Hyvvee ja halpoo

Eli Urtekram :)

Halpuus on tietenkin aina suhteellista, mutta luonnonkosmetiikan maailmassa Urtekram edustaa epäilemättä edullisinta päätä. Se on ns. markettiluonnonkosmetiikkaa, ja sen myyntikanavina toimivatkin erikoismyymälöiden lisäksi myös suuret marketit.

Tulipahan muuten jälleen lisää palautetta annettavaksi merkille; Urtekramin sivuilta ei löydy listaa jälleenmyyjistä. On kyllä kova halu myydä tuotteitaan! :D Eilenkin minulta kyseltiin mistä tuotteita voi ostaa, ja osasin vastata vain sen kaupan mistä itse ostin, eli Prisma. Olen nähnyt tuotteita muissakin S-Ryhmän marketeissa, valikoimat tietysti vaihtelevat. Keskon kaupoista en osaa sanoa.

Urtekram_Ruusu_tuotteet

Mutta joo! Viimein asiaan. :)

Sain Urtekramilta testiin viisi Ruusu-sarjan tuotetta; shampoon ja hoitoaineen, käsivoiteen, deodorantin ja palasaippuan. Niistä innostuttuani ostin itse vielä Pohjolan Koivu -sarjan käsivoiteen, hoitoaineen ja vartaloemulsion.

Urtekram_Koivu

Ensiksi: tuoksu.

Ruusu-sarjan on nyt sitten taas sitä tunkkaisempaa ruusu-osastoa, josta itse en välitä lainkaan. Ruusun tuoksuahan on monenlaista, osan ollessa makeampia ja raikkaampia ja osan (ja minun kokemukseni perusteella suuremman osan) ollessa raskaampia eikä juuri lainkaan makeita. Urtekramin Ruusu kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.

Yleisesti ottaen, tutustuttuani kahden sarjan tuotteisiin, pidän tuoksua käytännössä niiden ainoana miinuksena. Tuoksu on usein hieman ongelmallinen asia luonnonkosmetiikassa, ainakin normikosmetiikan tuoksumaailmaan tottuneiden vinkkelistä. Luonnonkosmetiikan tuoksut ovat usein yrttisiä, heinämäisiä tai voimakkaasti eteeristen öljyjen hallitsemia. Niistä joko tykkää tai ei. Jokunen merkki, kuten Estelle & Thild, on kehittänyt tästä tyylistä poikkeavan tuoksukokonaisuuden. Urtekramin tuoksut taas ovat hyvin perinteisen luonnonkosmetiikkamaisia.

Koivu-sarjan tuotteet eivät tuoksu koivulta, mikä tuli vähän yllätyksenä. Olen yrittänyt miettiä miltä tuotteet itse asiassa tuoksuvat, ja vasta lukijan eilisestä kommentista opin, että ruiskaunokilta (lukee näemmä nettisivullakin). Tuoksu on parempi kuin Ruusussa, mutta ei mitenkään erityisen tenhoava. Sanotaanko, ei-tunteita-herättävä. :)

Urtekram_kasivoiteet

Aloitetaan käsivoiteista.

Oooh, ihania!! (Incit kaikkiin Urtekramin tuotteisiin löytää muuten heidän sivuiltaan.) Olen käsivoiteiden suurkuluttaja ja tykkään eniten hieman täyteläisemmistä, tehokkaasti sekä pehmentävistä että kosteuttavista koostumuksista. Talvella joudun käyttämään kunnon suojaavan kalvon jättävää käsivoidetta, vetisillä yksilöillä voi heittää, no, sitä vesilintua vaikka.

Urtekramin käsivoiteet ovat täyteläisyysasteeltaan jotain kevyen ja mediumin välimaastossa. Ne eivät tunnu rasvaisilta eikä käsiin jää tahmeaa pintaa, mutta ne eivät myöskään ole vesimäisen ohuita. Suojaavassa ja hyvin pehmittävässä koostumuksessa on mm. manteliöljyä, sheavoita ja helokkiöljyä. Voiteissa ei ole alkoholia. Näitä tulen ostamaan lisää!

Urtekram_Ruusu_hiustuotteet

Hiustuotteet

Kuten eilisessä postauksessa kirjoittelin, Ruusu-sarjassa on kaksi eri shampoota; normaaleille ja kuiville. Ruusu-hoitoaineita on vain yksi, monitulkintaisella kuvauksella, ”hemmotteleva”. Mikä siinä sitten niin hemmottelee, jää salaisuudeksi. Koivu-hoitoaine tuntuu hiuksissa käytännössä ihan samalle, ja se ei lupaa hemmotella, vaan kosteuttaa ;)

Ruusu-shampoo normaaleille hiuksille

Koostumus on tuttua kamaa; todella nestemäinen. Tämä on luonnonkosmetiikan shampoissa normi. Ei koostumuksella muuten niin väliä, mutta shampoota menee hukkaan kun sitä väkisinkin valuu aina kämmeneltä lattialle. Ja päähän suoraan kaataessa tulee lorauttaneeksi aika paljon kun ei näe, ja tällöinkin shampoota kuluu. Koostumus ei siis tee tuotteesta kovin taloudellista.

