Hetkiä jotka pysäyttävät kauneudellaan

Lyhyt tunnelmapostaus.

Haluan jakaa muutaman valokuvan.

Vuoden antoisimpia asioita elämässäni on ollut saada viettää aikaa tämän maiseman äärellä. Olen kuvannut siitä tuhansia valokuvia eri valossa, eri säässä, eri vuodenaikoina. Peilityynenä, raivoisan tuulisena, harmaan sävyisenä, sinisenä, sumuisena, talvella jään peittämänä.

Varhain aamulla, kun aurinko on vasta lämmin aavistus taivaanrannassa, iltapäivällä kesäkuussa kun vesi on sinisimmillään, huhtikuisena aamuyönä kello 03.25 kun puunrungot piirtyvät mustina siluetteina arvoituksellisen siniviolettia taivasta vasten.

Tämä ilta oli kauneimpia koskaan. Juuri kun luulin, että valaistus ei voisi enää muuttua upeammaksi tai pilvet kuvauksellisemmiksi, niin tapahtui yhä vain. Järven selkä oli tyyni kuin peili. Kaikkialla oli hiljaista, ei kuulunut edes lintujen ääniä. Kuin kaikki olisivat pysähtyneet nauttimaan illan poikkeuksellisesta rauhasta ja kauneudesta.

Seisoin kumisaappaissa veden rajassa ja olin pakahtua. Haluan jakaa tämän hetken teille.

Sekä lauantaisen auringonnousun.

SUNSET

SUNRISE

Suomen luonto ja puhtaat järvemme. On siinä kylliksi kiitollisuuden aihetta. ❤️

Kommentit (8)
  1. Tuo eka ”sunset” kuva tuntui kehossa asti. Kiitos kun jaoit.

  2. Niimpä 😊 ihana postaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *