Ihottumakuulumisia ja Avène Soothing Eye Contour Cream

Kirjoitin kolme viikkoa sitten silmäluomi-ihottumastani. Aihe herätti niin paljon keskustelua, että halusin kirjoittaa sille jatkopohdiskelua.

Esittelen myös tuotteen, jota minulle suositeltiin ihottumaan ylivoimaisesti eniten: Avène Soothing Eye Contour Cream.

Ihottumapostaukseni kommenttien perusteella selvisi ainakin se, että silmäluomi-ihottuma on yleisempää kuin luulinkaan. Myös sellainen ihottuma, kuten omani, joka lehahtelee ilman selvää syy-seuraus-suhdetta.

Vaikka en lääkärille ollutkaan menossa oman ongelmani kanssa, koska oireet eivät varsinaisesti haittaa elämääni, suunnittelen nyt konsultoivani ihotautilääkäriä silkasta halusta perehtyä enemmän aikuisiän ”selittämättömiin” ihottumiin. Ilmiö vaikuttaa olevan sen verran yleinen, että aihe varmasti kiinnostaisi laajempaakin yleisöä kuin itseäni.

Edellisen ihottumapostauksen keskustelusta ja kokemuksista minulle jäi ainakin käteen se, että atopia voi puhjeta myös aikuisiällä. Samaa sanoi farmaseutti, kun kävin apteekissa kortisoni- ja Avène-ostoksilla.

Minulla on selvästi paljon opittavaa atopiasta. Ikä tuo mukanaan yhä vain moninaisempia ihomuutoksia, ja ryppyjen ohella saan kenties pian alkaa kirjoittaa enemmän atooppisenkin ihon hoidosta.

Onhan mun käsien iho jo antanut selvän vihjeen siitä, että minulla on taipumus atooppiseen oireiluun. Miksi oireilu sitten rajoittuu vain käsiin – ja silmäluomiin! – siihen osaa tietysti vastata vain lääkäri.

Entä se eyeliner, joka aiheutti ensimmäisen silmäluomioireen?

Koko ihottumakierre alkoi syyskuussa eyeliner-testauksesta: testasin erästä luonnonkosmetiikan mustaa eyelineria (sarjaa ei myydä Suomessa), ja se aiheutti välittömän voimakkaan ärsytysreaktion. Iho helahti eyelinerin kohdalta tulipunaiseksi, turposi, kihelmöi ja meni lopulta rikki. Ihon paranemisessa kesti kuukauden päivät.

Eyelinerin sisältämistä ainesosista kaksi (tai neljä) ovat todennäköisimpiä syyllisiä reaktioon.

Eyelinerin inci näyttää tältä:

HORDEUM VULGARE EXTRACT*
CI 77499 (IRON OXIDES)
COPERNICIA CERIFERA (CARNAUBA) WAX
STEARIC ACID
STEARYL STEREATE
GLYCERIN**
GLYCERYL STEARATE
CHARCOAL POWDER
RHUS VERNICIFLUA PEEL WAX
SIMMONDSIA CHINENSIS (JOJOBA) SEED OIL
TAPIOCA STARCH
❌BENZYL ALCOHOL
RICINUS COMMUNIS (CASTOR) SEED OIL
PARFUM (FRAGRANCE)
XANTHAN GUM
CELLULOSE
TOCOPHEROL
❌POTASSIUM SORBATE
SODIUM HYDROXIDE
❌DEHYDROACETIC ACID
CITRIC ACID
AQUA (WATER)
HELIANTHUS ANNUUS SUNFLOWER) SEED OIL
❌INDIGOFERA TINCTORIA EXTRACT*

Kuten tunnettua, säilöntäaineet ovat yleisiä allergeeneja. Eyelinerissa käytetyt säilöntäaineet ovat Benzyl alcohol, Potassium sorbate sekä Dehydroacetic acid, joista etenkin bentsyylialkoholi on tunnettu herkistäjä. Nämä kuitenkin ovat erittäin yleisiä ainesosia luonnonkosmetiikassa, ja niitä on eri yhdistelminä kymmenissä käyttämissäni tuotteissa. Myös sellaisissa, joita olen käyttänyt eyeliner-reaktion jälkeen, ilman että iho on reagoinut. Jos kyse olisi allergiasta, reaktion tulisi toistua aina kun ihoni altistuu ko. aineelle.

Pidänkin vielä todennäköisempänä syyllisenä mustaa pigmenttiä: indigofera tinctoriaa, jota käytetään myös musta henna -nimellä myydyissä hiusväreissä. En ole hurjan perehtynyt hennaan, koska en ole sillä koskaan hiuksiani värjännyt, enkä siksi myöskään ensin yhdistänyt eyelinerin sisältämää indigo-kasvia hennaan. Googlailu kuitenkin paljasti, että ”musta henna” on usein kaikkea muuta kuin puhdasta hennaa (Lawsonia Inermis), ja mustan hennan nimellä myydään indigoa sekä hennan ja synteettisten värikemikaalien seoksia – joissa on mukana allergisoivaa PPD:tä.

Wikipedia:

”Black henna powder may be derived from the plant Indigofera tinctoria. It may also contain unlisted dyes and chemicals such as para-phenylenediamine (PPD), which can stain skin black quickly, but can cause severe allergic reactions and permanent scarring if left on for more than 2–3 days.”

Testaamani eyeliner on Cosmos Organic -sertifioitu ja sen tiedoissa ilmoitetetaan, ettei tuote sisällä synteettisiä pigmenttejä. Mutta… voiko pigmentin puhtaudesta kuitenkaan mennä takuuseen…? Mitä ilmeisimmin PPD:n lisääminen kasviväreihin mustan sävyn vahvistamiseksi on hyvinkin yleistä. Sitä en tiedä, miten tarkasti sertifiointiorganisaatiot tutkivat tuotteissa käytettyjen väriaineiden kemiallisen koostumuksen, ja voisiko sertifioituun mustaa kasvipigmenttiä sisältävään tuotteeseen luottaa enemmän. Näin haluaisin uskoa, mutta syksyisen vakavan reaktion jälkeen on pakko olla epäileväinen.

Toinen asia on tietysti se, jos indigo-pigmentti itsessään aiheutti reaktion, mutta indigo ei ole lähellekään yhtä allergisoivaa kuin PPD.

(Tiedän – vain allergiatesti antaa selvyyden tähän.)

HERKISTYNYT IHO

Syyskuun jälkeen en ole indigo-pitoisia tuotteita käyttänyt, enkä itse asiassa ollut käyttänyt myöskään ennen syyskuuta. En käytä mustia eyelinereita, eikä maskaroissakaan ole indigoa. Joka tapauksessa: silmäluomet jäivät oireilemaan, ja nyt oireet ovat pahemmat siinä silmäluomessa, joka ei altistunut indigo-eyelinerille.

Tästä ei oikein voi tehdä kuin päätelmän, ettei nykyinen oireilu liity alkuperäisen reaktion aiheuttaneeseen kemikaaliin, vaan on merkki silmäluomien suojabarriäärin yleisestä heikentymisestä. Eyeliner-reaktio oli alkusysäys tilalle, jossa ihon oma suojamekanismi ei enää toimi niin kuin sen pitäisi.

Eräs lukija jakoi kokemuksen, jossa hänen ihonsa oli erään voimakkaan kosmetiikkareaktion jälkeen jäänyt pysyvästi herkemmin reagoivaksi, vaikkei allergiaa testeissä löytynyt:

”vaikka ihottuma parani kortisonilla, jäi mun iho todella erilaiseksi sen jälkeen. Mun iho reagoi kaikkeen enemmän eikä siedä kovin montaa tuotetta samoin kuin ennen. Eli jotenkin se yksi reaktio tuntuu muuttaneen ihoa perustavanlaatuisesti herkemmäksi.” 

Olen miettinyt, voisiko minunkin kohdalla olla käynyt näin.

Edellisen ihottumapostauksen jälkeen on tapahtunut seuraavaa:

🦠 Tein kokeilun Moi Forestin Baby Cream -voiteella –> iho lehahti saman tien.

🦠 Ostin Avènen silmänympärysvoiteen ja hoidan ihoa nyt Avènella sekä Bepanthenilla. Iho on tällä hetkellä rauhallinen.

Ihottuma-postauksen kommenteissa muutama teistä kertoi saaneensa hyviä tuloksia probioottisilla hoitotuotteilla, ja minuunkin tämä lähestymistapa vetosi. Tuotteet kuten Moi Forestin metsäpölyvoiteet voivat lievittää atooppisen ihottuman oireita tasapainottamalla ihon omaa mikrobiflooraa.

Konsultoin Moi Forestia ennen kokeilua, ja sieltä sanottiin, että vaikka metsäpöly voi auttaa oireisiini, minun tulisi olla varovainen voiteen levityksen kanssa, ettei mikrobiuute aiheuta ohuelle ja herkälle silmäluomen iholle mekaanista hankausta. Olin mielestäni varovainen ja painelin Baby Metsäpöly -voidetta hyvin kevyesti silmäluomelle. Näin kuitenkin välittömästi, että iho alkoi punoittaa.

Aamulla tulos oli tämä:

Eli, metsäpölykokeilu jäi siihen.

Sen jälkeen marssin apteekkiin ostamaan Avènen Soothing Eye Contour -voiteen. Avènen voidetta minulle suositteli sekä blogissa että Instagramissa yhteensä varmaan yli kolmekymmentä ihmistä. Kommenteissa ylistettiin, kuinka Avènen voide poisti vaikeatkin oireet pysyvästi, ja että se on ainoa voide, joka on auttanut. Koska kyseessä ei ole lääke- vaan kosteusvoide, sitä voi käyttää jatkuvasti.

Apteekissa farmaseutti totesi, että Avènen voide on heidänkin kokemuksensa mukaan se voide, jota haetaan eniten atooppisen silmänympärysihottuman hoitoon.

Ostin myös miedon kortisonivoiteen, varmuuden vuoksi, mutta koska tulehdus aina laantuu itsestään viikon sisällä, en ole edelleenkään kortisoniin tarttunut.

AVÈNE SOOTHING EYE CONTOUR CREAM

Avènen voide lupaa rauhoittaa ärtynyttä silmänympärysihoa sekä lievittää kutinaa, punoitusta ja turvotusta. Valmistaja kertoo sen sopivan ”erinomaisesti myös ihottuma-alttiille silmänympärysiholle”. Voidetta voi levittää myös suoraan silmäluomille.

Koostumuksen keveys yllätti. Avènen voide on kevyttä emulsiota joka levittyy ja imeytyy todella hyvin, ja tuntuu todellakin aivan supeneutraalilta. Rauhoittavan vaikutuksen voi kieltämättä aistia heti. Mutta ihon kuivuutta voide ei lievitä kovinkaan hyvin, ja ihoni onkin tuntunut ja näyttänyt kuivemmalta aloitettuani Avène-voiteen käytön.

Voide on niin kevyttä, että levitän sitä kaksi kerrosta, kun ensimmäinen humahtaa ihoon hetkessä. Jos voidetta laittaa yöksi, iho näyttää aamulla jopa vähän kireältä ja pinta on aivan kuiva ja ”silkkipaperimainen”. Niinpä palasinkin yön osalta Bepantheniin, koska iho selvästi tarvitsee rasvaisempaa koostumusta.

Avène-voiteen inci näyttää tältä:

Avene aqua, paraffinum liquidum, caprylic/capric triglyceride, cyclomethicone, glycerin, sucrose stearate, PEG-12, sucrose distearate, triethanolamine, batyl alcohol, bisabolol, caprylic/capric glycerides, carbomer, dextran sulfate, disodium EDTA, sodium hyaluronate, tocopheryl glucoside.

Merkkasin pääasialliset vaikuttavat aineet paksulla. Avènen lähdeveden mineraalit kosteuttavat ja rauhoittavat, glyseroli kosteuttaa, dekstraanisulfaatti sekä bisabolol rauhoittavat ja laskevat punoitusta. Parafiiniöljylläkin (paraffinum liquidum) on tärkeä rooli, se ehkäisee kosteuden haihtumista. Tämä voide on kuitenkin vesivoittoinen ja parafiiniöljyä sekä muita rasvamaisia aineita on suhteessa vähän.

Todella yksinkertainen koostumus, ja simppeli koostumuksen tuleekin olla herkällä ja ihottumaisella iholla.

Mun kokemus summattuna: hyperneutraali ja miellyttävän tuntuinen voide, joka toimii hyvin päivällä ja meikin alla. Rauhoittava vaikutus on selvä, kosteuttavuus taas ei riitä.

*

Jatkan siis hoitoa Bepanthen- & Avène -yhdistelmällä ja konsultoin ihotautilääkäriä kevään aikana. Tarkoituksena on kirjoittaa ihottumasta sekä aikuisiän atopiasta enemmän, kun saan lisää näkökulmia ja tietoa.

Jos kellään on kokemusta indigo-pigmentin aiheuttamista reaktioista, kuulisin niistä mielelläni.