Ikääntyvä bloggaaja ja miten se näkyy kauneusblogin sisällössä

Moni ei ehkä tiedä tätä – tai se ei ehkä nykyblogia lukevalle tulisi heti mieleen, mutta en ollut valtavan kiinnostunut ihonhoidosta aloittaessani blogin vuonna 2009.

Karkkipäivä aloitti taipaleensa puhtaana meikki-intoilublogina – genre, jossa se lopulta onnistui pysymään kuusi kuukautta. :)

Blogin aloittaessani olin 30-vuotias meikki- ja hiustuotefriikki, jonka iho oli normaali, ongelmaton ja tasapainoinen. (Ja kulmkarvat meikattu ohueksi viivaksi 😅)

Ei ryppyjä, ei finnejä, ei läiskiä, ei arpia. Tykkäsin kyllä myös ihonhoitokosmetiikasta, sillä ihan kaikkien kosmetiikkatuotteiden ostaminen oli minusta hauskaa. En vain ollut millään tavoin kiinnostunut ihonhoidosta, ihon hoito oli arkinen rutiini siinä missä hampaiden harjaus ja koostui pesemisestä ja kosteuttamisesta.

En ollut blogia aloittaessani 30-vuotiaana mm. kertaakaan (!) käyttänyt seerumia.

Arkistosta löytynyt kuva vuodelta 2009: Lumenen Milky Touch oli pitkään mun suosikkikasvovesi


30-vuotiaan Sannin ihonhoitorutiini oli seuraavanlainen:

AAMU: kasvovettä, kevyt kosteusvoide, kevyt silmänympärysvoide. (Kaikki peruskosteuttavia, ei puhettakaan anti-age-tuotteista.) Käytössä Dermosilin, Yves Rocherin ja Lumenen tuotteita, Aqualan L sekä putsari-ikisuosikki Sebamed.

ILTA: ihon puhdistus vaahtoavalla putsarilla (Sebamed tai Dermosil), kosteusvoide (välillä jopa päivävoidetta täyteläisempi yövoide) ja kevyt silmänympärysvoide.

Lempivoiteitani: Yves Rocherin Calmille, Aqualan L (!). Silmänympäryksillä käytin Lumenea.

Mistäpä siis olisin blogissani ihonhoitoon liittyen kirjoittanut… :D

Kosmetiikan ainesosista olin jo tuohon aikaan kiinnostunut, mutta kiinnostus rajautui täysin hiustenhoitotuotteisiin. Blogissa halusin kuitenkin vain intoilla meikeistä.

Muutos tapahtui koulussa, kun opiskelin myynnin ammattitutkintoa. Kosmetiikan myyntiin suuntautuneen tutkinnon kursseihin kuului myös kosmetiikan raaka-aineoppia, ja nuo kurssit avasivat silmäni totaalisesti. Samaan aikaan olin myös silkasta uteliaisuudesta päättänyt vaihtaa ihonhoitotuotteeni luonnonkosmetiikkaan.

Koulun vaikutus näkyi Karkkipäivässä, ja kirjoitin ensimmäisen kosmetiikan ainesosia käsittelevän postaukseni lokakuussa 2009. Neiti Etsivä ja voidepurkin sisällön arvoitus, oli tuo postaus <3 Vertailen siinä litrahinnaltaan 1177,33€ (!!!) maksavan ja 43€ maksavan vartalovoiteen hoitavia ainesosia (kuvan body lotion ei liity tapaukseen – valitsin sen ihan vain ilahduttamaan..!).

Tästä alkoi ihonhoitotuotteisiin ja ainesosiin paneutuvan sisällön kasvaminen blogissa pikkuhiljaa. Pitkään olin kuitenkin edelleen enemmän kiinnostunut ainesosien vaikutuksista sekä ihonhoitotuotteiden myyntiin ja markkinointiin liittyvistä ilmiöistä, kuin itse ihon hoidosta konkreettisesti. No, ehkä asiakkaiden ihosta töissä, mutta en omastani :D

Sannin luonnonkosmetiikkatuotteita syksyllä 2009

Ensimmäisen kerran olen kirjoittanut ihonhoidon tuotekokemuksista ihollani syyskuussa 2009, kertoessani aloittaneeni luonnonkosmetiikkaprojektin. ”Weledan voiteet eivät imeytyneet ja yövoiteen sai pyyhkiä aamulla Kleenexillä naamalta.” ;D

Sitten elämääni – ja blogin sivuille – tulivat pikkuhiljaa…

Seerumit… (2013)

31-vuotiaana kirjoitan ensimmäisessä seerumeita käsittelevässä postauksessani:

”Koska ihoni on aikalailla normaali enkä ainakaan itse koe kärsiväni iho-”ongelmista” (joita voivat olla kuivuus, epäpuhtaudet, couperosa, ihon sävyn epätasaisuus), eikä ihollani vielä näy ikääntymisen merkkejäkään, minun on vaikea perustella itselleni miksi muka tarvitsisin jonkun lisätuotteen kosteusvoiteen lisäksi. No, jos ei kokeile, ei voi tietää!”

Tuosta ensimmäisestä kirjoituksesta meni vielä kolme vuotta, että todella aloin käyttää seerumeita. :)

C-vitamiini / pigmenttiläiskiä kirkastavat tiivisteet… (2014)

Huulten ympäryksen hyperpigmentaatio ajoi minut tutustumaan C-vitamiinituotteisiin.

Myöhemmin totesin, että korkean suojakertoimen tiheä käyttö huultenympäryksillä on se paras keino pigmentaation ehkäisyyn, ei jälkihoito seerumeilla.

Happotuotteet…(2015)

Aloitin ”happoseikkailut” Paula’s Choicen AHA-happotuotteilla. Se oli menoa..! ”Ihoni on niin sileä… huokoset on tasoittuneet ja näyttää pienemmiltä… vuoden poskessa ollut miliumi lähti…” Olin saman tien koukussa.

Kasvoöljyt… (2015)

Kokeiltuani tuskaisen varovasti erinäisiä kasvoöljyjä (”siis jotain öljyä iholle..?!! 😬 Yäk, sehän on tahmeaa ja tulee finnejä..!!), löysin viimein Ekopharman Mustaherukkaöljyn myötä öljykoostumuksen, joka sopi iholleni. Tuo pullo avasi minulle ovet kasvoöljyjen maailmaan, ja sen jälkeen olen vuosi vuodelta tullut enemmän sinuiksi öljykosteutuksen kanssa – kunnes öljy tänä päivänä on yöhoitotuotteeni #1.

VUONNA 2016 astuin virallisesti ikääntyneen ihon aikakaudelle, ja kuvailin ihoni ikääntymisen merkkejä niille omistetussa postauksessa.

Korkeampi SPF…

Samana vuonna nostin myös viimein kasvojen aurinkosuojan kahteenkymppiin, sitä aiemmin olin käyttänyt maksimissaan SK 15-suojakerrointa kasvoilla (..ja kymppiä vartalolla…)

Nykyään käytän suurimman osan ajasta SK30:a.

Kollageenilisäravinne… (2017)

Vuonna 2010 kommentoin olemattomia ryppyjäni, seitsemän vuotta myöhemmin silmänympäryksien ympärillä on rehellinen juonteiden ja ryppyjen verkosto. Verkosto, jonka kehityksen olen voinut yhtä rehellisesti todeta pysähtyneen sen jälkeen, kun aloitin anti-age-toimenpiteet kollageeni-lisäravinteella sekä seuraavana vuonna retinolilla.

Tämä on minusta fantastisen kiinnostavaa, ja yksi parhaita asioita kauneusbloggaamisesta samalla kun ikääntyy. :) Voin reaaliajassa raportoida seuraajille, milloin minulla ensinnäkin alkoi näkyä ryppyjä, ja sitten, miten ryppyvoiteet ja -eliksiirit vaikuttavat. Ja että ne hemmetti vieköön oikeasti vaikuttavat! 👍 Ikääntymisen merkkejä voi todella hidastaa ja häivyttää kosmetiikan keinoin, kuten myös ravinnon.

Kasvoveden lotraus ja kaksoispuhdistus… (2017)

Kiitos Aasia-vaikutteiden ja Etelä-Korean matkallani saamani inspiraation, aloin syksystä 2017 lähtien hoitaa ihoani runsaalla kasvovesikosteutuksella ja puhdistaa ihoani kaksoispuhdistuksella.

Retinoli… (2018)

”Aina ihollani” keväästä 2018 lähtien. Olen vasta hiljattain tajunnut, että sen käytöstä olisi oikeasti hyvä pitää välillä taukoakin… 🙈

Täyteläisemmät ihovoiteet… (2019)

Talvella 2019 huomasin, että siihen saakka käyttämäni kevyemmät voiteet eivät enää riittäneet. Entiset suosikkikoostumukseni kuten Mádaran fluidit ja Whamisan Lotionit ovat jääneet nyt pelkkään kesäkäyttöön, ja päivävoiteissani näkyy nyt ilmaisuja ’cream’, ’rich’ ja ’nourishing’.

.

Mitähän seuraavaksi..?

Olen aikoinani vannonut, että en ikinä tule tekemään mitään kauneusoperaatioita kuten hyaluronihappopistoksia tai Botoxia. Nyt 41-vuotiaana olen yhä sitä mieltä, mutta samalla… elämänkokemustakin on sen verran, että tiedän, että viiden tai kymmenen vuoden kuluttua voi olla joissain asioissa ihan eri mieltä.

Joten saa nähdä. Jos vielä bloggaan 50-vuotiaana – ja sibelius-rypyt ovat tehneet minusta kroonisesti vihaisen näköisen… saattaisinko kääntyä jonkin operaation puoleen..?

Aamuinen ”tikkari” on vaihtunut yhdessätoista Karkkipäivä-vuodessa värikkäistä meikeistä seerumeihin ja öljyihin. I still love mornings…! 😘

(Blogin alkuperäinen osoite oli eyelovemornings.blogspot.com 💜)

Kommentit (6)
  1. Tiedän pari henkilöä, jotka ovat käyneet ottamassa hyalyronihappotäyteainetta. Toinen otti pienen määrän sibeliusryppyihin ja toinen silmän alusosiin. Täytyy sanoa, että kumpaakaan ei huomannut mitenkään negatiivisesti. Mielikuvissa on monilla amerikkalainen malli täyteaineista, mutta suomessa toteutus on ilmeisesti todella hienovaraista. Kumpikin tuttu näyttää vain hieman pirteämmältä. Ja koska tulos katoaa kolmessa neljässä kuukaudessa, niin en ainakaan itse osaa ehkä kategorisoida noita hyaluronihappopistoksia varsinaisiksi ”operaatioiksi”. Täytyy myöntää, että mielenkiinto heräsi itsellänikin ja voi hyvin olla, että parin vuoden kuluttua tekee itsekin mieli kokeilla. Kuten sanoit, sitä ei voi tietää, vaikka nuorena tuleekin helposti vannottua, että ei ikinä. :)

    Vaikka itse olen lähtökohtaisesti turhia operaatioita vastaan, niin niissäkin on tosi isoja eroja. Itselläni ei ole esimerkiksi riippuvia silmäluomia, joten on helppo sanoa, että koen ne operaatiot turhiksi. Mutta se on toisaalta hieman tekopyhää, sillä mieli olisi varmasti toinen, jos silmäluomet aiheuttaisivat ongelmia. Niitähän leikataan vanhemmilla ja ihan näköön liittyvistä syistä, joten miksei myös ulkonäköön liittyvistä syistä? Ymmärtääkseni vastaavanlainen operaatio on onnistuessaan sellainen, jossa ulkopuoliset eivät oikein huomaa eroa, mutta henkilölle itselleen operaatio saattaa aikaansaada suurenkin elämänlaadun ja tyytyväisyyden paranemisen.

    Muutenkin on hieman kyseenalaista kuinka paljon rypyt itsessään vanhentavat. Usein ongelma on kokonaisuudessa. Ihon tekstuurissa, värissä ja tunnussa, ei vain ja ainoastaan rypyissä. Eli jos ryppy poistuu, mutta iho on muuten vanhentunut, niin näyttääkö henkiö edes nuoremmalta? Tai jos iho on muuten nuorekas ja hyväkuntoinen, mutta otsassa on muutama ryppy, niin vanhentaako se oikeasti?

    On jotenkin sääli katsoa esimerkiksi näyttelijöitä, joilla on ollut aina tietynlaiset kasvojen ilmejuonteet kunnes he ottavat jonkinlaisen kasvojenkohotuksen tai niin paljon täyttöä, että ne katoavat. Eräs komedianäyttelijä, jonka ilmeistä ja naurusta olen aina pitänyt erityisen paljon, on nykyään ihan eri näköinen nauraessaan, sillä nauru ei enää näytä samalta ilman ilmejuonteita.

  2. Näyttelijöiden rypyistä tuli mieleen Eija Vilpas, jonka tunnistettavaa naurua katselin Maria Veitolan yökyläillessä hänen luonaan.
    Hänen elämänkatsomuksensa ja innostumisensa itse elämästä sekä ilmiöistä yhdessä sen tunnetun naurahduksen kanssa tekee hänestä iättömän ja kauniin naisen.

    Mielestäni itsestään huolta pitäminen ja kauneudenhoito ei sulje pois elämästä nauttimista. Päinvastoin ne usein liittyvät rentoutumiseen ja arjesta palautumiseen osana iltarutiineja.
    Silti juurikin hymy ja iloinen nauru sekä silmäkulmissa pilkahtava elämänmakuinen tuike iäkkäälläkin ihmisillä kaunistaa häntä valtavasti. Se on myös hyvin vetovoimaista toisessa ihmisessä. Hänen seurassaan usein viihtyy jopa paremmin kuin ulkonäkökeskeisen ihmisen seurassa, joka pelkää ikääntymistä.
    Elämä ja kokemukset tekee meistä erilaisia ja mielenkiintoisia, iästä huolimatta :)))

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *