Karkkipäivä
Karkkipäivä

Ero: minä ja 30 huulipunaa

Eilen tartuin vihdoin pinnan alla pitkään odottaneeseen tehtävään.

Huulipunieni lajitteluun ja vanhojen poisheittämiseen.

Kyllä. Tämä tavaranvähennys ja jemmojen poisheittämisprojekti etenee todella hitaasti. Mutta hyvä kun edes etenee.

Huulipunat_IMG_7314

Tässä laatikossa on noin kolmasosa huulipunistani ja joukossa ne kaikkein vanhimmat. Museopunat.

Niiden olemassaololle kotonani vuonna 2017 ei ole minkäänlaista järjellistä selitystä, ei niin minkäänlaista. Mutta tästä olen puhunut aiemmissa jemmauskirjoituksissani. Jemmaaja ei säilytä järjellä. En tiedä voisiko tietylle asteelle ulottuvaa tavaran säilömistä pitää jo sairautena. Varmaankin.

Huulipunat_MACGladiola_IMG_7320

Aloitetaan jostain kivan värikkäästä. Tämä syksyllä 2009 hankittu MACin Dame Edna -kokoelmaan kuulunut huulipuna ei edes ole kovin vanha kokoelmani ikämittakaavassa. Tein huulipunasta pienen meikkipostauksenkin aikoinaan. Varmaankin niitä ensimmäisiä Karkkipäivän huulipunapostauksia.

Tuskin olen montaakaan kertaa tätä ihanan herkullista aniliininpunaista huulipunaa käyttänyt – koska se on mattakoostumuksellinen. Ihana sävy, ikävän tuntuinen huulilla.

Huulipunat_vanhimmat_IMG_7326

Tästä nurkasta paljastuvat ne kaikkein vanhimmat huulipunani. Nämä ovat oikeasti niin vanhoja että… en tiedä voinko sitä edes ääneen sanoa. Koska silloin tulee väkisin myös sanottua ääneen, että jotain outoa on korvien välissä kun tällaisia säilöö.

Lumenen huulipunat 151 Sydäntalvi, 104 Päivien harjalla ja 16 Tähti Kirkkain olen ostanut silloin kun olin yläasteella. Puhutaan vuosista 1993-1995. Blogini lukijoita on syntynyt tuolloin. Yves Rocherin vihreähylsyiset punat ovat samalta ajalta.

Huulipunat_Lumenet_Yvesit_IMG_7329

#104 oli lempparisävyni, ja se on käytetty aikoinaan ihan loppuun.

Silti olen säästänyt sen.

Tunnesyistä…?

Mitä tunteita ihminen voi liittää huulipunahylsyyn…?

En pysty vastaamaan. En enää saa kiinni siitä tunteesta, miksi olen ollut kyvytön heittämään näitä punia pois. Olenko retroa ja nostalgiaa ihailevana henkilönä halunnut museoida vanhoja meikkipakkauksia jotta voisin sitten 2000-luvulla hypistellä niitä ja muistella teini-ikäni meikkitrendejä ja pakkaus-designia..? Ehkä. En tiedä.

Huulipunat_Lumene_IMG_7333

Nyt museoin nämä pakkaukset tällä postauksella ja näillä kuvilla. Jos olen halunnut nämä muistot materian muodossa tallettaa, ne tallentuvat nyt Karkkipäivään.

Vanhat klassiset huulipunahylsyt. Tuohon aikaan kaikki Lumenen huulipunat laadusta riippumatta olivat identtisissä sinisissä hylsyissä. Näistä yksi on Classic Lipstick, yksi Lip Gloss ja yksi Berry Care Gloss Stick. Jälkimmäinen oli se suosikkini.

Huulipunat_BodyShop_IMG_7337

The Body Shopin meikkisarja oli 90-luvulla nimeltään Colourings ja sävy #12 oli ensimmäinen kunnon punainen huulipuna jonka ostin. Se taittoi ajan hengen mukaisesti tietysti ruskeaan.

