Joulukalenteri: Vilma

ELÄINYSTÄVÄT JOULUKALENTERI, LUUKKU 16

Kalenterissa lukijat kertovat eläinystävistään

♥️

VILMA

”Minun koirakaverini oli Vilma. Hän tuli perheeseemme vuonna 2003 ja oli alusta asti melkoinen energiapakkaus, kuten norfolkinterrierit usein ovat.

Vilma oli utelias ja fiksu, juuri mitään ei tarvinnut erikseen kouluttaakaan. Monesti mietimme millainen tuuri kävi, että ensimmäinen koiramme oli niin helppo; ihmisrakas ja kiltti. Vilma tykkäsi etsintäleikeistä, temppuilusta, ja toki vinkuleluista, joista kaivoi aina ensimmäisenä pillit ulos.

Punkkien etsintäkin oli aina kesäisin helppoa, kun Vilma tuli aina istumaan eteen ja näytti raapien mistä piti hakea jo ennen kuin ehdit itse aloittaa tarkastuksen. Tämä on aina jälkikäteenkin naurattanut.

Vilman lempipuuhaa oli ehdottomasti uiminen ja talvellakin tutun uimarannan ohittaminen aiheutti aina valitusryöpyn, kun ei pysähdytty uimaan. Turha oli yrittää selittää, että pakkaskelillä ei ehkä pienen koiran ole kiva uida :)

Vilma jouduttiin terveyssyistä saattamaan ikiuneen 2016, mutta muistot onneksi elävät ikuisesti. Kyllä niin pienikin pakkaus voi olla niin kovin tärkeä perheenjäsen. Päivääkään emme vaihtaisi pois ja edelleen on suuri suru, ettei niitä päiviä ollut enempää, vaikka 13 vuotta on pitkä aika.

Edelleen Vilma tulee joskus moikkaamaan, tai näin aina naureskelemme, kun pesukoneesta tai kaapista tulee Vilman karvoja joskus vaatteisiin vielä näin kuusi vuotta myöhemminkin.”

-Heidi

Sanni: Vilman karvat…. 😭❤️