Kofeiinia ja kahvin rasvahappoja iholle: kahviöljy on paksuin testaamani kasvoöljy

Testasin jälleen teiltä tulleen vinkin: 100% kahviöljy.

Kahviöljystä vinkattiin viime vuoden Mádaran tehotippa-postauksessani, jossa intoilin Mádaran kofeiini-konsentraatista. Lukija kertoi ihastuneensa Balmyou’n 100% Arabica-kahviöljyyn, ja laitoin vinkin korvan taakse. Tänä talvena ostin öljyn vihdoin testiin.

Tämä pullo siis sisältää vain yhden ainesosan: kylmäpuristettua Arabica-kahvipavun öljyä. 

Kahviöljyn sanotaan olevan teholtaan niin vahva, että sitä suositellaan käytettävän vain hyvin pieni määrä kerrallaan. Yllätyin, kun öljyn kerrotaan sopivan myös silmänympäryksille laskemaan turvotusta! Toisaalta, miksi pitäisi yllättyä: kahviöljy sisältää runsaasti kofeiinia, jota markkinoidaan monissa tuotteissa turvotusta lievittävänä aineena. Täyttä tieteellistä tukea kofeiinin turvotusta laskevalle vaikutukselle ei ole, mutta kofeiini supistaa ihoa sekä stimuloi mikroverenkiertoa, ja tällä voi olla sekä turvotusta että silmänalustummutta lievittävä vaikutus.

Tämä on niitä juttuja, joissa ihmisten käyttökokemukset ovat puhuneet puolestaan, ja kofeiinin mainostetut anti-puffiness-vaikutukset perustuvat nykypäivän kokemusten ohella vuosisatoja vanhaan kansanviisauteen. Itsekin olen kokenut kofeiinitippojen selvästi laskeneen silmäpusseja. (Jokainen voi tahollaan todeta, toteutuuko vaikutus omalla iholla.)

Mille puolestaan ON tieteellistä näyttöä on kahvin antioksidanttisuus. Hait sitten helpotusta turvotukseen tai et, kahviöljy omaa joka tapauksessa hienoja ihohyötyjä antioksidanttien ja hyvien rasvahappojen muodossa.

Mitä kahviöljy sisältää?

☕️ Antioksidantteja kuten polyfenoleita

☕️ Terpeeneitä (joilla on mm. tasapainottavia ja tulehdusta laskevia vaikutuksia)

☕️ Rasvahappoja, erityisesti linolihappoa (noin 40%) ja palmitiinihappoa (noin 30%)

Miten kahviöljy hoitaa ihoa?

Kahviöljyn antioksidantit suojaavat ihoa mm. UV-säteilyn aikaansaamien vapaiden radikaalien haittavaikutuksilta.

Aktiiviaineidensa puolesta kahviöljyn vaikutukset iholla ovat kosteuttavia, uudistavia, rauhoittavia, tasapainottavia ja erittäin antioksidanttisia. (Ja voivat olla myös ihoa supistavia ja turvotusta lievittäviä, kiitos kofeiinin.)

Erityistä: kahviöljy tuoksuu erittäin voimakkaalle. Siis ERITTÄIN. Tuoksu on intensiivisen kahvimainen, mutta ei yhtä pehmeä, kuin kahvipavuissa. Olen vähän kahden vaiheilla, onko tuoksu minusta miellyttävä vai ei. Tykkään vahvoista tuoksuista, mutta tämä on kieltämättä vähän liiankin voimakas ja aika jyrkkä. Tuoksu ei kuitenkaan jää iholle leijumaan.

KAHVIÖLJYN RASVAHAPOT

Rasvahapot eivät kerro pelkästään öljyn vaikutuksista iholla, ne määrittelevät myös, miltä öljy tuntuu ja millaiset ovat sen fyysiset ominaisuudet.

Kahviöljy on hätkähdyttävän paksua. Se on paksuin ja sanalla sanoen siirappimaisin öljy, jota olen koskaan käyttänyt (risiiniöljy poislukien, mutta risiiniöljyä ei käytetä ihonhoidossa sellaisenaan, se ei ole kosteuttava öljy).

Kahviöljyn paksuus johtuu palmitiinihaposta, joka on tyydyttynyt rasvahappo. Mitä enemmän öljy sisältää tyydyttyneitä rasvahappoja, sitä paksumpaa ja hitaasti levittyvämpää se on. Kahviöljy sisältää jopa yli kolmanneksen palmitiinihappoa, joten ei ihmekään, että se on hyvin täyteläistä. Palmitiinihapon hyöty iholle on suojaavuus ja okklusiivinen kosteuttavuus; se ehkäisee tehokkaasti kosteuden haihtumista. Erittäin hyvä kuivalle iholle.

Tärkein kahviöljyn rasvahapoista on kuitenkin monityydyttymätön linolihappo, josta juteltiin viimeksi ruusunmarjaöljyn yhteydessä. Kahviöljy sisältää  40-46% linolihappoa. Omega-6-rasvahapponakin tunnettu linolihappo on monipuolinen kaveri: se osallistuu ihon suojamuurin vahvistamiseen, ravitsee ja kosteuttaa ihoa mutta on myös keratolyyttinen ja puhdistaa ihoa, tasapainottaen esimerkiksi rasvoittuvaa ihoa.

Kahviöljyn koostumus on erittäin mielenkiintoinen. Palmitiinihappo tekee siitä paksua ja okklusiivista, ohut linolihappo taas keventää palmitiinihapon tuomaa ”raskautta”. Palmitiinihappo sopii kosteuttamaan oikein kuivaa ihoa, linolihappo taas sopii normaalista rasvoittuvalle ja sekaiholle. Koska kumpaakin rasvahappoa on kahviöljyssä runsaasti, öljy soveltuu sekä kuivalle että rasvoittuvalle iholle. En kuitenkaan usko, että rasvoittuvaihoinen kovin mielellään käyttää näin paksua ja hitaasti imeytyvää öljyä.

Puhumattakaan siitä, että näin paksua öljyä tekisi mieli levittää esimerkiksi silmäpussien päälle..! Turvonneelle iholle levitetään tyypillisesti ohuita, geelimäisiä hoitotuotteita.

Mä olen levittänyt kahviöljyä myös silmänalusille, ei ongelmia. Tosin, en ole koskaan kokenut minkään kosmetiikkatuotteen turvottavan ihoani. Paksuinkaan silmänympärysvoide ei ole sitä tehnyt.

Kokemukset pähkinänkuoressa, mitä mieltä olen kahviöljystä?

• Mielenkiintoinen ja erilainen öljy
• Superantioksidanttisuus = hieno etu
• Ihotuntuma paksu ja jopa vähän tahmea, mutta imeytyy lopulta ja jättää iholle pehmeän tunteen. Palmitiinihapon ”suojakalvo” tuntuu.
• Rutikuivaihoinen varmaankin rakastaisi tätä
• Soveltuu mielestäni parhaiten kuivalle ja herkälle iholle
• Itse käyttäisin tätä mieluiten sekoittamalla toiseen öljyyn tai öljyihin

Oman kahviöljyni ostin Ruohonjuuresta. Balmyou’n kahviöljy maksaa 30,95€ / 20 ml.

P.S. Nörtti-corner:

Jos jonkin kasviöljyn kohdalla kiinnostaa sen koostumus ja ihofiilis (paksu / ohut / rasvainen / ”kuiva”), tutustu öljyn rasvahappoprofiiliin. Kurkkaa mitä rasvahappoja öljyssä on eniten, ja voit päätellä paljon öljyn ihotuntumasta. Nature In Bottlen sivuilla rasvahappoprofiilit on merkattu aivan erityisen selkeästi. Nature In Bottle on jenkkiläinen raaka-aineverkkokauppa, ja sivuilta löytyy laaja valikoima kasviöljyjä, niitä harvinaisempiakin. Kuvassa kahviöljyn (Coffee Arabica Seed Oil) rasvahappoprofiili.

Rasvahappojen vaikutus ”for dummies”:

👉Mitä enemmän kaksoissidoksia, sitä juoksevampaa ja ohuempaa öljy on. Ei kaksoissidoksia = kiinteää rasvaa.

🔹Tyydyttyneet rasvahapot -> tekevät öljyistä paksuja ja rasvaisia. Päättyvät nollaan, koska niissä ei ole yhtään kaksoissidosta. Esim. palmitiinihappo: C16:0. Tyydyttyneet rasvahapot tekevät öljyistä myös kestävämpiä ja paremmin säilyviä, ne eivät hapetu yhtä herkästi kuin tyydyttymättömät.

🔹Kertatyydyttymättömät -> tekevät öljyistä kevyempiä ja nestemäisiä. Päättyvät ykköseen = yksi kaksoissidos. Vastustavat hapettumista aika hyvin. Esim. oleiinihappo: C18:1.

🔹Monityydyttymättömät -> tekevät öljyistä juoksevia ja ”kuivan” tuntuisia, imeytyvät nopeasti. Päättyvät kakkoseen, kolmoseen jne = useampi kuin yksi kaksoissidos. Härskiintyvät nopeasti. Esim. alfalinoleenihappo: C18:3.