Karkkipäivä
Karkkipäivä

Juntti muotiblogiportaalissa

Nyt kun syyskuu ja Uuden Mustan kuuden vaatteen haaste on pyörähtänyt käyntiin, en malta olla kirjoittamatta vielä muutamaa riviä asiasta. Katsoin äsken Yle Areenasta pätkän Aamu-TV:stä jossa Pupulandian (aina niin suloinen!) Jenni, Uuden Mustan Terhi ja Vihreät Vaatteet -blogin Anniina puhuvat haasteesta. Keskustelu herätti minussa hämmennystä. Voitte ymmärtää, millainen juntti olen, kun en millään lailla voinut samaistua keskustelijoiden ”huolen”aiheisiin.

HMneule

6 vaatetta / 30 päivää. Mikä tästä yhtälöstä tekee niin haastavan? Keskustelussa nousi esiin mm. se, ”pystyykö ihminen olemaan tyylikäs, vaikka hänellä on koko ajan sama kolttu päällä?” Samoin haasteellista on uusien yhdistelmien luominen, kun käytössä on vain kuusi vaatetta.

Käsitän, että en ymmärrä tyttöjen keskustelua, koska en ilmaise itseäni vaatteilla. Minulle vaatteet ovat pelkistetyimmillään vain sitä, että saan jotain lämmintä päälle. Totta, lämmitän itseäni mieluummin nätillä, yksivärisellä ja tyköistuvalla neuleella kuin kirjavalla, 90-luvun alun XXL-kokoisella perunasäkkivillapaidalla, mutta siihen vaatetietoisuuteni sitten jääkin. Minulle riittää se, että päälläni olevat vaattet ovat neutraaleita, siistejä sekä vartaloni malliin ja vuodenaikaan sopivia. Ajatus siitä, että miettisin joka päivä erilaisia asukokonaisuuksia, on vieras. Olen usein miettinyt, mikä minussa on vialla, kun en ole kiinnostunut muodista. Mutta ei minussa ole mitään vialla. Muoti on itseilmaisun väline, ja minä ilmaisen itseäni muilla tavoilla.

GTKaulahuivi

Kertokaahan, eikö ihminen todellakaan voi olla tyylikäs, jos hänellä on joka päivä sama paita päällä? Jos paita itsessään on tyylikäs, miksi se muuttuu tyylittömäksi päivittäisellä käytöllä? Ihan hullua, että vaatteet voivat määritellä meitä näin! Hullua, että on tuhansittain ihmisiä, jotka ihan ahdistuvat siitä jos eivät saa pukea joka päivä päälleen eri vaatteita kuin edellisenä päivänä.

Yhdellä parhaista kavereistani (miespuolinen) on lempivaate. Vihreät sammarit. Hän käyttää niitä lähes koko ajan, vaihtaen välillä ehkä ruskeisiin sammareihin tai silloin tällöin peräti farkkuihin. En ollut kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, sillä sammarit istuvat niin hyvin hänen tyyliinsä. Kunnes eräänä päivänä kaveri otti asian itse puheeksi. Hänellä on kuulema neljä paria samoja vihreitä samettihousuja. Minua hymyilytti, sillä lailla positiivisesti. Aivan loistavaa.

Sammarikaverini on suosittu ja sosiaalinen heppu ja trendikkäässä työssä, eikä kenellekään tulisi mieleenkään pitää häntä tyylittömänä vaikka hän saapuukin bileisiin aina samoissa vaatteissa. Vaatteet eivät tee tyyliä, vaan ihminen niiden sisällä.

Minulla ei ole muodikkaita vaatteita, ja tälläkin hetkellä olen pitänyt samaa H&M:n violettia neuletta viikon. Se on ihan ok. Myös se on ok, että jollekulle toiselle vaatteet ovat intohimo ja persoonallisuuden jatke. En silti anna Uuden Mustan kaltaisten muotihaasteiden uskotella, että samaan vaatteeseen pukeutuminen on jotenkin erikoinen uhraus, ja että on haasteellista näyttää hyvältä siinä samassa violetissa neuleessa päivästä toiseen. Give me a break!

MontaKertaa

Ostin tänään Gina Tricotista kaulahuivin. Kääreen. Shaalin. Vai mikä ihme tämä on. Olen käyttänyt sitä jo näin monella tavalla! :) *

*) Huumoria.

Kommentit (43)

  1. milipili

    Kuolisin tylsyyteen jos ottaisin haasteen vastaan. Hyvin pärjäisin, mutta kun töissä on aina samat vaatteet niin pakko otettava irti kaiken minkä saa vapaa-aikana!

  2. Marika

    Niin, mikä kenellekin on haaste. Voihan kosmetiikkapuolella tehdä samankaltaisen haasteen – vain kuusi ehostustuotetta kuukaudessa. ;)
    Tai lihaaneille haasteeksi olla kuukauden ajan kasvisruokavaliolla.

    En lyttää haasteisiin lähtijöitä, omastakin mielestä sellainen olisi kiva toteuttaa jos vain löytäisin hyvän haasteen. Kuusi meikkituotetta kuukaudessa ei olisi haaste eikä mikään, sillä käytän arkimeikkiin muutenkin vain neljää putelia. Vaatehaaste voisi olla jo vähä haastavampi, muttei mikään todellinen haaste. Kasvissyöjä olin vuosien ajan eli ei mitään vaikeaa ja uutta.

    Tai onhan mulla haaste – vaihtaa kaikki kosmetiikkatuotteet luonnonkosmetiikaksi. Siinä riittääkin jo oikeasti haastetta, kun taviskosmetiikkakaan ei ole tarjonnut omalle pärställe sopivia tuotteita. Mutta tämä pitkäaikainen haaste on kyllä oikein kiva. :)

  3. gabi

    tää on hedelmällinen puheenaihe;) multa onnistuisi helposti 6 vaatteen kierrätys, sillä tykkään yhdistellä vaatteita myös vaihtoehtoisilla tavoilla. toisaalta olen aika fiilispukeutuja, ja saattaisi ahdistaa, jos joku tietty vaate ei kuuluisikaan valitsemaani kuuteen, jota jonain päivänä haluaisikin käyttää..

    tuota huivia voi muuten ihan oikeasti käyttää monella eri tavalla, ilman huumoriakin:D

    • Sanni

      Kyllä, tuosta huivista tuli välittömästi mun uusi lempivaate! Tulemme olemaan erottamattomat aina ensi kevääseen..! ^_

  4. Herbina

    Komppaan kyllä tekstiäsi täysin. Mulle itseilmaisun tapa ulkonäöllisesti on nimenomaan erilaiset meikit, vaatteiden kanssa en jaksa spennailla ja pidän mielellänikin samaa vaatetta useamman päivän peräkkäin.

    Jos vaihtaisin asukokonaisuutta joka päivä tulisi ongelmaksi vaatekaappi täynnä puoliksi käytettyjä kuteita, tai kun en niitä kuitenkaan jaksaisi kaappiin laittaa niin ne lojuisivat makkarin vaatetelineessä joka pursuaa jo nyt omia ja mieheni puoliksi käytettyjä kuteita. Mielestäni on helpompaa käyttää ensin joku vaate pitkälti pesukuntoon ja sitten dumpata se pyykkikoriin ja miettiä uusi. Vaatteiden valinta kun on aina yhtä tuskaista, kun taas joka-aamuinen (minkäslaisen meikin sitä tänään tekisi) on pelkkää hauskuutta.

    Olen täysin tumpelo vaatteiden shoppailussa ja toimivan, helposti yhdisteltävän vaatekaapin kokoamisessa. =(

    Viime viikon muuten meikkasin koko viikon pelkästään Diorin Misty Mauve -paletilla (+ muutkin meikit säilyi samana). Harvinaista.

  5. IllegalCargo

    Pitänee minunkin tätä sitten kommentoida.

    Ymmärrän kyllä muotibloggaajien ongelmat: he ottavat asuistaan joka päivä kuvia, ja pelkäävät ehkä lukijoiden kyllästymistä. Bloggari leikkii tyylillään ja rakentaa paljon itsessään ja päivässään sen varaan – tämä on täysin hyväksyttävää. Uudet vaatteet ovat tuossa tilanteessa paitsi ispiraatio, myös työväline ja joskus kai välttämättömyys. Pakko kuitenkin sanoa, että minulle henkilökohtaisesti haaste ei olisi kovinkaan vaikea (tosin, edelleen, meitä on erilaisia ja tilanteeni on ihan erilainen kun jonkun muun).

    Minun pieni vaatekaappini lähti pakotteesta. Pienituloinen opiskelija ei (minun tapauksessani, älköö loukkaantuko jos olette toimineet toisin :D) ostanut uusia vaatteita koko ajan, joten täytyi keksiä jokin tapa pukeutua nätisti ilman jatkuvia ”kaapintäydennysshoppailuja”. Minä ratkaisin ongelmani sijoittamalla monikäyttöisiin vaatteisiin. Päätin ostaa muutamat erityyppiset farkut ratkaisuksi housuongelmiin, ostin mielestäni monikäyttöisiä puseroita ja mekkoja… Lopulta sitä kehitti aika tarkan silmän sille, mitä tulee oikeasti käytettyä NIIN PALJON, että käytännössä rahattoman kannatti pennosensa tuhlata.

