Karkkipäivä
Karkkipäivä

Ihonhoito – milloin hoidamme enemmän mieltä kuin ihoa?

Tämä on ehkä kummallinen aihe, mutta olen mietiskellyt tätä pitkään.

Ihonhoitoon satsaaminen ja kumpaan satsaus lopulta vaikuttaa enemmän, elämykselliseen puoleen vai konkreettisesti ihon kuntoon?

Missä vaiheessa ihonhoito on riittävää ihon tarpeiden kannalta, ja missä vaiheessa se menee ylihoitamiseksi, jolla on enemmän positiivista vaikutusta mieleen kuin iholle?

Ihonhoidollahan tähdätään peruslähtökohdiltaan ihon hydrolipidikalvon eli suojabarriäärin tasapainottamiseen ja vahvistamiseen. Terveellä iholla on ihanteellinen kosteustasapaino ja happovaippa ja se pystyy omin avuin, ilman kosmetiikan apukeinoja, tekemään tehtävänsä eli suojaamaan kehoa ulkoisilta tunkeilijoilta. Lapsen iho on esimerkki tästä. Ikääntyneellä iholla vastustuskyky ja kosteuspitoisuus heikkenee solumuutosten seurauksena mutta jätetään ikääntynyt iho tämän kirjoituksen ulkopuolelle, samoin ihosairaudet kuten atooppinen ihottuma jolla on eri vaatimukset. Puhutaan nyt ihonhoidosta yleisellä tasolla.

Terveen ihon pinta on kuin ehjä, vahva tiilimuuri joka pitää tunkeilijat kuten mikrobit, kemikaalit, haitallisen säteilyn (tai ainakin osan siitä) ja ilmansaasteet ulkopuolella.

Tietysti me kauneudenhoidosta välittävät ihmiset saatamme usein nähdä ihon vain yhtenä esteettisenä osana kehoamme, mutta estetiikkaa tärkeämpi rooli on suojata meitä ja elimistöämme.

Kun suojabarriääri on vahingoittunut, ihon kyky pidättää kosteutta ja pitää mikro-organismit ulkona heikentyy, mikä ilmenee mm. ihon kuivuutena ja epäpuhtauksina. Kuivuuden ja karheuden tunne iholla tai epäpuhtaudet ovat yleisimpiä ja tavallisimpia syitä hoitaa ihoa; puhdistamme ja kosteutamme jotta iho tuntuisi ja näyttäisi mukavalta.

Noniin. Jos siis hoidolla pyritään tasapainottamaan iho ja tukemaan suojabarriääriä, niin onnistunut hoito eli omalle iholle sopivat tuotteet ja rutiini johtavat vahvaan ja terveeseen hydrolipidikalvoon. Eikö niin? Tällöin ihon pitäisi kai pääsääntöisesti voida hyvin, ja se ”pärjäisi”, jos nyt ei aivan täysin ilman kosmetiikkaa (iho ei kuitenkaan pysty puhdistamaan itse itseään) niin ainakin ylläpitävällä perushoidolla.

Jos todella yksinkertaistetaan, sopivan hoidon pitäisi poistaa tai merkittävästi vähentää epätasapainotiloja kuten kuivuutta ja näppylöitä.

Kuitenkin, lukiessa ihoaan huolellisesti hoitavien ja kosmetiikkaa harrastavien ihmisten kirjoituksia (kyllä, myös minun), syntyy usein mielikuva, että iho ei pärjääkään ilman jatkuvaa tehohoitoa ja kuureja.

Iho kaipaa niin paljon syväkosteutusta että ylläpitävään perushoitoonkin kuuluu jopa 3-4 tuotteen kerrostusta. ”Hyvinvoivan, kosteutetun” ihon hoitosuosituksista voi lukea, kuinka iho kiittää päivittäisistä ampullien, sheet maskien tai yönaamioiden käytöstä. Pitkin päivää on hyvä suihkutella ihoa vielä kosteussuihkeilla ettei iho vain pääse kuivumaan, ja meikkikin saisi ihanteellisesti olla ihoa hoitavaa ja kosteuttavaa.

Koska muuten iho voi tuntua ikävältä, sitä voi kiristää tai se voi olla samea.

Eikö tämä käytännössä tarkoita sitä, että iho ei olekaan tasapainossa?

Tämä on ydinihmetykseni, ja heräsin miettimään tätä taas toden teolla luettuani kevään aikana Charlotte Cho’n The Little Book Of Skincare -kirjan.

Jos iho kaiken tämän puunaamisen seurauksena tuntuu edelleen herkästi kuivalta ja epämukavalta ja vaatii jatkuvaa tehohoitoa naamioiden ja muiden ennen vanhaan vain kuuriluontoisesti tai kerran kuussa käytettyjen tehohoitojen muodossa, tulee mieleen, ettei ihon suojavaippa varsinaisesti olekaan terve ja vahva.

Viimeinen mietiskelyni ei ole mitään uutta ja erikoista vaan osa ihmisistä on aina ollut tätä mieltä:

Voiko iho tulla riippuvaiseksi ihonhoitotuotteista?

Kun kosteuspommitamme ihoa kimmoisaksi, pehmeäksi ja heleäksi, otammeko samalla ihon tasapainon ylläpidon omiin käsiimme? Voiko pyrkimyksemme vahvistaa ihon suojakelmua johtaa siihen, että samalla heikennämmekin ihon omaa kykyä pysyä terveenä?

Lopuksi totean, että luonnollisestikin ihonhoidon tarpeisiin vaikuttaa moni muukin asia kuin ihon oma tyyppi, kuten ympäristö ja ilmasto. Kenties ihmettelyäni ohjaa oma maantieteellinen sijaintini joka asettaa ihonhoidolle huomattavasti helpommat puitteet kuin ihmisille, jotka asuvat aavikkoilmastossa, voimakkaan UV-indeksin maassa tai erityisen saasteisessa ympäristössä. Näissä ympäristöissä iholla on suuremmat haasteet ylläpitää kosteustasapainoaan ja suojautua ulkoisilta rasitteilta.

Mutta monella meistä ei ole näitä haasteita. Silti olemme ”ulkoistaneet” ihon hyvinvoinnin kosmetiikalle.

Olen aivan tietoinen siitä, että myös oma nykyinen ihonhoitorutiinini saattaa joiltain osin olla ylihoitamista. Olen saavuttanut ihonhoidolla pehmeän, sileän ja kuulaan ihon jolla on tuskin koskaan epäpuhtauksia, mutta tiedänkö lopulta, olisiko se vähemmän pehmeä ja kuulas jos käyttäisin kolmen kosteustuotteen sijaan vain yhtä…? Hoidanko kasvosuihkeilla ja seerumeillani siis kuitenkin enemmän mieltäni kuin ihoani..?

Kommentit (46)

  1. Ellivelli

    Huomenta:). Sitä minäkin mietin.. Kyllä se taitaa olla molempia. Huomaan, kun käytän the Ordinaryn tylsiä (joskin tehokkaita) pipetti-pulloja, että mieli kaipaa tuoksuja ja värikkäitä puteleita. Nyt koitan rajoittaa sen verran, että en käytä montaa päällekkäistä ”tehohoitoa”.. Yksi seerumi/ilta kyllä piisaa. Nyt kesällä ihoni on paremmassa kunnossa kuin koskaan.. Se on osittain jopa häiritsevän kuulas!

    1. Sanni

      Se on osittain jopa häiritsevän kuulas!

      *nauraa* ^_^ On siis mahdollista saavuttaa jopa häiritsevän hyväkuntoinen iho…! ^_^ :D

    2. Miia

      Lomalla minulla tuppaa jäämään ihonhoito hieman reruperälle. Kun en käy töissä, en jaksa meikatakaan. Ja kun en käytä meikkiä, ihon puhdistus hoituu useimmiten pelkällä vesihuuhtaisulla.
      Olen lomien aikana huomannut, että ihoni vaatii paljon vähemmän hoitotuotteita ja rasvausta. Talvella toki vähän enemmän kuin kesällä. Ihotyyppini on kuiva ja epäpuhtauksia esiintyy harvoin. Ainoa selitys tähän rasvaamisen tarpeettomuuteen on se, että en käytä putsaria. Oma mielipiteeni on se, että putsareiden käyttö johtaa siihen, että hoitotuotteita tarvitaan enemmän. Veikkaan, että normaali iho (poislukien nyt siis atopia, akne yms.) näyttäisi jotakuinkin samalta ja voisi ihan yhtä hyvin, jos jättäisimme koko ihonhoitorutiinin pois. :)

      1. Sanni

        Oma mielipiteeni on se, että putsareiden käyttö johtaa siihen, että hoitotuotteita tarvitaan enemmän.

        Ihan varmasti puhdistusaineet, etenkin pinta-aktiivisia aineita sisältävät, vaikuttavat siihen että iho tuntuu kuivemmalta. Pinta-aktiiviset aineet vievät iholta aina pois osan sen suojakelmusta ja tämä täytyy kompensoida kosteusvoiteella. Toisaalta pinta-aktiivisista aineista on hyötyäkin sillä lian poistaminen iholta edistää myös ihon hyvinvointia.

      Vastaa

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *