Eräs ajanjakso on päättynyt

Dramaattinen otsikko kätkee alleen triviaalin aiheen. Mutta kieltämättä päättynyt asia on omalla tavallaan yksi merkittävimpiä harrastuksia ja pisimpään mukana kulkeneita asioita elämässäni.

Olen lopettanut kynsien lakkaamisen.

Pitkät, lakatut kynnet ovat olleet niin tärkeä osa identiteettiäni, että 1990-alkupuolen Kuopiossa minut suorastaan tunnettiin kynsistäni. Olin se kynsityttö. 

Aloin tietoisesti kasvattaa kynsiäni 14-vuotiaana, ja samaan aikaan aloitin myös niiden lakkaamisen. Värikkäästä kynsilakasta muodostui niin itsestäänselvä asia, että en ollut koskaan ilman kynsilakkaa varmaan kahteen vuosikymmeneen. Julkisesti esiintyminen ilman kynsilakkaa olisi ollut suunnilleen sama juttu kuin mennä ulos ilman vaatteita.

Kynteni olivat järjettömän pitkät sekä aivan kamalan muotoiset. Vähemmästäkin tulee Savossa kynsijulkkikseksi. :D Kynsieni tarina on ikuistettu blogiin vuonna 2010.

Kynteni kasvavat kieroon, mikä ei sinällään ole mitenkään epätavallista, mutta oli kenties hieman erikoista, että pidin itse kippurakynsiäni aika hienoina. Minusta oli ”tosi siistiä”, että kynteni olivat niin vahvat, että kasvoivat hervottomiin mittoihin katkeamatta. Pisin kynteni teki täyden korkkiruuvin ja sen pituudeksi mitattiin 6 cm.

Totuin kynsieni ulkonäköön siinä määrin, että en edes 3-kymppisenä blogia aloittaessani miettinyt, että kynsilakkakuvissani oli mitään esteettisesti erityistä.

Vaikka olihan niissä. :D

Kynnet olivat näihin aikoihin jo aika paljon lyhemmät kuin 90-luvulla, mutta en viilannut enkä muotoillut niitä millään tavalla; ne olivat sen näköiset kuin millaisiksi kasvoivat.

Iän myötä kynsien kunto alkoi heiketä. Ne eivät enää kasvaneet pitkiksi vaan murenivat, vaikka tein mitä. OPIn Nail Envyt, lisäravinteet, kynsiöljyt… mikään ei enää auttanut. Jossain vaiheessa olin hetken natural-kynsilläkin, mutta se ei sopinut olemukseeni ja tuntui, että jotain puuttuu. Mulla piti olla kynnet.

Tässä vaiheessa aloin geelata kynsiäni. Näin ne pysyivät vahvoina, ja oheisetuna tuli myös siistimpi muoto. Geelin tuki estää kynsiä kasvamasta vinoon.

(Tätä juttua kirjoittaessani mulla on muuten päällä tuo sama My Little Pony -neule. ☺️)

Geelillä vahvistetut kynnet vuosimallia 2014.

Vuodet kuluivat ja lakkasin uskollisesti geelattuja kynsiäni. Moni olisi pitänyt värillistä geelilakkausta helpompana, mutta minä rakastin kynsilakkoja. Halusin lakata.  💖 Sehän oli koko homman pointti.

Saavutaan vuoteen 2023. Satojen kynsilakkojen kokoelmani asuu työhuoneellani.

Käyn yhä geelauttamassa kynteni 4-5 viikon välein.

Mutta viime vuoden lopulla tajusin, että en enää lakkaa kynsiäni. 

Nyt se tapahtui. 30 vuoden kynsilakkaharrastuksen jälkeen tajusin, että olen menettänyt kiinnostukseni lakkaamiseen. En enää löydä aikaa lakkaukselle, eikä luontainen innostus lakkoja kohtaan herättele minua etsimään tätä aikaa. Koska innostusta ei enää ole.

Jollain tapaa oivallus tekee minusta hieman haikean. (Olen hylännyt lakkaystäväni….) Mutta toisaalta… Aika aikaansa kutakin.

Tässä on yksi minulle tärkeä ja rakas asia, josta ei ollut vaikea luopua. Se vain hiipui pois.

En kuitenkaan ole luopunut värillisistä kynsistä, vaikka en itse niitä enää lakkaakaan.

Nyt kynsiini laitetaan huollon yhteydessä värillinen geelilakka. Oli viimein minun aikani siirtyä tämän helpon vaihtoehdon pariin. 💅

Valitsin edellisellä huoltokerralla kirkkaan oranssin sävyn, vähän niinkuin tribuutiksi entisajoille.

Edellinen kerta oli myös se, jolloin ensimmäistä kertaa sanoin ääneen kynsiteknikolleni Maaritille, että tiedätkö mitä: nyt en enää koskaan lakkaa kynsiäni. En vain enää jaksa. Se saattoi ehkä olla hetki, kun tunnustin asian kunnolla ensi kertaa itsellenikin. Maarit on laittanut kynsiäni yhdeksän vuoden ajan. Kerroin, että alkaessani käydä hänen luonaan tein blogiinkin vielä paljon kynsilakkajuttuja, ja että nyt en enää tunnista itseäni niistä ajoista.

Maarit katsoi minua ja se sijaan, että olisi vahvistanut surkuttelevan asiakkaan mielentilaa, hän sanoi:

”Niin, muistan sen tosi hyvin. Mutta ajat muuttuvat. Pääasia, että kynnet tuovat sinulle yhä iloa. Onko sillä väliä, mistä kynsien väri tulee, kun tykkäät niistä”.

Tämä on ihan totta. ❤️

.

Mites te ja teidän kynnet? Kynsilakkaa, geelilakkaa vai nou-lakkaa?