    Käytän säännöllisesti kaikkia vaatteita – suosikkeja välillä jopa säästelen, etteivät ne kuluisi liikaa :’D. Ei minua haittaa, jos joku tietää tietyn villatakin, joidenkin farkkujen tai vaikka mustan jakkutakin kuuluvan vakiopukeutumiseeni. Niinhän asia on, mutta eikös se näytäkin hyvältä? Jos ostaa klassisen kauniita vaatteita, jotka näyttävät hyvältä omalla kropalla, voi mielestäni niitä käyttää hyvällä omallatunnolla vaikka koko viikon putkeen.

    Jotenkaan en tunne luopuneeni mistään. Olen myöhemmin sijoittanut rahojani huiveihin, koruihin ja kenkiin, koska teen asuni niillä. Saan kehuja vaatteistani, vaikka omistan niitä varmaan hävettävän vähän tämän ikäiseksi nuoreksi naiseksi. Oikeastaan koen saaneeni lottovoiton rahattomuuden muodossa, koska nykyinen vaatekaappini on paljon ihanampi ja selkeämpi kuin se, jonka omistin vaikkapa 4-6 vuotta sitten. Omituista on sekin, että silloin aikanaan kun kaapin ovia ei saanut kiinni, minulla ei ollut koskaan mitään päällepantavaa… Nyt tuollainen ongelma ilmaantuu korkeintaan jättikauhusuperpakkasten iskiessä yllättäin, kun talvivaatteet on vielä varastossa. Kertooko tämä sitten paremmasta mielikuvituksesta nykyisin vai toimivammasta vaatekaapista – en tiedä.

    Ihania pukeutumispäiviä, teette sitä sitten kuuden tai kuudenkymmenen vaatekappaleen voimin.

  6. Serafi

    Moi Sanni! Mä olen tässä sairastellessani ottanut sun blogisi ihan työn alle ja lueskellut sitä päivätolkulla aina, kun sopiva hetki on tullut. Pidän tästä kyllä suuresti, blogi on aito ja sinunnäköisesi. Itseäni ovat ilahduttaneet kaikista eniten nämä Sanni pohtii -postaukset, joista tätä ihan päätin kommentoida.

    Olen itse miettinyt monesti, mikä ihme mua vaivaa, kun en jaksa sisustaa, panostaa paljoakaan vaatteisiin tai oikeastaan juuri mihinkään ulkoiseen. Mielestäni mulla on jopa ihan hyvä silmä kauniille asioille, minkä lisäksi olen tosi tietoinen siitä, mikä periaatteessa olisi tyylikästä, muodikasta ja kaunista. Ystäväni ovat tosi ajan tasalla trendeistä, enkä minäkään niiltä ole välttynyt. Jotenkin käytännön tasolla en vain ole kiinnostunut näistä asioista, ja se on tuntunut oudolta tänä lifestyle-blogien ja kotoilun aikana. Onko minussa jotain vikaa, kun en ole ostanut remontoitavaa rintamamiestaloa tai yritä viestittää olemuksellani yhtään mitään?

    Tämä sinun postauksesi yksinkertaisti mukavasti omiakin ajatuksiani: mä en vain ilmaise itseäni sisustuksella, muodilla tai muilla ulkoisilla merkeillä. Ihailen ihmisiä, jotka näin tekevät, mutta lopulta oma kiinnostus ei kanna niin pitkälle. Ilmaisen itseäni jotenkin toisin, esimerkiksi snobbailemalla yleistiedolla ja keskittymällä siihen. Joskus kun vielä löytäisi sen oman juttunsa…

    Kiehtova aihe, jonka pohtimista jatkan. Ja varmasti tulen kurkkaamaan taas joskus, mitä blogiin on tullut. Hienoa työtä!

    • Sanni

      Moi Serafi!

      Voi kun ilahdutti saada tämä kommentti! :) <3

      Mukava jos "törmään" sinuun jatkossakin blogin sivuilla!

      Ilmaisen itseäni jotenkin toisin, esimerkiksi snobbailemalla yleistiedolla ja keskittymällä siihen.

      Voi Serafi… ^_^

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.