Huulipunat_Revlon_IMG_7351

Yhteen aikaan käytin todella paljon metallisia huulipunasävyjä. Nämä Revlonin punat olivat aarteitani. Tuohon aikaan pidin Revlonia ylellisenä merkkinä ja vaalin muutamia Revlon-”sijoituksiani” erityisellä hellyydellä. Huulipunien lisäksi myös Revlonin kynsilakat olivat helmiä meikkikokoelmassani. Muistan kuinka hienon ja arvokkaan näköisiä Revlonin kynsilakkapullot olivat mielestäni.

Revlonin punia ja kynsilakkoja oli sävy sävyyn, ja niitä myytiin edullisehkoissa yhteispakkauksissa. Ostin muutaman sellaisen. Iced Mocha oli suosikkisävyni.

Huulipunat_metalliset_IMG_7339

Ruskeaa, beigeä…. metallinhohtoa. Aika hullua että olen halunnut ostaa näin paljon lähes samanlaisia sävyjä. Toisaalta, myöhemmin sama toistui korallin ja oranssin sävyissä.

Näistä vasemmanpuoleisin, No 7:n sävy Metallic Truffle oli ihan kamalan tuntuinen ja kirveli huulilla. Siitä huolimatta käytin sitä, kun sävy oli minusta niin upea ja intensiivinen. Huuliin taisi jopa jäädä vähän jotain ihottumaa jos tätä käytti monta päivää putkeen… *puistelee päätään*

Huulipunat_metalliset_IMG_7458

So 90’s…

Huulipunat_Maybelline_IMG_7354

Maybellinen Water Shine -huulipunista minulla oli useita sävyjä, tykkäsin tästä kevyestä ja kiiltävän pinnan jättävästä laadusta tosi paljon.

Huulipunamuseoon ovat jääneet jäljelle sävyt 26 Caramel Candy (minulla on samanniminen ponikin..!) ja 24 Halzelnut Sauce.

Huulipunat_Loreal_IMG_7345

Olen näköjään tykännyt paljon myös L’Orealin Color Riche -huulipunista.

Huulipunat_Clinique_IMG_7353

Cliniquen Tenderheart oli myös yksi suosikkisävyjäni. Sävyn Pure Posh kohtalo on mysteeri… Miksi se on jäänyt käyttämättä?

Ystäväni Mili oli yläaste/lukioaikoinani hulluna Cliniquen tuotteisiin ja sain häneltä paljon Cliniquen huulipunia joita hän sai gift with purchase -lahjoina ostostensa päälle. (Muistatko Mili..? :)) Olisikohan Pure Posh yksi tällaisia punia… Ehkä olen saanut sen niihin aikoihin kun ruskeiden huulipunien käyttökauteni on lähestynyt loppuaan?

Seuraavat punat kertovat uudesta, värikkäämmästä kaudestani. Välillä olin useamman vuoden käyttämättä huulipunia, tai käytin niitä vain hyvin satunnaisesti.

Huulipunat_varikkaat_IMG_7359

Aloitettuani työt kosmetiikkaliikkeessä innostuin kunnon värikkäistä, heleistä punista. Oranssit, korallit ja pinkit viihtyivät huulillani tiheästi. Nämä punat ovat siis ”jo” 2010-lukua.

Huulipunat_koralli_IMG_7378

Korallista tuli suurin suosikkisävyni.

Huulipunat_DiorBeigeRita_IMG_7361

Yksi beigekin tuli hankittua myyjävuosina – Diorin iki-ihana Beige Rita (ei enää valikoimassa).

Tätä käytän edelleen aina kun haluan lookkiin nudet beigehuulet. Beige Rita taittaa kauniisti roosaan toisin kuin valtaosa 90-luvulla käyttämistäni beigeistä.

Huulipunat_Dior_CoralLace_IMG_7363

Myyjäaikoina tuli ostettua henkilökunta-alennuksen siivittämänä (sekoittamana…) aika paljon ihan turhaakin… Etenkin tuoksuja ostin ihan älyttömästi, ja monet niistä ovat edelleen korkkaamatta.

Tämä Diorin Coral Lace -sävy on saanut saman kohtalon, ei käytetty kertaakaan.

Huulipunat_MaybellineIsaDora_IMG_7370

Maybellinen Plushest Pink on ollut viime vuosien suosikkini pinkeissä huulipunissa (tämä on niinkin tuore kuin ehkäpä kahden vuoden takaa..?) ja IsaDoran Lilac Tulle puolestaan liiloissa. Aika lailla täydellinen pastelliliila sävy <3

Huulipunat_saastettyja_IMG_7478

Nämä saivat jäädä.

Huulipunat_Zuii_IMG_7380

Jotkut huulipunat menevät silminnähden pahaksi aika nopeastikin (toisille ei näytä tapahtuvan mitään 20 vuodessakaan hajua lukuunottamatta…). En tiedä mikä kuvan pilaantumisilmiön aiheuttaa, mutta puna ei välttämättä ole lojunut tällä lailla pahaksi mentyään varastoituna montaakaan vuotta.

Heitin hiljattain pois mm. suuren kasan Lumenelta PR-materiaalina saamiani viime vuosien kokoelmien huulipunia jotka olivat menneet tämän näköisiksi.

Huulipunat_MAC_IMG_7384

MACin Pink Nouveau ja 3N ovat kohta 10-vuotiaita nekin, mutta saivat vielä jäädä. Ei haju- tai pintahomehavaintoja :D

Ja hei, onhan minulla jotain oikeasti uuttakin… ^_^

Huulipunat_Kailijumei_IMG_7396

Omistan maailman kauneimmaksi huulipunaksi tituleeratun Kailijumei-huulipunan :) Sen sisällä on aito kukka ja kultahippusia. Sain punan joululahjaksi, keltäs muulta kuin Miss Lipstickiltä, ystävältäni Mililtä.

Läpikuultava puna muuttuu huulilla ihon lämmön vaikutuksesta pinkiksi ja koostumus tuntuu ihanan kevyeltä, liukuvalta ja voidemaiselta. Sävy vain muuttuu minun huulillani vähän liiankin kirkkaaksi pinkiksi ja siksi se ei ole päässyt ihan niin tiheään ”kouraan ja käytä” -käsilaukkukäyttöön kuin ensikokemuksen jälkeen huulirasvamaisesta koostumuksesta innostuneena kaavailin.

Mutta nyt. Huulipunaepisodin päätös.

Huulipunat_IMG_7474

Päätin seremoniallisesti muusata ne 30 huulipunaa, jotka tulisin heittämään pois.

Huulipunat_IMG_7486

Huulipunat_IMG_7496

Näin.

Hyvästi.

Huulipunat_IMG_7520

.

Huulipunat_Benecos_Peach_IMG_7445

Eilisen kauniin kevätpäivän (joka näyttää jatkuvan tänäänkin :)) innoittamana päätin vihdoin 7 kuukauden jälkeen tehdä jonkun muun värisen kuin violetin tai siniseen taittavan meikkilookin.

Huulipunalaatikosta valitsin yhden persikkaisista suosikkipunistani: Benecosin Peach. Benecosin huulipunalaatu on Laveran ohella lempparini luonnonkosmetiikassa, Benecosin punat ovat vielä Laveraakin kermaisempia ja sopivat fantastisesti kuiville huulille.

Kevatlook_0317_BenecosPeach

Voilá. Poskilla Benecosin Coral-poskipuna (ei enää valikoimassa) ja luomilla persikkaa IsaDoran Blooming Spring -paletista ja vihreä rajaus H&M:n nestemäisellä Poolside-eyelinerilla. Raikas vihreä ja heleä persikka on tosi kiva yhdistelmä :)

Jostain syystä olin epäillyt persikkaisen meikin toimivuutta violettien hiusten kanssa mutta eihän tässä ole mitään riitaa :) Ainakaan vihreällä rajauksella.

Huulipunat_IMG_7472

Ahh. Tekipä hyvää.

Askel kerrallaan. Olen ollut projektissa tavoitteisiin nähden epäonnistuja, mutta pala kerrallaan onnistun kuitenkin vähäsen. Joka kuukausi lähtee jotain. Se voi olla yhdet farkut, kaksi t-paitaa tai pari mukia. Jo se on voitto että en enää hanki jemmattavaa, työ on vain luopua pala kerrallaan vuosien aikana säilötystä.

Ehkä seuraavana kohteena sadat kynsilakat..?

Kommentit (84)

  1. Linnea

    Oih, minullakin oli lempparina 104 Päivien harjalla :)

    • Sanni

      Mieletöntä että muistat sävyn nimenkin..! :) Mä en muistaisi jos hylsy ei olisi tallella.

  2. Annika

    Hei, laitoin sinulle sähköpostia. Koskee haastattelupyyntöä. Tarkistaisitko sähköpostisi: on ehkä saattanut livahtaa roskapostiin. Terveisin, Annika Tiitto, annika.tiitto@kpk.fi

    • Sanni

      Meilisi oli tullut perille, vastaan juuri :)

  3. maria

    Hahah, ja huh mikä urakka. Luopumisen tuska on rakkaiden tavaroiden kanssa joskus kauheaa. Hyvä sinä, että pystyit siihen.

    Ihan toiseen asiaan liittyen: Lumenen hyaluroni-tiivisteen faneille vinkiksi, että ainakin mun lähi citymarketissa Helsingin Ruoholahdessa oli kyseistä tiivistettä myynnissä plussa-korttitarjouksessa 9,90.

    • Tiia

      Ja huomenna cittariin:)

  4. Mirveli

    Ihana postaus! Tulipas paljon omiakin muistoja mieleen :) Mullakin oli Revlonin Iced Mocha mut se ei sopinut mulle alkuunkaan. Entäs Maybellinen Watershinet :) Niitäkin oli monta..

  5. Tarja

    Apua, mikä nostalgia-pläjäys! :) niin tuttuja hylsyjä! Noita sinisiä Lumenen puikkoja on ollut eräskin. ja mullakin on ollut Revlonin Iced Mocha – palautui nyt mieleen… Mäkin olen vähän jemmaaja-luonne, enkä oikein raaski laittaa meikkejäkään pois… Mulla on jotain luomivärejä tallella ajalta ennen ensimmäistä lasta (kyllä: lasken elämääni ”ennen” ja ”jälkeen” lapsien – näin pysyn ajanlaskussa paremmin perässä…) eli yli 10 vuotta sitten ostettuja. Juuri yhtä Cliniquen luomiväriä käytin ja se oli minusta ihan ok… Saakohan tätä kertoa tai myöntää?! :D

    • Sanni

      Juuri yhtä Cliniquen luomiväriä käytin ja se oli minusta ihan ok… Saakohan tätä kertoa tai myöntää?! :D

      Kyllllä ^_^

      Mä käytän aivan surutta puuterimaisia tuotteita olivat ne kuinka vanhoja tahansa, jos vain niiden koostumus tai tuoksu ei ole muuttunut :) Ja harvassa on :)

  6. Tiuku

    Voi ei tätä nostalgian määrää tosiaan, kuten tänne muutki on jo kommentoineet! Jostaki syystä noista lumeneista tuli mieleen se ääni mikä tulee kun korkkia aukaisee ja laittaa kiinni. Ja nuo watershine huulipunat! Niistä tuli mieleen se kun jossain tv-mainoksessa vähän kökösti lausuttiin se watershine ja kuinka pilkkasin sitä joka kerta kun kaupassa hiplasin noita punia. Mulla ei oo koskaan ollut kovinkaan kattavia huulipunakokoelmia ja oon sitte heittänyt vanhaksi menneitä aika surutta menemään. Suurin suosikki joskus 2000-luvun alkupuolella oli semmoinen tumma violetti/mauve sävyinen Rimmel jonka päälle sipaisin hopean väristä oriflamea. Just sitä metallimaniaa…. Mutta kiitän suuresti tästä valokuvausprojektista ja siitä että jaoit kuvat. On se hyvä, että oot aikanaan noita jemmannut. :)

    • Sanni

      Jostaki syystä noista lumeneista tuli mieleen se ääni mikä tulee kun korkkia aukaisee ja laittaa kiinni.

      Hihih, mahtavaa ^_^ Ihanaa että sain tällä postauksella kirvoitettua monelle niin paljon muistoja, jopa näinkin yksityiskohtaisia :)

  7. Outi

    Ihana postaus :D Vanhoista huulipunamuistoista pakko mainita myös Yves Rocherin minihuulipunat, joita tuli keräiltyä joskus 90-luvulla. Niitä tuli kai mainosten mukana tai tilausten kylkiäisinä ja ne oli ihan ylisöpöjä! :D Olispa vielä joku tallessa!

    • Sanni

      pakko mainita myös Yves Rocherin minihuulipunat

      Muistan nuo…! ^_^

  8. Tiia

    Voi ei Sanni! Kyllähän tuo, kaikella rakkaudella, vähän kipeältä vaikuttaa. Ei käyttöesineitä ole tarkoitus hillota jemmoissa (käyttämättä) 20 vuotta. Mutta onnea onnistuneesta karsinnasta! Pienin askelin…

    Mulle nää kuvat aiheuttaa vähän sellaisen nostalgisen ”mullakin oli tollainen!”-fiiliksen. Mutta ei kylläkään mitään harmitusta siitä, ettei mulla enää ole:) Tykkäsin noista Maybellineistä ja myös L’Orealin Color Richeistä. Mutta muistaakseni molemmat merkit uudistivat huulipuniaan niin tiuhaan, että yhden hyvän sävyn löydettyään ja loppuun käytettyään ei sitä enää saanutkaan uutta samanlaista, mur.

    Äiti käytti Revlonin kynsilakkoja ja itsekin muistan, että olivat mukamas vähän parempia ja laadukkaampia. Ehkä Suomesta ei silloin saanut muutakaan ja nettikauppoja nyt ei ainakaan ollut olemassa. Tai siis internettiä ylipäätään (niin kuin vanha mä taas olinkaan;D). Enkä kyllä edes tiedä, koska esim Essien tai O.P.I.n kaltaisia merkkejä on perustettu. Todennäköisesti parempia kynsilakkoja ei silloin oikeastikaan ollut edes olemassa…

    • Sanni

      Voi ei Sanni! Kyllähän tuo, kaikella rakkaudella, vähän kipeältä vaikuttaa.

      <3 <3 Niin…. kipeäähän se on…

  9. Zinde

    Tämä oli kyllä niin hieno nostalgiapostaus. :D

  10. Pieta

    Ooo, mahtava dame Edna! Nuo Lumenen hylsyt on jääneet mieleen, oiskohan äidin jemmassa vielä yks?

  11. Ohis

    Ooaa, meinaa pää räjähtää kaikkien haju- ja tuntemusmuistojen vuoksi! :D Miten voikin sieltä ”muutaman” vuoden takaa muistaa juuri noita samoja asioita, miltä Watershine tuntui ja miltä Yves Rocherin mini-mallipunat tuoksuvat ja miten kamalalta sen yhden metallic-punan aiheuttama yliherkkyysreaktio tuntui huulissa (ja silti sitä punaa käytti tasaisin väliajoin sen parin päivän verran, kunnes kirvely ja kutina iskivät – tosi fiksua). Voin jopa tuntea käsissäni miltä tuo Lumenen sininen hylsy tuntui auki kierrettäessä ja miten korkki sulkeutui. Ja nenä on ihan täynnä hajuja, tuntuu poskissa asti.

    Nämä tuntemukset ovat sikäli hassuja, että olen aina käyttänyt huulipunia todella vähän, koska niihin ei ole ollut varaa, en ole tykännyt huulipunan tunteesta huulilla (sotkee, kuivattaa, vaatii korjailua jne.) ja olen aina ollut kovin epävarma sopivista sävyistä. Silti huulipunat liittyvät vahvasti nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen. Kiitos siitä että hamsteroit ja vielä suurempi kiitos siitä, että otit kuvat ja kerroit omat muistosi. Ihanaa!

    Pliispliis: pistä nämä kuvat ja teksti varmuuskopioina pariinkin paikkaan talteen. Sitten kun olen ikäloppu ja kuutamolla, haluan palvelutalon hoitajan kanssa lukea tämän jutun uudestaan ja hekumoidan nuoruusmuistojen kanssa. :)

    • Sanni

      ja miten kamalalta sen yhden metallic-punan aiheuttama yliherkkyysreaktio tuntui huulissa (ja silti sitä punaa käytti tasaisin väliajoin sen parin päivän verran, kunnes kirvely ja kutina iskivät – tosi fiksua)

      Näistä kommenteista vasta tajusin, kun joku muukin oli tuota metallisten punien ikävää tuntua kommentoinut, että ilmiö on ollut yleisempikin kuin vain mun huulilla. Eli siinä metalli”pigmentissä” on ollut jotain todella ärsyttävää… Onkohan tämän päivän metallisilla sävyillä vielä sama potentiaalinen vaikutus vai onko teknologia mennyt eteenpäin..? En kyllä tule henkilökohtaisesti testaamaan :D Jo helmiäissävyt on mun mielestä nykyään aika kamalia, en tykkää yhtään kimalluksesta huulilla (pelkkäa heijastavaa kiiltoa mulle, kiitos :))

      Pliispliis: pistä nämä kuvat ja teksti varmuuskopioina pariinkin paikkaan talteen.

      :) :) Varmuuskopsaan koneen aina parin päivän välein, toivotaan että se riittää :D ^_^

      Mahtavaa kun tämä postaus näyttää ilahduttaneen niin monia :) Jotain extrahyötyä tästäkin luopumisesta :)

  12. Eevis

    Tulipas mukavan nostalginen olo :) Itsekin käytin yläasteella (eli juuri siinä 1990-luvun puolivälissä) ahkerasti ruskean sävyisiä huulipunia. Joku Lumene oli mun lemppari, en tosin enää muista sävyä. Muutenkin se meikkaustyyli oli silloin jotenkin kauhean vanhahtava, ei ollenkaan sellainen nuorekas ja raikas. Mutta silloinhan se oli todella muodikasta :)

    Mäkin muistan pitäneeni Revlonia vähän hienompana merkkinä. Omissa meikeissä suosikkeja olivat Anytimen, Lumenen ja Yves Rocherin meikit, näistä Lumene oli jotenkin kaikkein hienoin kun oli varmaan vähän kalliimpi kuin muut. Sit mulla oli jotenkin kauhean tarkat suosikit, esim. kivipuuteri oli aina Lumenelta ja eyelineri ja ripsari piti olla aina Maybellineltä. Tosin tämä nyt ei ole oikeastaan muuttunut tähän päivään mennessä, merkit on vain vaihtuneet :D

    Mulla on edelleen jossain jemmassa esim. luomiväri, jonka ostin vanhojen tansseja varten vuonna 1999 ja useita vähän yli kymmenen vuotta sitten ostettuja huulipunia. Ja siis monia monia muitakin vuosien varrella kertyneitä meikkejä. Jotenkin niitä on tosi vaikea heittää pois, vaikka en niitä enää käytäkään. Toisaalta ne ei myöskään häiritse mua ainakaan vielä, joten levätkööt toistaiseksi rauhassa jemmoissaan.

    • Sanni

      Muutenkin se meikkaustyyli oli silloin jotenkin kauhean vanhahtava, ei ollenkaan sellainen nuorekas ja raikas.

      Niinpä, mattaista, ei mitään hehkuvaa (paitsi ehkä ne metalliset huulet :D) ja raskaita, rusehtavia sävyjä. On se näyttänyt hassulta 14-15-vuotiaan kasvoilla… :)

      Mä tykkäsin kanssa Anytimesta, oli varmaan ensimmäinen kivipuuteri jonka muuten ostin. Muistan aina kun yksi muka paremmin meikkauksesta tietävä kaverini näytti, miten puuteria kuuluu ”oikeasti” laittaa; eli about viisi paksua kerrosta niin että posket ihan rahisivat kuivuuttaan kun yritti ilmeillä ja kasvot tuntuivat ihan jäykiltä ^_^ Sitten huuliin joku räikeän pinkki huulipuna (näitä käytin 92-93 kun kasaritrendi vielä vaikutti hetken), silmiin sähkönsininen rajaus ja Arcancilin maskaralla paksut hämähäkinjalkaripset ja a vot! Seiskaluokkalaisen raikas look valmis ^_^

  13. mari

    Kiitos Sanni, joskus toivoin sulta ns. ”roskapostia”, tää on just sellaista toivomaani matskua, just sun tyylillä kirjoitettuna. Näitä lisää :)
    Koirakin hekottaa mun mukana, kun tulin tästä jutusta niin hyvälle tuulelle.

