Karkkipäivä
Karkkipäivä

Hiusnaamiot vs. pikahoitoaineet – ja paluu suomukeskusteluun

Kuten kerroin, olen ollut hiusten tehohoitokuurilla Kreikasta paluusta lähtien.

Hiuslaatuni on luonnostaan kuiva ja suhteellisen kiilloton, mutta aika ajoin tukka kuivuu oikein erityisen rapeaksi hampuksi, etenkin pidemmillä matkoilla jolloin en hoida kutreja normaalin, hyvin öljypitoisen rutiinini mukaan.

Sanni_kuivat_hiukset

Tätä ei muuten voi sanoa tarpeeksi usein: öljyt ovat yksi tehokkaimmista ja kiistatta helpoimmista tavoista buustata hiusten hoitoa.

Helppoa siksi, että kuka tahansa voi ostaa kasviöljyjä ja lisätä niitä hiustenhoitoaineisiinsa; joko hiustuotemerkkien omia valmiita öljycocktaileja tai puhtaita yhden kasvin öljyjä (erityisen hyviä ovat kookos, monoï ja avokado). Muita tehoaineita kuten keratiiniyhdisteitä ei ihan tavallisten kauppojen hyllyiltä saa.

Hauschka_NeemOil

Kotioloissa sekoitan aina öljyjä hoitoaineisiini, mikä pitää hiukseni niin pehmeinä ja taipuisina ettei naamioille tai muille tehohoitokuureille tunnu arjessa olevan juuri tarvetta. Mutta reissussa en kanniskele öljyjä mukana. Tämä yhdistettynä auringonporotukseen ja meriveteen johtaa hiusten varsin rapsakkaan kuntoon. Sen lisäksi ne vielä venyivät kuin purkka.

Hiukset kriisiytyneenä (kesän Sveitsin reissun tahmakauhutkin vielä tuoreessa muistissa) päätin laittaa tukan hoitokuurille. Käyttäisin seuraavat kaksi kuukautta pelkkiä hiusnaamioita tavallisen hoitoaineen sijaan.

Kuurin aluksi päätin selvittää, mitä eroa naamiolla ja pikahoitoaineella konkreettisesti on.

Kuluttajalle eron on yleensä tämä: naamio on paksumpaa ja sitä pidetään hiuksissa pidempään, ja sitä mainostetaan tietenkin hoitavampana kuin perushoitoainetta. Mutta voiko laadukkaalla pikahoitoaineella saada samoja hoitotuloksia, jos sitä pitää päässä yhtä pitkään kuin naamiota?

Käännyin asiantuntijakontaktini, Sim Sensitiven kemisti Vesa Rämön puoleen.

Hiusnaamio_GarnierRespons_IMG_9547

Mitä eroa on hiusnaamiolla ja hoitoaineella?

Rämö vastaa diplomaattisesti, että erojen määrä on varmasti kiinni valmistajasta (mikä tietenkin pitää paikkansa), mutta yleisesti ottaen naamioissa on enemmän hoitavia aineita. Naamion koostumus on tavallista hoitoainetta paksumpaa, jotta se pysyy paremmin hiuksissa valumatta aineen vaikutuksen ajan – ja paksun kermainen koostumus tuo tietenkin myös laatuvaikutelmaa.

Paksuus tehdään useimmiten emulgaattoreilla (rasva-alkoholeilla), eikä se vaikuta juurikaan itse hoitotulokseen. Paksu koostumus ei siis itsessään kerro hoitavammista ainesosista, mutta sillä on tärkeä funktionaalinen rooli. En ollut ennen tullut ajatelleeksikaan, että totta kai paksu hoitoaine pysyy hiuksissa paremmin ja pääsee näin ollen myös vaikuttamaan tehokkaammin kuin hiuksista valuva vetisempi koostumus.

Entä voiko tavallinen hoitis olla yhtä hoitava kuin naamio? Olettaen, että siinä on laadukkaat ainesosat.

Rämö vastaa, että hyvällä hoitoaineella saa varmasti aika hyviä tuloksia kunhan käyttää hoitoainetta reippaasti, antaa sen vaikuttaa riittävän kauan ja päässä on myös pyyhe ehkäisemässä kuivumista. Hän kuitenkin lisää ettei lähtisi sanomaan, että pikahoitoaineella saadaan hiusmaskia vastaava tulos.

(Ymmärrän, ettei hiustuotevalmistaja voi tietenkään ottaa puolueettomasti kantaa tällaiseen asiaan.)

Hiukset08012014_

Mikroskooppia en omista enkä ole hiusteni kuntoa voinut millään tieteellisellä kojeistolla tutkia, mutta omat empiiriset havaintoni tukisivat sitä, että laadukas pikahoitoaine etenkin hyvillä öljyillä buustattuna ja pitkällä vaikutusajalla tekee hiuksistani yhtä hyvän tuntuiset kuin hiusnaamio. :) Ja pyyheturbaani estää valumisen.

Minua kiinnosti vielä tietää (ja juuri tämä on minusta aivan erityisen mielenkiintoista), mitkä ovat niitä ainesosia, joiden hiuksille tuoma hyöty kasvaa nimenomaan pitkällä vaikutusajalla. Pikahoitoaineethan toimivat eri periaatteella, ne kykenevät silottamaan hiuksen hetkessä, eikä ymmärrykseni mukaan esimerkiksi silikonin silottava vaikutus parane sen kummemmin vaikka muhittaisit sitä päässä kaksi tuntia. Naamioiden formuloinnissa oletettavasti siis suositaan ainesosia, joista on hiuksille enemmän hyötyä kun niiden antaa vaikuttaa pitkään.

Vesa Rämö kertoo, että vastakkaisiin sähkövarauksiin perustuvat hoitavat aineet (kationinen (+) hoitava aine kuten kvatti joka tarttuu anioniseen (-) hiukseen) eivät tarvitse pitkää kontaktiaikaa. Ja kvatithan ovat niitä silottavia ja sähköisyyttä poistavia ainesosia.

Tässä pieni esimerkkilistaus kationisista hoitavista aineista dermatologian professori Marie Lodénin kirjasta (teksti ruotsiksi mutta oikeanpuoleiset inci-nimet ovat kansainvälisiä):

Kationiset_tensidit_ja_polymeerit_IMG_0026

(Off topic – Lodénhan tunnetaan myös Idun Minerals -sarjan kehittäjänä ;)

Rämö: ”Pidempi kontaktiaika auttaa lähinnä paikkaavien, korjaavien ja kosteuttavien ainesosien kuten öljyjen ja aminohappojen imeytymistä hiukseen. Riippuen näiden aineiden molekyylikoosta ne voivat imeytyä ainakin osittain myös hiuksen sisälle eli jäädä suomujen alle niiden sulkeutuessa hoitoaineen vaikutusaikana.”

HEI – SUOMUT! Palataan niihin ihan kohta.

Ja öljyt ;) They are the good stuff.

Rämö jatkaa, että tarkempaa minimiaikaa ainesosien vaikutukselle on mahdoton arvuutella koska se riippuu aina olosuhteista eli käytetystä shampoosta, hiusten kosteudesta, hiusten kunnosta, veden laadusta, hoitavien ainesosien määrästä jne. Tämän vuoksi valmistajat antavat tuotteille tietyn aikavälin (ohjeessa voi lukea esim. 5-15 minuuttia) josta kuluttaja voi testata itselleen sopivan vaikutusajan.

Silikoneista Rämö toteaa, että on vaikea sanoa tämän laajan raaka-aineryhmän kohdalla yhtä absoluuttista totuutta, koska silikoneja on niin monia eri laatuja. ”Mikäli ne ovat varauksetonta eli inerttiä laatua, niin kemistin logiikalla sanoisin, että sama logiikka toimii niiden kanssa kuin öljyilläkin.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sannin maallikkotulkinta: tietyt silikoniyhdisteet saattavat nekin hyötyä pitkästä vaikutusajasta. Tässä taas nähdään, kuinka maallikkojen ei kannata yrittää ymmärtää silikoniyhdisteitä. Kovasti me haluaisimme leimata ne tietynlaisiksi ja tehdä yleistäviä tulkintoja, ja onhan niillä tiettyjä ilmeisiä funktioita kosmetiikassa jotka taviskin tajuaa primeria kämmenelle hieroessa tai latvaseerumia annostellessa. Mutta silikonien maailma on niin paljon laajempi kuin tutut dimethiconet ja cyclopentasiloxanet. Joiden niidenkin alla on satoja erilaisia, kuten hiljattain opimme.

Rämö nostaa esiin erityisryhmän naamioita, joilla hoidetaan hiusten lisäksi myös päänahkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kuivaa ja hilseilevää päänahkaa hoitavat tuotteet. ”Tässä ihokontaktissa vaikutusajalla on paljonkin merkitystä halutun efektin saavuttamisessa.”

Hiusnaamio_SIM_System4

*

Sitten vielä muutama sana kuuluisista suomuista.

En malta olla palaamatta parin vuoden takaiseen hiussuomukeskusteluun, nyt kun kaksi kemistiä on jälleen vahvistanut suomurakenteen olemassaolon.

Kuka muistaa tämän kiihkeäksikin käyneen, varsin kummallisen keskustelun blogissani? Olen vieläkin ymmälläni, että jollekulle on niin tärkeää tarttua siihen, millä nimellä hiuksen pinnan suomumaista rakennetta kutsutaan. Koko juttu oli lopulta mielestäni ihan älytöntä semanttista vääntöä :D Ja toinen tunteita nostattava asia on sitten näiden suomujen käytös – nousevatko niiden reunat hiuksen pinnasta vai ei, ja voiko niitä ”sulkea” millään kosmetiikan kemikaaleilla.

Juttu meni niin, että sain muuan lukijalta sähköpostia, jossa tämä pyysi minua lopettamaan hiussuomuista puhumisen hiusjuttujeni yhteydessä, koska ”ei ole mitään hiussuomuja” ja tällaisen palturin puhuminen verotti uskottavuuttani. Olin hämmästynyt. Termi ’hiussuomu’ on yleinen ja edelleen alan oppilaitoksissakin käytetty, ja kaikkihan meistä ovat nähneet mikroskooppikuvia hiuksen pinnasta. Kuvissa on selvästi havaittavissa suomumainen pintarakenne ja solureunoja jotka ovat vaurioituneen hiuksen pinnassa kohollaan. Se, millä nimellä näitä ”reunoja” kutsuu, suomut tai biologisesti korrektisti suomusolut, on minusta ihan epäolennaista ja asiasta närkästyminen aikamoista tarttumista lillukanvarsiin.

Hair_cuticle

Kuva: How To Make Your Hair Grow Faster

Suomessa on kuitenkin ainakin yksi hiusalan opettaja, joka kylvää oppia suomuttomista hiuksista ja siitä, ettei hiuksen pinnassa ole mitään mikä voisi avautua ja sulkeutua. (Minulle sähköpostia lähettänyt lukija on hänen oppilaitaan.)

Opettajan (joka osallistui myös blogini keskusteluun omalla nimellään) mielestä puheet avautuvista ja sulkeutuvista suomuista ovat vain hiustuotevalmistajien keksimää markkinointipuhetta, jolla saadaan kuluttajat uskomaan että hoitoaineella voidaan sulkea jotain hiuksen pinnassa.

Mainitsin Vesa Rämölle keskustelusta.

”Kyllä hiuksen pintarakenne on niin moneen otteeseen kuvattu erilaisin mikroskoopein, ettei sen rakenteen kyseenalaistamiseen ole ollut koskaan aihetta ainakaan minulla”, oli Rämön kommentti.

”Emäksisempi pH luonnollisesti turvottaa eli ’avaa’ hiusta ja happamampi ’sulkee’, termien käyttö tällä alalla on arkea enkä näe syytä niiden kyseenalaistamiseen”.

Samoilla linjoilla oli myös Lifehairin Alex Westerberg.

Hiussuomut_ph

Kuva: Alkaline Water Plus

Tuntuu hullulta, että joku haluaa niin kiihkeästi nousta barrikadeille suomuista puhumista vastaan ja takertuu niiden käytökseen liittyvään sanastoon. Open, raise, close, swell, kohota, avautua, sulkeutua, painua kiinni…

Mitä väliä sillä on, millä ilmaisuilla hiuksen pinnassa olevien repaleisten solureunojen kohoilemisesta puhutaan, kun lopputulema kuitenkin on, että pinta silottuu hoitoaineen vaikutuksesta, ja jää karheammaksi ilman hoitoainetta? Eikös niin? :) Tunteehan jokainen hiuksen käyttäytymisen jo sormissaan, ei siihen sanoja tarvita. Huonokuntoinen hius on karhea ja kiilloton, terve ja/tai hoitoaineella hoidettu (eli pinnoitettu) on sileä ja heijastaa valoa. Hiuksen sileys ja kiiltävyys on yhtä kuin litteät, ”kiinni” olevat suomusolujen reunat.

Eivät hiustuotevalmistajat ole taikoneet hiuksiamme pörröisiksi, takkuisiksi ja sähköisiksi saadakseen myytyä hoitoaineita – hiuksissa on kyseisiä ominaisuuksia ihan luonnostaan. Tai kemiallisten käsittelyjen ja hiustenmuotoilun seurauksena. ;)

* * Hiusnaamiovertailu vuorossa blogissa viikonloppuna * *

Tämä lähtee nyt suihkuun silottelemaan hiuksiaan :D

Kommentit (49)

  1. Kronos

    Lorealin nutri-gloss naamio oli kyllä markettituotteiden aatelia. Harmi että valmistus lopetettiin. Parhaina hiustenhoitovuosina käytin ahkerasti tehiksiä ja naamioita. Rakennepaikkaavia ja kosteuttavia peräkkäin. Nykyisin suosin jätettäviä mutta usein en käytä enää hoitoaineitakaan. Sähköisyyden poistamiseksi kyllä kannattaisi.

    • Sanna

      Nutri Gloss-naamiota saa Tokmannilta (ainakin Järvenpään liikkeestä), hintaa taisi olla pyöreästi 6-7€. :)

  2. M

    Mielenkiintonen postaus!

    Itse näkisin asian niin, että jos on todella kiinnostunut jostakin asiasta niin sitten voi häiritä, mikäli muut käyttävät siitä puhuessaan ”vääränlaista” sanastoa :) Tunnistan kyseisen piirteen ainakin itsessäni.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.