Karkkipäivä täyttää 10 vuotta

Karkkipäivä-blogi täyttää tänään 10 vuotta.

Mietin kymmentä vuottani ja sitä, olisinko ”Inkiväärinä” voinut koskaan arvata, että blogi on pystyssä vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. En varmastikaan olisi.

Mietin pitkään, mitä kirjoittaisin blogiin tänään. Ajattelin sitä aika ajoin koko kevään. Tulisiko merkkipäivänä kirjoittaa jotain merkittävää? Reflektoida juhlallisesti mennyttä vuosikymmentä ja analysoida bloggauksen vaikutuksia niin minuun kuin bloggausta yleisellä tasolla osana suomalaista (pop)kulttuuria…? Onko se kulttuuria..?

En kuitenkaan kirjoittanut mitään tällaista. Blogitaipaleen mietiskely jäi pään sisään.

Lopulta sanoin itselleni:

Mitkä kirjoitukset ovat jääneet sinulle erityisesti mieleen? 

Se oli oikeastaan aika hyvä kysymys. Vaikka Karkkipäivä ei lähtökohtaisesti ole ollut omaa elämääni kuvaava päiväkirjamainen blogi, sinne on lopulta tallentunut paljon asioita elämästäni. Asioita, joihin saatan palata ja olla iloinen, että tulin tallentaneeksi jonkin ajatuksen, hetken tai oivalluksen. Välillä oivallukset ovat olleet ihan hassuja höpöjuttuja, välillä syvällisempiä. Kipeitäkin.

Yllätyin, miten paljon olen kirjoittanut blogiin henkilökohtaisiakin juttuja. On erikoinen tunne tarkastella itseään näiden kirjoitusten kautta. Miten on joissain asioissa muuttunut, missä ei ole muuttunut. Mitä tekisi nyt toisin. Mitä on oppinut itsestään.

Esimerkiksi, kaikella rakkaudella, minähän olen kontrollifriikki. En aina nähnyt sitä itsessäni. Saatoin loukkaantua jos joku ehdotti sellaista.

Ilman blogia, olisiko sitä tullut kirjoittaneeksi ja pohtineeksi moniakaan asioita itsestään koskaan, mihinkään..? En pidä päiväkirjaa.

Enemmän kuin meikit, reissut tai ruoat, minulle jää Karkkipäivästä mieleen matka jonka olen tehnyt itsenäni.

Nämä ovat kirjoituksia, jotka tulivat mieleeni annettuani itselleni kysymyksen.

”Diipimpää”

Rikas köyhä. 1.3.2013

”Eihän tässä mitään järkeä ole todellakaan. Mutta pitääkö aina ollakaan…? Johonkin se raha tässä elämässä aina katoaa, se voi olla uudet farkut, laukku tai Stockmann Herkun kanta-asiakkuus. Tai se voi olla mahdollisuus katsoa kirjastosta lainattua dvd:tä maarianhaminalaisen kattohuoneiston punaisella plyysisohvalla.”

Uskallatko olla onnellinen? 17.5.2014

”Minuun on ikään kuin rakentunut ”onnen tunteen katkaisin”, vipu, joka menee päälle kun onnellisuuden kokemus saavuttaa tietyn maksimirajan. Vipu naksahtaa päälle ja lähtee valuttamaan onneani pois syöttämällä mieleen pelon ja ahdistuksen tunteita.”

Tuhkaa ja villapaitoja 11.6.2016

”Asian tiedostaminen ei muuta sitä, että ensi viikolla saatan yhtä lailla niellä kyyneleitä kun en vain osaa tai pysty vastaamaan toiveisiin, mutta yritän asettaa tunteen oikeaan mittakaavaan. Joo, me ollaan kaikki välillä ihan surkeita. Emme löydä sanoja, emme täytä odotuksia ja jokin on vain mennyttä meistä riippumatta.”

Silloin kun vielä tein meikkijuttuja 

Silmän muodot ja meikkaus 15.4.2010 – klassikkopostaus, tässä on validia asiaa vielä 9 vuoden jälkeenkin :)

Hassumpia juttuja

Suuri ponipostaus vol. 2: Omenalaakson väkeä 2.1.2014

”Vikki-poni oli varsinainen casanova – ainakin ennen erään toisen, naimattoman miehen saapumista Omenalaaksoon. Vaimonsa Lilja oli turhamainen kaunotar joka ei välittänyt miehensä syrjähypyistä.”

Elämä on peliä 15.4.2016

”Mutta en mä usko että kyse on mistään neurooseista. Olen lapsellinen tyyppi, ilostun lapsellisista jutuista. Olen oivaltanut, että kaikki nuo suorittamani jutut ovat kuin peli, leikki jonka ”sääntöjä” seuraamalla koen voiton ja ilon tunteita.”

Kahden kupin kahvifriikki 10.11.2013

”Tuletteko koskaan ajatelleeksi, että kahvinkulutuksenne olisi jotenkin poikkeavaa? Minä joudun tämän asian eteen lähes joka ikisellä ulkomaanmatkallani. Välillä alkaa jo olla huumori lopussa.”

Lukijat

Keitä te olette? (2010) ja Keitä te olette 2 (2016) – lukijat esittäytyvät (saa sinne vieläkin käydä esittäytymässä <3)

Lukijoiden pehmolelut 24.1.2011

ja lukijamatkat.... ❤️

Itsetunnosta ja minä-kuvasta

Meikkaus ja itsetunto 21.9.2011

”Kyllä, olen aina kokenut meikkauksen olevan minulle ”pakko”. Olen luonnostaan hyvin kalpea ja väritön, kulmakarvani ovat olemattomat ja vaaleat  ja ihoni niin ohut että verisuonet kuultavat läpi. Silmieni alla on lapsesta saakka ollut syvät, tummat varjot. Meikkaus on ollut minulle alusta saakka ydintarkoitukseltaan terveen näköiseksi tekemistä.”

Tisseistä 26.8.2013

”Vittu tyttö eihän sulla ole edes rintoja!”

Poika nauroi pilkallisesti ja osoitti laihaa farkkuhaalareiden peittämää rintaani. Oli itse ehkä 15, vuotta ylemmällä luokalla. Olimme diskossa. Tunsin kuumotuksen leviävän poskilleni. Vastasin varmasti jotain yhtä pilkallista ja jatkoin matkaani niin kuin ei mitään. Mutta sisälläni olin niin surullinen. Niin vihainen.”

Kateudesta 28.5.2013

”Reaktio on joka kerta sama. En pysty. Hyvänen aika miten täydellinen ihminen. Minä en kestä miten kaunis tämä olento on ja miten upeaa  elämää hän viettää. Minä en voi lukea eteenpäin. Nainen ei ole pelkästään kaunis, syö kauniita ruokia ja tee kauniita matkoja, hän on myös hauska ja taitava kirjoittaja eikä hänessä oikein tunnu olevan mitään ärsyttävää. Minä olen kateellinen ocJulialle.”

Torstai 28.3.2013

Yksi väärinymmärretyimpiä kirjoituksiani.

”Myötätunnon kerjäys koski sitä, että en ole ollut itseni kanssa ihan sujut viime aikoina. Fiilis on äitynyt yhä vain pahemmaksi muistuttaessani itseäni, että olen täysin naurettava eikä tuntemuksillani ole mitään perusteita. En h*lvetti vieköön halua myöntää olevani näin….. pinnallinen. Tai muuten vain etsiväni jotain säälittävää tilanteista, joissa sellaista ei ole.”

Lopuksi vielä jotain positiivista.

Yksi suosikeistani Kreikka-jutuista. Tässä päivässä Serifoksella oli jotain katoavalla tavalla taianomaista.

Kohtaamisia 14.10.2015

On ihanaa, kun elämässä on myös tällaisia, odottamattomia päiviä. Niitä Karkkipäiviä. 

.

Kiitos, kun olette tehneet blogia kanssani näin monta vuotta.

Kommentit (65)
  1. Paljon onnea pyöreistä vuosista! 😘 Ja kiitos että olet kirjoittanut blogia, on ollut ilo olla tällä matkalla mukana! Ja ihanaa loppukevättä ja tulevaa kesää myös! 😊

    1. Kiitos Tiuku :) Kaunista kevättä!

  2. Onnea blogin pyöreistä vuosista ^_^ Ja kilistelyt seuraavalle kymmenelle vuodelle ;)
    Aloin oikein itsekin pohtia minä vuonna luin ensimmäisen Karkkipäivän postauksen. Se oli 2009 tai 2010, eli aika alusta olen ollut mukana :) Meni kyllä jokunen vuosi ennenkuin kehtasin kommentoida mitään :D
    Kivaa on ollut jo toivottavasti saadaan nauttia vielä monta vuotta sun postauksista ^_^

    1. Kiitos Arlene :) Nyt on kyllä hassu miettiä että on ollut aika jolloin et ole ”kehdannut kommentoida”.. ^_^ Olet jo niin tuttu :) <3 Ihanaa että olet viihtynyt blogin parissa :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *