Karkkipäivä
Karkkipäivä

Hyvä ruoka, parempi mieli part 2

Ruoasta on tullut iso osa elämääni ja kosmetiikan ohessa rakkaimpia harrastuksiani sen jälkeen, kun puolitoista vuotta sitten muutin ruokavalioni. Jos jokin, niin hyvä ruoka piristää synkimmätkin hetket. Osa teistä ehkä muistaa tämän postauksen?

Eilen lähdin aamuisen nettisessioni jälkeen kävelylle Lissabonin Chiadon ja Bairro Alton kaupunginosiin. Lounasaikaan reittini saavutti ravintola Terran, jota suositeltiin minulle kaupungin parhaana kasvisravintolana. Kokemus oli niin positiivinen, että halusin kirjoittaa siitä teillekin. Ja samalla höpötellä hieman ruoka-asioista yleensä.

Terran lounasbuffet kustansi 12,50€ ja hintaan kuului juomat, keitto, salaatit, piirakat, lämpimät ruoat, jälkkärit… no, tietysti kaikki pöydän antimet niinkuin buffetiin kuuluu. :)

Puolet ruoasta oli karppaajalle sopimatonta kuten pastaa, riisiä, piirakoita ja leivitettyjä kasvispihvejä, mutta löysin joukosta enemmän kuin tarpeeksi herkullista syötävää.

En jaksanut mitenkään ottaa santsikierrosta tämän annoksen jälkeen. Valitsin lautaselle retiisi-mansikkasalaattia,  pinaattimuhennosta, kermassa haudutettua seitania yrteillä ja punapippurilla maustettuna, uunissa haudutettua tofua ja kastanjaa ruskeassa kastikkeessa, yrttimarinoitua kurkku-porkkanasalaattia, tuoretta tomaattia ja jotain ihanaa vaaleanpunaista kastiketta. :) Kasvissosekeitto oli myöskin hyvää mutta en pysty sanomaan mistä kasviksista se oli valmistettu.

Lounaani nautin kuusen katveessa joulumusiikin soidessa. :) Mä niin tarvitsin tällaisen jouluruiskeen…! ^_^ Ravintola oli todella viihtyisä, siisti ja kotoisa. Voin suositella mitä lämpimimmin kaikille Lissaboniin matkaaville kasvissyöjille ja vegaaneille.

Terra löytyy osoitteesta Rua da Palmeira 15, Bairro Alto. Sijainti on kauempana perinteisimmistä ”turistialueista”, mutta sinne hankkiutuminen joko lounaalle tai illalliselle on varmasti vaivan arvoinen.

Kaikkien näiden viikkojen jälkeen voin sen pidempiä miettimättä sanoa, että kaipaan kotoa ihan eniten omaa ruokaani ja ruokailurutiiniani.

Vaikka kasvissyöjä-karppaajalle sopivan ruoan löytäminen ei mikään ihan mieletön haaste ole matkalla ollutkaan (koska aina voi halutessaan tilata salaattia ;)), niin olen kuitenkin päätynyt syömään sen verran paljon väärää ravintoa että se näkyy ja tuntuu kropassa. Vaa’alla en ole käynyt, mutta veikkaan painoni nousseen matkalla 2-3 kiloa. Ja turvotus on ilmiselvää.

Vaikka olen välttänyt ”puhdasta” pastaa, leipää, riisiä, perunaa ja sokeripitoisia ruoka-aineita, olen kuitenkin syönyt jauhoa sisältäviä kasvispyöryköitä, sokeripitoisia kastikkeita, riisipitoisia tofupihvejä ja perunaa sisältäviä omelettejä. Kohteliaisuudesta olen syönyt muutaman Couchsurfing-houstin tarjoaman suklaamakeisenkin.

Nämä tilanteissaan pieniltä tuntuvat hiilihydraattihairahdukset ovat kuitenkin monta viikkoa jatkuvina muuttaneet sen, mikä vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavilla on yleensä pointtina; rasvaperusteinen aineenvaihdunta. Kun pitää ravintonsa hiilihydraattipitoisuuden tarpeeksi alhaisena tietyn aikaa, muuttuu elimistön aineenvaihdunta niin, että se glukoosin (hiilihydraattien) sijaan alkaa käyttää energian lähteenä elimistön omia rasvavarastoja.