    Samaistun keräilijänä tuntemuksiisi,mulla on kylppärin kaapissa vieläkin 80-luvulta Diorin viisikko, jonka sain tädiltäni kun poisti omia vanhoja meikkejään. Ja tätini ei varmaan tiedä sen luomivärin olevan vielä mulla tallessa. Tätini täytti 70v…

  14. Liina

    Tuo huulipunan pintaan muodostunut aine ei ole hometta yms vaan joku ainesosa, joka eroaa massasta ja kiteytyy pinnalle. Näkee ihan noista jääkukkamaisista kuvioista, pöpöillä ei ole tapana kasvaa tuolla tavoin. Joissain huulipunissa voi tapahtua ihan jo vuodessakin lievempänä. Ilmiötä näkee usein juustossa, josta kalsium kitetyy pinnalle.

    • Sanni

      Tuo huulipunan pintaan muodostunut aine ei ole hometta yms vaan joku ainesosa, joka eroaa massasta ja kiteytyy pinnalle.

      OK, kiitos. *uteliaisuus tyydytetty* :)

  15. Maarit

    Voi ei mikä nostalgiapläjäys! Tuoksumuisti on kyllä ihmeellinen kuten muutkin ovat jo todenneet. Heti muistui mieleen vaikka ja mitä kosmetiikan eri tuoksuja… Esim. ensimmäinen oma huulipuna jonka joskus vuonna 2002 12-vuotiaana(!) ostin kempparista, semmonen erittäin metallinen barbieroosa (Tuksupuna :D) joka tuoksui todella makealle. Itse asiassa minulla on se vielä jemmassakin, heh… Se näyttää vielä ihan hyvältä ja tuoksuu melkein samalta kuin uutena, merkkiä en vaan muista ja hylsystä onkin jo kulunut teksti pois. Ehkä jonain päivänä teen kuten sinä ja raaskin vihdoinkin heittämään sen pois :)

  16. Marjo k

    Hyvä Sanni! Hyvä avautuminen luopumisesta. Ja tulipas nostalginen olo kun huomasi, että minulla on ollut joitain samoja punia. Revlon tosiaan oli huippumerkki joskus 90 luvulla.
    Mistä muuten aloituskuvan lokerikko on peräisin?

    • Sanni

      Mistä muuten aloituskuvan lokerikko on peräisin?

      MUJIlta.

  17. anjuska

    Minua naurattaa ja hellyttää sinun kirjotustyyli ja sanojen käyttö esim.ei havaittavaa hajua eikä näkyvää hometta. Virkistät minua muutenkin kun rehellisellä testailulla ja meikkihörhöilyllä. Lisää tällasta entisen tyyliin.

    • Sanni

      Kiitos anjuska :)

  18. Helena

    Mullakin oli vielä ehkä vuosi sitten tallessa tuollainen Lumenen puna, joka oli ainakin 10 vuotta vanha :D

  19. Fanni

    Ihanaa! Etenkin Lumenen, Yvesin ja Lorkun punat herättävät paljon muistoja. Äitini käytti Lumenen punia, mummuni Yvesin ja itse muistan, että eka ostamani puna oli Colour Riche. Kaikkien näiden tuoksut on tatuoitu takaraivoon. Melkein toivoisin, että Lumenen ja Yvesin punissa olisi samat tuoksut vieläkin. Mummu-ikävissäni voisin maksaa suuriakin summia, että saisin vielä nuuhkia hänen huulipuniaan.

    Siitä ekasta huulipunastani… Se oli metallinhohtoinen (tietenkin!), vaalea platinaan taittava ruskea. Katsoin ensin, että sinulla oli samanlainen, mutta mielestäni omani oli paljon vaaleampi. Kammottava sävy, mutta silloin maailman siistein. Enhän minä sitä voinut vielä missään käyttää, kahdeksan kun olin. :D Se haju oli ihan karsea. Taitaa olla vieläkin sama? Sain vastikään Diorin punan, ja siinä on sama tuoksu. Joudun puntaroimaan, haluanko edes käyttää sitä hajun takia. :D:D

    • Sanni

      Mummu-ikävissäni voisin maksaa suuriakin summia, että saisin vielä nuuhkia hänen huulipuniaan.

      <3

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.