En tiedä miten paljon Urtekramin kuivien hiusten shampoo eroaa käytössä normaalien hiusten yksilöstä, mutta minun hiuksissani jo tämä normaalitukan shampoo tuntuu aika hoitavalta. Hoitavalla tarkoitan sitä, että shampoo jättää hiukset selviksi. Yleensä normaalin hiustyypin shampoot tuntuvat minun hiuksissani suhteellisen peseviltä ja hiukset jäävät narskuviksi ja tuntuvat huuhdellessa karheilta ja hieman takkuisilta. Ruusu-shampoo ei tee sitä efektiä. Annoin shampoon parin testiviikon jälkeen siskolleni (jolla on erittäin kuivat ja käsitellyt hiukset), ja myös hän tykkää shampoosta kovasti. Pesuteho on miedompi kuin normikosmetiikan shampoissa, eivätkä hiukset jää yhtä ilmaviksi kuin pesevämmällä shampoolla, mutta jos kaipaa nimenomaan hellävaraista ja hoitavaa shampoota, tämä vastaa aika lailla kriteereitä.

Ainesosatasolla Urtekramin kuivien hiusten shampoot eroavat normihiusten shampoista ainesosaparivaljakolla hydrattu maissitärkkelys & sokerijuurikasuute. Täytyy joskus kokeilla kuivien hiustenkin versiota jotta pääsee toteamaan käytännössä, miltä se tuntuu. Ainakaan kuivien hiusten versio ei ainesosiensa puolesta kuulosta raskaalta.

Urtekram_Koivu_hoitis

Ruusu – ja Koivu -hoitoaineet

Kun kyseessä on sertifioinnin standardit täyttävä hoitoaine, suhtaudun siihen aina erityisellä uteliaisuudella. Kuten tunnettua, useimmille valmistajille on haasteellista (lue: käytännössä toistaiseksi mahdotonta) valmistaa oikeasti silottavia, tehokkaasti selvittäviä hoitoaineita ilman sertifikaattien kieltämiä aineita. Lähes kaikki parhaat luonnonkosmetiikan hoitikset ovatkin siis sertifioimattomia, poikkeuksena Aubreyn ja Sanctumin hoitoaineet.

Nyt voin omalta kohdaltani lisätä Urtekramin hoitikset poikkeusten joukkoon. Niillä on sertifikaatti, ja ne toimivat. Eivät ole yhtä hoitavia kuin ”kuninkaalliset” Aubrey ja Sanctum, mutta verrattuna esimerkiksi Laveran, Santen ja Weledan sertifioituihin hoitoaineisiin, tulos on erinomainen.

Hoitisten koostumus on löysähkö, mutta ei liian liru. Ne eivät tunnu hiuksissa yhtä liukkailta kuin Aubrey ja Sanctum, mutta ehdottomasti paremmilta kuin yllämainitut muut sertifioidut. Kirjoitan Koivu- ja Ruusu-hoitoaineista monikossa, sillä en huomannut niissä käytännössä mitään muuta eroa kuin tuoksun, joka Koivussa on minulle mieleisempi. Kumpikin selvittää hiukset hyvin ja jättää hiukset todella pehmeiksi ja sileiksi. Huuhteluvaiheessa fiilis ei ole yhtä silkkinen kuin Kuningattarilla, mutta todella hyvä kuitenkin. Ja te tiedätte miten tarkka olen hiustuotteideni toimivuudesta! ;)

Ainoa seikka, missä hoitikset häviävät synteettisille, on sähköisyys. Valmistajat ovat myöntäneet, että luonnonkosmetiikan keinoin on vaikeaa saada hiustuotteisiin anti-staattinen ominaisuus, ja sen olen todellakin vuosien varrella huomannut. Sertifioinnin kriteerit täyttävä hoitis jättää hiukset käytännössä aina enemmän tai vähemmän sähköisiksi. Eipä sitten muuta kuin avuksi synteettinen anti-staattinen suihke, jota olen tänäkin aamuna saanut Ruusu-hoitiksen jäljiltä suihkia runsaasti.