Minun aineenvaihduntani on vääränlaisen ruokailun seurauksena vaihtunut takaisin glukoosipohjaiseksi, ja  siksi kroppani on alkanut taas jemmata nesteitä –> aiheuttaa turvotusta ja raskasta oloa.

I’ll tell you this: vaikka nautin jokaisesta matkan aikana nautitusta suupalasta pinaattipiirakkaa, simpukkapastaa tai suklaakakkua, niin en malta odottaa että pääsen taas jatkamaan normaalia ruokavaliotani. What happened on the trip, stays on the trip.

Jotkut karppauksen aloittaneet sortuvat helposti takaisin vanhoihin tapoihinsa sallittuaan itselleen muutaman hairahduksen. Jos jotain olen näiden viikkojen aikana tajunnut, niin ainakin sen, että minulle ei käy niin. Oloni on rasva-aineenvaihdunnalla niin hyvä, piirakat ja pastat eivät ole pitkässä juoksussa sen arvoisia, että haluaisin niiden tuoman makuelämyksen vuoksi palata entiseen olotilaani. Vastaavia makunautintoja pystyn luomaan kotikeittiössäni vhh-resepteilläkin.

Vähähiilihydraattinen ravinto on todellakin minulle Se Oikea Juttu ja tulee jäämään elämäntavaksi.

Ja hei – vielä yksi ravintolavinkki tähän loppuun! Söin elämäni parhaimmat tofupihvit kuvan ravintolassa: Babete Gastro Bar. Tämä pikkuinen brasilialainen baari sijaitsee ihan keskustassa lähellä Rossio-aukiota, osoitteessa Calcada do Duque 57. Tofupihvit tarjoiltiin suussasulavan sienikastikkeen ja runsaan salaatin kera, ja hintaa annoksella oli 8,50€. Jos menet Lissaboniin ja pidät kasvisruoasta, näitä on pakko maistaa! Mun on ehkä mentävä syömään tuo annos vielä uudelleen… :)

 P.S. Yksi lukija kysyi eilisen postauksen kommenteissa voisinko kirjoittaa enemmänkin ruokavaliostani ja etenkin siitä kun palaan taas tiukemmalle linjalle. Minähän kyllä kirjoitan ruoasta mielelläni, mutta en halua tehdä Karkkipäivästä epämääräistä sillisalaattia jossa on joka toinen päivä joku eri aiheinen postaus…. Haluan kuitenkin pitää blogin kosmetiikkablogina tästä matkaosiosta huolimatta. Kysynkin siis teiltä mitä mieltä olette: kiinnostaisiko ruokavalioteema vaikka tammikuulle? (Vuoden alussa moni yrittää muutenkin saada syömisensä kuriin… ^_^)? Ruoka-postauksia tulisi kosmetiikkajuttujen lomassa ehkä pari viikossa.

Kommentit (44)

  1. Nimetön

    Haha ruokaa, slurps! Ja aina niin ihanan Sannin tekstit! :) Älä murehdi sitä tietokonettasi – tavaroita saa aina uusia (vaikka tietenkin harmittaa, nykyihminen se on niin riippuvainen tärkeistä tiedostoistaan yms) mutta muistoja ei! Nauti loppureissusta täysin siemauksin – minun unelmanikin on nähdä New york jouluvetimissään, puhumattakaan New year’s evestä;) xoxo!

  2. Tintti

    Ilman muuta ruoka-aiheiset jutut kiinnostaa! Ne yksittäiset postaukset on helppo hypätä yli, jos ei kiinnosta. Itse voin paljon paljon paremmin hyväkarppaamalla, painoakin on lähtenyt 15 kg ihan vaan vähentämällä sokeroitujen tuotteiden, viljojen, pastan ja perunan syöntiä sekä syömällä kunnon rasvoja =).

  3. Sara

    Mä haluaisin kysyä semmoista, että millanen fiilis sulla on kun käyt yksin ravintoloissa syömässä? Oon itsekin reissannut jonkin verran yksin ja usein siis mennyt ravintoloihin yksin. Mua se ei haittaa, mutta joskus tuntuu että muut asiakkaat ja tarjoilijatkin kattoo tosi ihmeissään kun safkaan ja istun siellä yksinäni. :D Ja tosi usein tarjoilijakin kysyy että ”are you waiting for somebody? Will you have a drink while you’re waiting for your date?” Ömm, ei oo deittiä tulossa, ruokaa kiitos mulla on nälkä….

    • Sanni

      En ole koskaan edes miettinyt tuota itse asiassa… :) Eika kukaan ole koskaan kysynyt mitaan, muuta kuin etta ”Table for one?” :)

  4. Aurinkoinen

    Kauneushan tulee myös sisältä päin …Ehdottomasti ruokajuttuja, koska olen itsekin taas kovasti miettinyt mitä pitäisi tehdä, kun vatsa reistailee turvotuksella yms. Ja kasvotkin tuntuu turvonneilta, meikkaa siinä sitten. Kasvisruokakin kiinnostaisi, mutta tietoa on liikaa, joten tarvitsisin ihan kokemusperäistä tietoa ja arkipäivän ruokaohjeita.
    Äläkä murehdi sitä tietokonetta, mennyt mikä mennyt. Onneksi olet itse säästynyt onnettomuuksilta, se on tärkeintä. Itse pidän huolivihkoa (työhuolia), mutta huolipostaus ajaa saman asian. Asiat tekstinä paperilla tms. on parempi kuin asiat sekavana massana päässä, jota vain pyörittää ja pyörittää. Nauti nyt kaikesta hyvästä matkallasi, kyllä sitä murehtimaan vielä ehtii, jos sitten enää jaksaakaan. Aika hoitaa monet huolet.
    Hauskaa loppumatkaa!

  5. Nimetön

    Ruokajuttuja lisää kiitos!! Nimim. Yksi veltto ja turvonnut lisää

  6. Marisa

    Mun täytyy nyt myöntää, et mua ei henk.koht. oikeastaan kiinnosta nuo ruokapostaukset (en tee ruokaa :D ). Mutta en pane pätkääkään pahakseni vaikka niistä välillä kirjoittelet, vaikka sitten teemaviikkojen muodossa. :)

  7. Sari

    Voihan sitä yhdistää ruokajutut ja kosmetiikan. Eli siis ruoan esteettinen puoli ( sateenkaarisalaatit, hienot VHH leivonnaiset, jne) on sinänsä jo kuvien arvoinen juttu. Ja ruoka kosmetiikkana: kurkkua silmänympäryksille, kookosöljyä kosteuttamaan, Lapin marjoista tehdyt voiteet… ;) Luonnontuotteissahan käytetään paljon syötäviä raaka-aineita.
    Kiva että aurinko jo paistaa surun päälle!

  8. S

    Ruokajutut kiinnostavat! :)

    http://1beautybox.blogspot.fi/

  9. Mari

    Ehdottomasti ruokajuttuja! Olen itsekin vhh-ruokavaliolla ja kaipaan kipeästi uusia reseptejä. Sinun tonnikalapihvit olivat oikein hyviä, ja näkkäreitä on pitänyt kokeilla jo pitkän aikaa. Karppileivonnaisia en saa ikinä onnistumaan tai sitten ne eivät vaan maistu mun suussa hyvälle.

    Mukavaa loppureissua!

  10. Tiia

    Ilman muuta kiinnostaa! Varsinkin kun itselläkin on tällä hetkellä ruotuun palaaminen työn alla. En ymmärrä, miksi ihminen ei opi, että kaiken maailman roskan syömisestä seuraa aina se sama, kamala olo.
    Ps. Olen myös rakastanut kaikkia reseptejäsi, esim siemennäkkäreitä, Ah!

  11. sk

    Tykkään enemmän sillisalaattipostauksista kuin meikkipostauksista. Reissujuttusi ovat olleet tosi mielenkiintoisia! Eli toki toivon lisää myös ruokapostauksia. Oletko ajatellut aloittaa toisen blogin sillisalaattiasioille? Seuraisin :)

    Tuo ravintola vaikuttaa aivan ihanalta. Seitania ravintolasta? Vau! Itsekin olen kasvissyöjä.

    • Sanni

      Oletko ajatellut aloittaa toisen blogin sillisalaattiasioille? Seuraisin :)

      Heheh, jos vuorokaudessa olisi enemman tunteja niin varmasti aloittaisin…! ^_^

  12. Rosa

    Tämän postauksen myötä ruokateema todellakin alkoi kiinnostaa! Olisi kiva lukea aiheesta juuri täältä sinun blogistasi, jota käyn muutenkin lukemassa, sillä osaat kirjoittaa aiheesta vakuuttavasti ja kiinnostavasti. :)

  13. Minä

    Mulle tulee jotenkin tosi surullinen olo näitä sun ruokajuttuja lukiessa. Ruoka tuntuu aiheuttavan sulle kauheasti ahdistusta, ruokailussa tuntuu olevan kauheasti sääntöjä ja rajoituksia ja siihen liittyy hirveästi itsetarkkailua.

    • Sanni

      Ruoka tuntuu aiheuttavan sulle kauheasti ahdistusta

      Painvastoin, my friend, painvastoin :) Ennen ruoka aiheutti jatkuvaa ahdistusta ja syyllisyytta (–> kunnon ruoan sijaan soin jarkyttavan suuria lautasellisia pelkaa pastaa, ja jatkoin vaan samaan malliin vaikka tiesin etta vatsaongelmani johtuivat syomani ruoan laadusta) mutta nyt siita on muodostunut rentouttava harrastus josta iloitsee myos mieheni (jolle en ennen koskaan osannut laittaa mitaan ruokaa ^_^).

      Mutta kiitos huolenpidostasi. :) Voin kuitenkin ruokavalioni kanssa erittain hyvin ja nama negatiiviset tuntemukset liittyvat vain matkan aiheuttamiin olosuhteisiin. Kotona en tunne etta ruokavalioni rajoittaisi yhtaan mitaan.

  14. maria

    Niin kieroa kuin se onkin, niin karppaajien jutut kyllä kiinnostaa! Itse en pysty karppaamaan, seurauksena on todella surkea olo, mutta kiinnostaa todella paljon. Omaankin ruokavalioon on tullut takaisin ei-vähärasvaiset maidot ja rahkat, ja sokerien määrää on vähentynyt.

    Karppaushan on loppujen lopuksi hyvin pitkälle tapojen muuttamista terveellisemmäksi, tuntuu että useimmilla on tullut vain enemmän kasviksia lautaselle. Sen kasvisten ja prosessoimattoman ruoan vaikutuksen kyllä huomaa, on jotenkin todella paljon helpompi hengittääkin.

    • Sanni

      Karppaushan on loppujen lopuksi hyvin pitkälle tapojen muuttamista terveellisemmäksi, tuntuu että useimmilla on tullut vain enemmän kasviksia lautaselle.

      Ihan totta, yksinkertaisimmillaan hiilihydraattitietoisen ruokailun voi nahda juurikin noin etta prosessoitujen ja korkeasokeripitoisten valmisruokien sijaan alkaa kayttaa ns. oikeaa, puhdasta ruokaa jossa on viela kaikki ravintoaineet tallella. :)

  15. Reetta

    Ruokajutut ehdottomasti kiinnostaa. Ja juurikin ruokavalion vaikutukset. Monille syöminen on vain energian tankkausta vaikka se on paljonpaljon muutakin. Ja mukava lukea VHH-juttuja muunkin, kuin iltalehden näkökulmasta.

    Reilua neljää vuotta VHH:n parissa (onko siitä jo niin kauan :D) en vaihtaisi mihinkään.

    T: sekava Reetta

  16. Heidi K.

    Vau mikä valikoima. Ihanalta näyttää.

    Oletko käynyt Helsingissä Silvopleessä? Se on itselläni seuraavana kokeilulistalla.

    -Heidi
    http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/

    • Sanni

      Olen kaynyt Silvopleessa muistaakseni vuosia sitten…. Ainakin se oli joku Satu Silvon omistama kasvisruokaravintola, nimesta en ole ihan varma. :) Mutta hyvia kasvisruokaravintoloita ei tosiaan ole liikaa..! :)

  17. Radler

    Kun nyt oikein mielipiteitä kysellään niin kyllä pidän Karkkipäivää kosmetiikkablogina ja kosmetiikkajutut kiinnostavat itseäni eniten:)

  18. sasanka

    Ehdottomasti ”Kyllä” ruokapostauksille! Ja loistavaa kuulla että olet ehjänä takaisin koti-Suomessa. Kiitos waltavan ihanista kuvista matkasi varrelta, ne todella olivat ilo silmälle!

    • Sanni

      En ole vielä Suomessa, vasta viikon kuluttua. :) Tällä hetkellä mennään San Franciscossa. :)

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.