkin ihan TÖRKEÄN herkullisesta kauraleivästä. Tästä on tullut mun ykkös-kauraleipä!
LAGOM 100% KAURASNÄKKÄRI.
Tämä osui kerran vahingossa silmiini gluteenittomien elintarvikkeiden hyllyllä. ’Vahingossa’ siksi, että en noudata gluteenitonta ruokavaliota enkä yleensä tarkoituksella hakeudu gluteenittomien tuotteiden osastoille kaupoissa. No, onneksi tuote sattui silmiini, sillä se on ihan järjettömän hyvän makuinen!
Kyseessä on näkkärinomainen tuote, mutta ei kuitenkaan ihan perinteinen näkkäri – minusta Lagomin ”snäkkäri” on olemukseltaan vähän kuin kuivatettua rieskaa. Se on paksumpaa kuin näkkäri ja kun katsoo sen rakennetta, se näyttää enemmän rieskalta kuin perinteiseltä näkkileivältä.
Parasta Lagomin leivässä on syvän paahteisen kauran maun ohella uskomaton rapeus – näin onnistuneeseen rapeuteen en ole törmännyt missään leivässä. Snäkkäri on murenevan kuivaa, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä kuivaa kuin perinteinen näkkileipä. Sanoisin, että tässä on aistittavissa jopa ihan kevyesti sitkoa…. Makuelämystä ja rapeutta ei voi kuvailla muilla sanoilla kuin koukuttava ja todella maukas. 🤩
Ehkä vähän liiankin koukuttava – tässä saattaisi olla vaarana leipäaddiktio-tunteiden paluu, mutta toistaiseksi tällaiset tuntemukset ovat syvästä herkuttelunomaisesta tyytyväisyydestä huolimatta pysyneet aisoissa.
Lagomin kaurasnäkkärissä on vain täysjyväkauraa (jauhona ja hiutaleina), vettä, rypsiöljyä, hiivaa, suolaa ja psylliumjauhetta. Hiilareita leivässä on 28%, joista sokereita vain 0,6%.
Mikähän lienee sen vastustamattoman rapean koostumuksen salaisuus….
Ainiin joo, onhan tässä leivässä yksi huono puoli: hinta. Kuten gluteenittomilla erikoistuotteilla on tapana, myös tämä on kallis: neljän näkkärin pussilla (200 g), on hintaa 3,35€.
*
Syön pääsäntöisesti 100 % kauraleipää, koska se sopii vatsalleni parhaiten ja maistuu hyvälle. Omia suosikkeja on Vaasan kaura & tattari-leipä sekä saman firman 100 % kaura. Kokeilin myös tuota minihiilari uututtaa, mutta en tykännyt siitä kuten myöskään en kaura sydän-leivästä. Tuo kaurasnäkkäri kuullostaa just mun herkulta, pitääpä kokeilla! Viikonloppuisin herkuttelen Prisman paistopisteen 100 % minikaura leivillä ja jos oikein revittelen niin ostan ehkä kerran vuodessa ranskan leipää, se on NIIN hyvää ja samalla niin pahasta mun suolistolle ja närästykselle. :(
Itse seuraan leivissä pelkästään ravintokuitujen määrää, koska saan kuituni pääosin leivästä, varsinkin talvella olen niin huono syömään kasviksia, kesällä taas on ihan toisin. En tajua miksi en saa pidettyä kasviksia talvilautasellani, yhtäkkiä niistä tulee niin ”hankalia” valmistaa..
Mun mielestä maultaan ihan paras kauraleipä (siis pehmeä sellainen, snäkkäri on vielä ykkösempi..!) on Vaasan Kauraverso. Sekin on aika vähähiilihydraattinen, mutta syön sitä vain hyvin harvoin, koska huomaan sen maun herättävän vähän liian paljon vanhoja leipäaddiktion tuntemuksia. Se on kuitenkin 100% kauraa viljaltaan. :)
Höh, no voihan kasvis. Entä lämpimät juurekset kuten paahdettu bataatti, punajuri, porkkana ja palsternakka..? Nehän olisivat oivallista talvruokaa. Ja kai niissäkin on hyvin kuitua…? Viehän paahtaminen tietysti enemmän aikaa kuin tuoreena syöminen… Mä teen joskus niin että paahdan kerralla parikin pellillistä juureksia ja pakastan osan nopeampaa käyttöä varten :)
Kasvisten paahtaminen uunissa toimii viikonloppuna, mutta talvella kaipaan sitä kesän ”mitä ruoaksi” ja het kohta on grillattu vaikka broileria ja kasviksia tai pyöräytetty salaatti siihen rinnalle. Mun ongelma on se, etten tykkää pakastaa ruokaa tai ylipäätään lämmittää kasviksia uudelleen, niistä menee maku :( Mutta eilen löysin (olisko ollut KasvisHovi) 700 g paketin raastesalaattia kaupasta kohtuulliseen hintaan ja menee kokeiluun et saisko siitä helpon kasvislisukkeen työeväisiin itselle ja miehelle!
Tän kasvisruoka asian suhteen odotan vain, että lapset muuttais pois kotoa niin sais alkaa valmistaa just sellaista ruokaa, mistä itse tykkää eli kasvisvoittoista joka päivä, mies onneksi syö ihan kaikkea. Nyt teen siis kahdet ruoat, jos haluan itse kasviksia mukaan ja siksi jää.. salaattia onneksi teinit tykkää syödä, mutta koen tosiaan et talvella liian ”kevyttä”. Toinen teini ilmoitti jo 2-vuotiaana selkeällä artikulaatiolla, että m-i-n-ä e-n s-y-ö k-a-s-v-i-k-s-i-a eikä ole syönyt muuta kuin raakoja kasviksia (+marjoja ja hedelmiä) siitä lähtien (onneksi edes niitä!) mutta talvella kaipaa lämmintä ruokaa.. :D
Ymmärrän, näinhän se tosiaan on, pakaste ei koskaan maistu yhtä hyvältä kuin tuore. (Siksi mä aina hukutan pakastevihannekset öljyyn… )
Meinasin jo olla kirjoittamassa että ”onpa outoa etteivät lapsesi syö kasviksia, mutta samassa muistinkin, että en itsekään syönyt niitä – hädin tuskin vielä parikymppisenäkään… Mä en syönyt edes salaatteja, mun ainoat vihannekset olivat kurkku ja tomaatti leivän päällä… 😞 Eli joo, vaikka kasvikset nyt muodostaa varmasti 80% mun ruokavaliosta, mun ei pitäisi yhtään nostella kulmia ihmisille, jotka ei ”rehuja” tykkää syödä. Itsekin kun olin sellainen todella pitkään.
No, sitten kun lapset muuttavat, pääset kasvisgurmeen pariin..! 😊 Sulla on varmaan siihen mennessä kerättynä monta kansiollista ihania kasvis-herkkureseptejä jotka vain odottavat toteuttamistaan..!
Eikö tuon Fazerin siemenleivän kilohinta ole melko korkea, ainakin verrattuna Vaasan minihiilariin? Treenaan suht kovaa säännöllisesti, en varsinaisesti välttele hiilareita, mutta jos vhh-vaihtoehto on olemassa järkevään hintaan, valitsen sen :) Kiitti siis vinkistä, minihiilari menee kokeiluun :D
Hyvä pointti; todellakin on korkea..! Huh..! En kyllä käsitä mikä tuossa gluteenittomassa koostumuksessa niin maksaa….
Ei se hinta tule pelkästä koostumuksesta, vaan koska gluteenittomien tuotteiden valmistuksessa ne eivät saa olla kosketuksissa vehnään. Eli silloin pitää varmistaa että eri työvaiheissa tuotteet eivät kontaminoidu, mikä tuo lisäkuluja jos pitää olla vaikka erilliset tilat niiden valmistukseen.
Ok, tämä selventää 🙂👍