Kalpeasta hehkuvaan – ajatuksia ihosta ja haaste äidin meikkipussilla

Tänä talvena näytän tavallista väsyneemmältä ja kalpealta. Ihoni on aina ollut kalpea, ja väsynyt yleisilme korostuu rakenteellisesti tummien silmänalusten vaikutuksesta.

Joinain päivinä peilikuvani on näyttänyt jopa vieraalta. Nukun tavalliseen tapaan, ja kuitenkin varjot silmien alla ovat syventyneet ja hienojen juonteiden verkko kuin tihentynyt. Ennen kaikkea ihoni on ohentunut ja näyttää rasittuneelta. Siitä on tullut läpikuultavampi; sinertävyys silmien alla ja punoitus poskien alueella näkyy entistä selkeämmin.

Ajatukseni kulkeutuvat neljän vuoden takaiseen ihoanalyysiin; ”Odota vain kun täytät 40, vuosien aikana pinnan alla kumuloituneet ikääntymisen merkit ilmestyvät kuin yön aikana”. 

Tuolloin lähinnä naurahdin toteamukselle. Mutta nyt… On sanottava ettei ”ennuste” ihan täysin tuulesta temmatultakaan vaikuta. Kasvojeni iho muuttuu yhä nopeammin.

Ihon muutokset eivät ahdista, mutta olen huomannut, että meikistä on tullut tietylla tapaa vielä aiempaa merkittävämpi silta ”minuuteen”. En ole koskaan ilmaissut itseäni vaatteilla vaan meikillä, ja meikki, vaikka hyvin luonnollinen ja hillittykin, on viimeistellyt minut, tehnyt minusta sen elinvoimaisen ja pirteän näköisen Sannin joka koen olevani sisäisesti. Nyt tämä korostuu entisestään, kun kasvot näyttävät toisina päivinä kuuluvan jollekulle toiselle.

Ehkä ikätoverini voivat samaistua tähän?

Olen vierailulla äitini luona ja keksin eilen hetken mielijohteesta hauskan ”haasteen” – mitäpä jos katsoisin saanko luotua Glow-Sanni-lookin äidin meikkipussilla? Ainakin sieltä löytyy voidemainen meikkipohja, mutta, tuotanoin, valtaosa meikeistä on… sanotaanko parhaat päivänsä nähneitä. Osa on (*syvä hengenveto*) niinkin kaukaa kuin 70-luvulta. (<– voih, niin vanha postaus vuodelta 2010..!)

Meidän perhe on jemmaajia. Se selittänee paljon.

Ihan 70-luvun osastoa on eilisessä meikissä käyttänyt, mutta on näissä tosi vanhoja meikkejä. Älkää seuratko esimerkkiäni. En todellakaan suosittele kenellekään käyttämään toisen ihmisen vuosia vanhoja meikkejä.

Lumenen Nude Perfection Glow -meikkivoide on vuodelta 2015 ja Diorin Beige Massai -luomiväripaletin annoin äidille muistaakseni jouluna 2008…?

Kuvan porukan vanhin tuote – tai sen liikuttavat jämät – ovat nuo hehkukuulat, niiden pakkaus on niin kulunut että tekstejä hädin tuskin näkyy. Merkki on Yves Rocher ja logo sen mukainen, jollaista Rocher käytti 90-luvulla.

Halusin luoda kalpealle iholleni ohuen, luonnollisen ja hehkuvan meikkipohjan. Sellaisen, joka ei näytä vahvasti meikatulta mutta joka tasoittaa ihon sävyä ja tekee siitä terveen ja hehkuvan näköisen.

Kostea, voidemainen meikkivoide täyteläistää ihoa ja häivyttää hienoja juonteita puuterimaista meikkiä paremmin. Tässä ominaisuudessa suosikkimeikkipohjani mineraalipuuteri ei hakkaa voidemaista meikkiä.

Glow-pohja syntyi sekoituksella Lumenen meikkivoidetta ja Mádaran Energiser -öljyampullia.

Lumenen meikkivoide on jo itsessään aika hehkuva, mutta kuivunut ihoni imee suuren osan meikkivoiteen sisältämästä kosteudesta ja lisäöljyllä varmistan pinnan kuulauden.

Loppu meikki rakentui hillityn ruskeasta silmämeikistä, hehkuvasta beigeen taittavasta poskipunasta (ne aurinkokuulien jämät…) ja ruusuisesta nude-huulipunasta.

Tässä on sun-kissed Sanni talven keskellä. Ei varjostuksia, ei kerroksittain aurinkopuuteria ja harkittuja strobing-yksityiskohtia. Tällaisesta minä pidän, yksinkertaisuudesta.

Halusin silmämeikillä tuoda silmät paremmin esiin vaikuttamatta suuremmin niiden muotoon, ja jätin pois silmän muotoa pidentävän siipimäisen signature-rajaukseni. Sen sijaan tein yläluomelle ripsirajaa seuraavan huomaamattoman, pehmeän luomivärirajauksen ja tummensin ripsirajan alapuolen ruskealla sisärajauksella käyttäen ruskeaa kajalia. Tämä tekee ripsirajasta ikäänkuin tuuheamman näköisen ja katseesta intensiivisemmän ilman näkyvää rajausta.

Huulipunaksi löysin äidille antamani Avonin kauniin Rosy Outlook -huulipunan. Tämä on aika ”nuori”, alle kaksi vuotta vanha..! :) Onpa muuten kaunis sävy, miksihän olen halunnut antaa tämän pois…

Toki käytin meikissä myös joitain omia tuotteitani, esimerkiksi toisen ripsiväriä en lainaa.

Omasta meikkipussista kasvoille päätyi Urban Decayn silmämeikinpohjustaja, Anastasian kulmageeli, IsaDoran nude-kajal (= ”pyhä kolminaisuus” joka kuuluu aina silmämeikkiini), Yves Rocherin peiteaine, Essencen ripsari ja Lumenen (no tämäkin vanha ;D) kulmakynä.

Lopuksi lisäsin kasvoille lisää ruusuisuutta sekoittamalla Avonin huulipunasta ja Dermosilin Face Extra -voiteesta voidemaisen poskipunan. :-* Taputtelin sitä poskille ja myös ihan kevyesti otsaan lähelle hiusrajaa ja leukaan.

Pidin meikistä. Peilissä näkyi edelleen 40-vuotiaan naama. Mutta nyt se näytti iloisemmalta. Se näytti minulta.

Tällä kirjoituksella en halua sanoa etteikö meikitön naama ole yhtä oikeasti minun, sinun ja kenen tahansa naama kuin meikattu. ❤️ Meikki voi olla kuin se pehmeä lempivillapaita – ei välttämätön, mutta se päällä tuntuu omalta ja mukavalta. 

Vinkit raikastavaan meikkiin väsyneelle iholle:

• Aloita kosteuttavasta pohjustuksesta; lataa iholle kosteutta hoitonesteellä ja seerumilla. Ihon väri paranee, ihon pinnasta tulee kimmoisa ja meikki levittyy paremmin.
• Tippa öljyä tekee meikkivoiteesta notkeamman, kuultavamman ja kauniimmin levittyvän
• Nuden sävyinen kajal on yksi nopeimpia ja huomaamattomimpia tapoja kirkastaa silmiä ja häivyttää väsymyksen merkkejä
• Kokeile unohtaa puuteri, kosteuttava, voidemainen meikkipohja ilman puuteria tekee ihosta nuorekkaamman näköisen (toimii parhaiten kuivalla ja normaalilla iholla)
• Miksaa poskipuna kasvovoiteesta ja huulipunasta, voidemainen puna näyttää puuterimaista luonnollisemmalta.