Kesän ihoraportti: pigmenttiläiskät

Tuleekohan tästä uusi jatko-osallinen vakkarijuttu..? Todennäköisesti..! :)

Enpä olisi vielä jokunen vuosi sitten arvannut, että pigmenttiläiskistä muodostuu meikäläiselle jopa juonteitakin kiinnostavampi ikääntymisen merkkien mittari..! Ainakin ne ovat ryppyjä helpommin arvioitavissa oleva kohde, koska niiden näkyvyys vaihtelee niin merkittävästi vuodenaikojen välillä. Viime kesänä kasvoillani oli enemmän pigmenttiläiskiä kuin koskaan.

Tänä kesänä niitä on selvästi vähemmän.

Tai oikeammin: ne eivät vain ole tänä kesänä aktivoituneet ja tummentuneet yhtä paljon. Läiskät ovat olemassa, eikä niitä saa (ainakaan kosmetiikan keinoin) poistettua. Talviaikaan ne vain ovat suureksi osaksi näkymättömissä.

Tämä ikimuistoinen hetki kahdeksan vuotta sitten paljasti minulle ensimmäistä kertaa, mitä ihoni näkyvän kerroksen alla muhii – odottaen esiintuloaan.

Visia-analyysi kuvaa ja mittaa kahdeksaa eri ominaisuutta ihossa, joista osa on näkyviä, osa näkymättömiä. UV-läiskät kuuluvat niihin ihomuutoksiin, joista suuri osa on ainakin nuoremmalla iholla näkymättömiä. Ne hiipivät esiin viimeistään 40 ikävuoden tienoilla, ja juuri niin kävi minullekin. Tietenkään kaikilla ei ole mainittavasti UV-läiskiä, vaan nämä pigmenttimuutokset liittyvät suoraan elämän aikana kumuloituneeseen aurinkoaltistukseen. Me auringonpalvojat kyllä saamme nähdä nahassamme, että arskaa on tullut tapailtua.

Minun ihossani oli jo kahdeksan vuotta sitten mitattavissa, että olen viettänyt huomattavasti aikaa auringossa. Visia-UV-läiskäarvoni oli 17, kun se ikäisilläni naisilla on keskimäärin 50 (asteikko on 0-100, nollan ollessa huonoin). Analyysin minulle tehnyt henkilö totesi, että läiskät, kuten muutkin aurinkoaltistukseen liittyvät ikääntymisen merkit, tulevat rytinällä esiin 40:stä ikävuodesta eteenpäin.

Jos ei muuta ”iloa”, ainakin tästä ilmiöstä saa nyt sitten blogiin keski-ikäisen naisen ihon ikääntymismuutokset -materiaalia…! 😄

Kesän tärkein testituote, Nivean Luminous Anti Dark-Spot -seerumi, loppui eilen. (Itse ostettu tuote.) Nyt on siis viimeistään hyvä aika tehdä yhteenveto käyttökokemuksesta, vaikka hyviä tuloksia rohkenin jo jakaa heinäkuun alussa.

LYHYESTI SEERUMIN TOIMINTAMEKANISMISTA:

Nivea Anti Dark-Spot -seerumin pigmenttiläiskiä vaalentava vaikutus perustuu tyrosinaasin estäjä -molekyyliin nimeltä Thiamidol. Tyrosinaasi on ihossa esiintyvä entsyymi, joka auttaa melaniinin muodostumisessa ihosoluissa ja lisää tumman pigmentin syntymistä. Kosmetiikassa käytetyt tyrosinaasin estäjä-aineet heikentävät tyrosinaasin toimintaa (eivät ne toki sitä kokonaan pysty estämään), jolloin tumman liikapigmentin muodostuminen vähenee.

Kosmetiikkamarkkinoilla on olemassa lukuisia erilaisia tyrosinaasin estäjäaineita, ja valmistajat käyvät jatkuvaa kilpailua siitä, kuka kehittää tehokkaimman molekyylin. Tehokkaita ainesosia on jo monia, ja Nivean valmistajan Beiersdorfin patentoima Thiamidol eli inci-nimeltään Isobutylamido Thiazolyl Resorcinol kuuluu mitä ilmeisimmin todella tehokkaisiin.

Thiamidol on synteettinen molekyyli, mutta tyrosinaasin estäjien ryhmään kuuluu yhtä lailla myös luonnon ainesosista eristettyjä ainesosia. Voit siis löytää vastaavia tuotteita myös luonnonkosmetiikan puolelta, ja tässä jo itse kaavailenkin testaavani ensi kesänä luonnonkosmetiikan anti dark spot -seerumin. (Vaikka myönnettävästi houkuttaisi jatkaa Thiamidolilla, koska se todella tuntuu toimivan. Olisi kyllä hurjan mielenkiintoista tällä kokemuksella testata luonnollista dark spot -tehoainetta.)

Tässä muutamia verrokkikuvia viime kesä vs. tämä kesä. Ero on mielestäni aikamoinen, ei pelkästään pahimmaksi hyperpigmentaatio-alueeksi kokemallani ”viiksi”-alueella vaan myös poskipäillä.

Ainoa ero ihonhoidossa tämän ja viime kesän välillä on se, että nyt käytin ensimmäistä kertaa pigmentaatiota vähentävää seerumia. (Käytin Nivean seerumia aamuin illoin toukokuun puolesta välistä lähtien). Aiempina kesinä aseenani on ollut vain aurinkovoide. Viiksialueella käytän SPF 50 -voidetta ja muualla kasvoilla SPF 30 -voidetta.

Tietysti – on vaikea verrata tämän ja viime kesän aurinkoaltistusta ja arvioida sen mahdollista vaikutusta pigmenttiläiskiin. Mielestäni tämän kesän heinäkuu oli huomattavasti vähä-aurinkoisempi kuin viime vuoden, mutta toisaalta kesäkuussa oli todella aurinkoista, ja vietin kesäkuussa paljon aikaa parvekkeellani Maarianhaminassa. Veneillessä UV-säteilyn vaikutus korostuu, kun on jatkuvasti säteilyä heijastavan veden ympäröimänä, ja veneilyaikaa kertyi tänä ja viime kesänä suunnilleen yhtä paljon. Kaiken kaikkiaan olen ollut ulkona yhtä paljon tänä kuin muinakin kesinä – enkä tunnetusti todellakaan hakeudu varjoon. 

Nenän varren ja poskipäiden alue on tänä vuonna merkittävästi vähä-läiskäisempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

Naama näyttää kutakuinkin yhtä ruskettuneelta, mutta läiskät ovat paljon himmeämmät.

Huulten ympärys on ohuena ihoalueena erityisen altis liikapigmentoitumiselle. Tällä alueella näkyvät viirumaiset pigmenttiläiskät (”melasma”) ovat UV-säteilyn ohella myös hormonien aikaansaamaa, ja siksi niitä voi ilmestyä niillekin ihmisille, jotka eivät vietä paljon aikaa auringossa. Tämän alueen pigmenttiläiskät ovat tyypillisiä mm. raskauden aikana.

Mun viiksialueelle ilmestyi lopulta heinäkuun aikana jonkin verran pieniä, pilkkumaisia läiskiä, mutta isommat läiskät ovat pysyneet poissa. Etenkin tuo nuolella merkkaamani läiskä on ollut ihan standardinäky mun iholla viimeiset melkein 10 vuotta, mutta tänä kesänä se ei ilmestynyt näkyviin. 🙏🏻

Summa summarum: seerumikokeilu vaikutti olevan menestys. 🏆 En keksi mitään muuta syytä, mikä olisi vaikuttanut läiskiin, koska anti dark-spot -seerumin käyttö oli ainoa muutos niin ihonhoidossa kuin aurinkokäytöksessäni edelliskesiin nähden.

Heitetäänpä tähän loppuun vielä purkkimonsterin kommentit valituista kesän ihonhoitotuotteista. :) (Mihin vain voi ujuttaa tuotehöpötystä = hyvä juttu ja hyödynnän tilaisuuden..!) Kaikki näistä ovat tämän vuoden uusia tuotetuttavuuksia minulle.

FIINI NATURALLY Ruusu & Kaura -kasvovesi. Aivan ihana kasvovesi! 😍 (Saatu Biodellyltä.) Niin simppeli ja niin tehokkaasti kosteuttavan tuntuinen! Minimalistisuus vs. teho -tyypiltään Fiinin kasvovesi menee mielestäni samoihin kirjoihin Pure Beautyn fantastisen Birch Sap -kasvoveden kanssa. Kumpkin on hyvin vesimäinen mutta jättää ihoon kevyesti liukkaan tuntuman, Fiini vielä vähän kevyemmän kuin Pure Beauty. Fiinin suihkeessa on ruusuvettä, glyserolia, kaurauutetta ja hyaluronihappoa. Plussaa totta kai kotimaisuudesta!

Olen myös ihastunut Fiini-kasvoveden näppärään matkakokoon (30 ml). Suihkepulloista tuntuu harvemmin löytyvän minikokoja, ja tämä jää minulle ehdottomasti reissukäyttöön! Pullossa on myös oikein hyvä ja tasainen suihke. (Ei kuitenkaan mist-tyyppisen hienojakoinen, mutta riittävän hienojakoinen, että tätä suihkuttelee mielellään suoraan kasvoille.)

TAIGA C-Vitamiiniseerumi. Uusi C-vitamiini-tuttavuus! Tämäkin kotimaista tuotantoa. Saatu testiin valmistajalta.

Taigan C-vitamiiniseerumissa on maitomainen, ravitsevan tuntuinen emulsiokoostumus. Se ei ole niin tyypillistä C-vitamiiniseerumeille, jotka useimmiten ovat nestemäisiä tai fluidimaisia. Käytetty C-vitamiinin muoto on askorbyyliglukosidi, jota näkee paljon luonnonkosmetiikassa. (Monet C-vitamiinijohdannaisista eivät sovi luonnonkosmetiikan kriteereihin, täytyisi joskus selvittää miksi, synteettisyys toki poislukien. Esim. Novexpertin käyttämä tehokas C-vitamiiniyhdiste ei asetu Ecocertin kriteereihin, vaikka onkin luonnollisista lähteistä, minkä vuoksi ko. seerumilla ei ole sertifikaattia.)

Askorbyyliglukosidin ohella Taigan mainiossa seerumissa on ksylitolia, tyrni- ja puolukkaöljyä, E-vitamiinia sekä kuusenneulasuutetta. Olen myöhemmin tässä kuussa menossa haastattelemaan Taigan tekijöitä, ja olen utelias kuulemaan mm. kuusen vaikutuksista ihonhoidossa. :) Veikkaan antioksidanttisia ja antimikrobisia ominaisuuksia.

Verrattuna vaikkapa Mádaran C-vitamiiniseerumiin, jossa myös on askorbyyliglukosidia ja emulsiokoostumus, Taigan seerumi on ohuempaa ja ihoon nopeammin imeytyvää, mutta kumpikin jättää ihoon hoidetun tunteen toisin kuin aivan vesimäinen seerumi. Tykkään!

Viimeisenä jalkavoide.

SKIN TREAT Exfoliating AHA + BHA + PHA Foot Cream.

Ostin uteliaisuuttani testiin Kicksissä myytävän Skin Treat -sarjan happopitoisen jalkavoiteen, koska halusin verrata happojen ihoa pehmentävää vaikutusta karbamidiin. Sekä hapot että karbamidi (eli urea) pehmentävät kovettumia, mutta oma käsitykseni on ollut, että karbamidi on tässä hommassa paljon tehokkaampi. Tämä kokemus myös säilyy Skin Treat -testin myötä.

Skin Treatin voide on kosmeettisesti aivan älyttömän hyvän tuntuinen, se on todettava. Se on paksua ja jättää iholle vahvan suojaavan kalvon, joka ensin tuntuu todella liukkaalta ja kuivuu sitten sileäksi ja ei-tahmeaksi. Kuivankarheat kantapääni ja päkiäni jäävät voiteen levityksen jälkeen ihanan sileiksi ja koostumus saa huikeasti kiitosta runsaudestaan, joka samalla on epätahmeaa. (Karbamidihan on kuuluisa tahmeudestaan, mikä osittain varmaan liittyy myös sen humektanttisuuteen: humektantit ovat tyypillisesti tahmeita.)

Kuitenkin, vaikka Skin Treatissa tuntuvat olevan kaikki ulkoiset ja skin feel -speksit kohdallaan, voide ei kuitenkaan onnistu tekemään koppurakantapäistäni pitkässä juoksussa yhtä pehmeitä, kuin karbamidi-pitoiset voiteet. Hapothan kyllä kuorivat ihoa, ja niin tekee ureakin, mutta urea on lisäksi osa ihon omia NMF-kosteuttajia, minkä puolesta sen vaikutus kovettuneeseen, rutikuivaan ihoon on tehokkaammin pehmentävä kuin happojen tiimillä.

Tulipa testattua tämäkin. (Onkohan olemassa jalkavoidetta, jossa yhdistyvät sekä hapot etta urea…? No, ehkä se olisi jo ”tårta på tårta :) Pitäydytään karbamidi-ystävässä! 🙏🏻)

P.S. Vielä yksi kesäihokuva, tässä tosin meikattuna. :) Ripsissä Mádaran uusi Come Closer -maskara, jonka esittely löytyy mun IG-tililtä. :) Come Closer’issa on sama tuuhentava maskaramassa kuin Mádaran aiemmin ilmestyneessä Deep Matter -maskarassa, mutta eri harja :)