Tästä huolimatta käyttäisin Urtekramin hoitiksia oikein mielelläni. Hiusten pehmeys, sileys ja takuttomuus on minulle arvo numero 1. :)

Urtekram_Ruusudeo

Deodorantti

Joku kysyi minulta eilen, koenko, että nämä ”toimivat”. Tämä on aina kiintoisa kysymys deodorantin kohdalla. Siis kun puhutaan nimenomaan deodorantista, ei antiperspirantista. Useimmat mieltävät toimivan dödön sellaisena, että se pitää hajun loitolla sekä kainalot kuivina, mutta deodoranttien kohdalla voidaan arvioida vain ensin mainittua, sillä niiden ei ole tarkoitus pitää kainaloita kuivina. Minä taas arvostan nimenomaan kuivuus-ominaisuutta, minkä vuoksi käytän mieluummin antiperspirantteja. Sellaisia ei luonnonkosmetiikassa ole tarjolla, koska antiperspiranteissa käytetyt alumiinipohjaiset ainesosat (tavallisimmin aluminum cholohydrate ja aluminum zirconium) ovat kiellettyjä.

Lyhykäisyydessään Urtekramin dödöstä: kuivuu hitaasti. Muuta en osaa sanoa, sillä olen huono arvioimaan toimivuutta hajun kannalta. Normaali ”arkihikeni” ei juuri haise miltään (heh, kaikkea sitä saa blogiinsa kirjoittaa :D), joten kainaloni eivät oikeastaan haise oli siellä jotain antibakteerisia aineita tai ei. (Stressihiki on asia erikseen, mutta en ole tainnut olla erityisen stressaantunut Urtekramin testijaksolla joten en ole päässyt testaamaan deodoranttia stressihikeen :))

Luonnonkosmetiikan deodoranteissa käytetään potassium alum -nimistä ainesosaa, joka on mineraalikristalli, mutta siinä on myös alumiinia. Potassium alumin vaikutuksista iholla löytyy hyvin ristiriitaista tietoa, eikä taaskaan auta muu kuin valita mihin lähteeseen haluaa uskoa – vai välittääkö asiasta lainkaan.  Esimerkiksi Ruohonjuuren sivulta löytyy artikkeli, jonka mukaan ”Potassium alum sisältää myös alumiinia, mutta pääasiallinen ero muihin yhdisteisiin on, että kristalli molekyyli on suuri ja ei voi imeytyä ihoon ja se toimii ilman negatiivisia haittavaikutuksia.” Toiset lähteet taas sanovat, että potassium alumin molekyylit hajoavat kostuessaan kristallimuodostaan ioneiksi jotka ovat vielä paljon pienempiä kuin antiperspiranteissa käytettyjen alumiiniyhdisteiden molekyylit, ja näin ollen voivat imeytyä elimistöön (lähde: Chemical Of The Day).

Urtekram_Ruusu_saippua

Palasaippua

Pehmeä, runsaasti vaahtoava saippua. Saippuoitahan on sellaista kovempaa laatua ja sitten hyvin pehmeää ja rasvaista, Urtekram kuuluu jälkimmäiseen tyyppiin. Nettisivulla tuotetta kuvataan näin: ”pehmeä vaahto sisältää runsaasti hoitavaa glyseriiniä ja ihania eteerisiä öljyjä, jotka pesevät kätesi puhtaiksi ja pehmeiksi. Nautinnon täydentää tieto siitä, että pehmeän vaahdon salaisuus, palmuöljy, on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.”

Tietääkö joku mikä juttu saippuan valmistustekniikassa vaikuttaa tuohon pehmeyteen..? Saippuoissahan on aina rasvaa ja glyseriiniä (lähde), joten onko sitten valitulla rasvan laadulla merkitystä pehmeyden kannalta..? Näin voisin olettaa.

Ruusu-saippua tuntuu todellakin oikein miellyttävältä ja vaahtoaa runsaasti ja pehmeästi. Iho ei jää kuivan ja kiristävän tuntuiseksi. Koostumuksen miinuksena epätaloudellisuus – saippua kuluu pehmeytensä takia todella nopeasti.

Urtekram_Koivu_Lotion

Koivu-vartalovoide

Tämäkin tuote on aivan ihana. Koostumus on hitusen täyteläisempi kuin käsivoiteissa, juuri ihanteellinen minun makuuni. Ohuen lirut vartaloemulsiot eivät kosteuta ihoani tarpeeksi, mutta en toisaalta pidä paksusta body butteristakaan. Urtekramin light/medium-rasvainen koostumus ei ihan voita suurinta suosikkiani Estelle & Thildiä, mutta on erittäin paljon mieleeni. Voide pehmentää ja kosteuttaa ihoa sheavoin, oliiviöljyn, aprikoosinsiemen-, helokki- ja jojobaöljyn voimin.

(Surukseni muuten huomasin että nyt se on sitten tapahtunut: E&T:n uudistus on vihdoin saavuttanut vartalotuoteosaston ja Bergamot-tuotteet ovat jo kadonneet sivuilta, enää Baby-linjan voiteet ovat jäljellä…. Äkkiä hamstraamaan..!!)

Urtekramin vartalovoiteissakaan ei ole alkoholia. Itse asiassa en ole toistaiseksi huomannut yhdenkään tutkimani Urtekram-tuotteen incissä alkoholia (hyviä rasva-alkoholeja lukuunottamatta).

.

Hintaesimerkkejä:

Shampoo 250 ml – 4€

Hoitoaine 250 ml – 4,40€

Vartalovoide 245 ml – 6€

Käsivoide 75 ml – 3,90€

Palasaippua 100 g – 1,90€

Deodorantti 50 ml – 3,90€

Kaiken kaikkiaan: todella ilahduttava kohtaaminen. :) Hyvähyvä Urtekram!

(…vielä kun saisitte nettisivunkin viilattua käyttäjäystävällisemmäksi… ;))

Kommentit (81)
  1. ”arkihikeni ei juuri haise miltään”

  2. Ainakin Urtekramin Aloe Vera -shampoo pesi tukan todella, ja siis oikeasti todella narskuvan puhtaiksi. Rasvaiselle päälle suosittelisin sitä. Nyt mieli tekisi kokeilla pitkästä aikaa jotain toista varianttia, joko ruusua tai laventelia. Itse tykkään aidon ruusun tuoksusta aivan hulluna. Myös laventeli on ihana. :)

    En tiedä, ovatko nämä tuotteet miten paljon muuttuneet pakkausuudistuksen myötä. Vanhan paketin aikaan käytin näitä paljonkin, nyt on ollut välissä muutaman vuoden tauko. Urtekram on kyllä ihana, esim. mausteet ovat hyviä, samoin maapähkinävoi; siinä ei ole sokeria laisinkaan. ;)

    1. Tuo ruusun tuoksu on kyllä tosi mielenkiintoinen jakaessaan kokemukset, vähän samanlainen juttu kuin se sinimusta/valkokulta-mekko -homma :D Mun hajuaistin mukaan tuo tuoksu on kertakaikkiaan hirveä, enkä mitenkään pysty ymmärtämään miten joku voi haistaa sen hyvänä. Samaan tapaan kuin ne, jotka näkivät mekon sinimustana, eivät pystyneet käsittämään miten joku saattoi nähdä sen valkokultana. Ja kumpikin osapuoli oli yhtä oikeassa :)

      1. Pah, mutta eikö se nimenomaan ollut sinimusta?! Mä näin sen sinimustana kaikissa kuvissa, tosin viime viikolla näin jossain (en muista missä) kuvan, jossa mekko oli munkin silmääni valkokultainen. Sama mekko siis, ei mikään uusi versio.

        Jännä miten tälläistä tapahtuu ihan ihmistenkin kesken.
        Pistää vaan miettimään, että mitenköhän maailman mahtavat nähdä sellaiset eläimet, jotka näkevät ”meidän” näköalueemme lisäksi infrapunaa ja ultraviolettia…

        1. Pah, mutta eikö se nimenomaan ollut sinimusta?!

          Joo, olihan se :) Tarkoitin tuolla ”kumpikin osapuoli oli oikeassa” sitä, että mekon tapauksessa aivokuoren näköalue tulkitsi vastaanottamansa informaation eri lailla, ja tämän tulkinnan perusteella valkokultana nähnyt ei mitenkään kyennyt näkemään mekkoa sinimustana ja toisin päin. Siinä mielessä kumpikin osapuoli oli oikeassa.

          Vaikka mekko oikeasti oli sinimusta, niin valkokultana nähneiden aivokuori ei pystynyt tietoa tällä lailla välittämään, jolloin he olivat tavallaan yhtä oikeassa. Lopulta voidaan alkaa miettiä mitä värit edes ovat ja onko ”oikeita värejä” ylipäänsä olemassa – onko vain ihmisten tulkintoja valon sähkömagneettisesta säteilystä :)

          Tuoksunkin kokemiseen vaikuttaa aivokuorella tapahtuva tulkinta tuoksumolekyyleistä.

          1. ”Lopulta voidaan alkaa miettiä mitä värit edes ovat ja onko “oikeita värejä” ylipäänsä olemassa – onko vain ihmisten tulkintoja valon sähkömagneettisesta säteilystä:)”

            -Mun käsittääkseni oikea vastaus lienee, ihan jo tieteen näkökulmastakin, tuo jälkimmäinen.

      2. Hä, se mekkohan on sinimusta! :D :D :D :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *