Ajatuksia buffetsikailusta

Viime päivinä on puhuttu paljon järkyttävästä buffetkäyttäytymisestä, keskustelu jonka katalysaattorina toimivat keittiöpäällikkö Aki Koivuniemen järkyttävät kuvat aamiaisvieraiden jäljiltä.

Olen itsekin pohtinut tätä paikoin ihan älyttömiin sfääreihin kohoavaa aamiaisbuffetilmiötä reissuillani.

Noutopöydät todella koettelevat tavallisen kuolevaisen itsehillintää – hotellien aamiaispöytiin kasataan toinen toistaan notkuvampia näytöksiä valikoimalla, jossa on sata eri syötävää marjoista munakokkeliin ja pekonista piirakoihin. Pelkästään kakkuja, leivoksia ja juustolaatuja saattaa olla yhteensä kymmeniä.

Jokainen meistä tietää, ettei aamiaisella – tai millään aterialla – tarvitse syödä niin paljon mihin noutopöydät, khm, inspiroivat, mutta kun edessä avautuu herkkujen meri josta saa ottaa miten paljon haluaa, on kohtuudessa pysyminen vaikeaa.

Seuraus: valtavasti hukkaan menevää ruokaa. Ihmiset kahmivat tarjottimet täyteen ja jättävät puolet syömättä.

”Yllätyit toki varmasti itsekin ettet jaksanutkaan syödä puolta kiloa pekonia, 20 kpl nakkeja, 10 kpl lihapullaa, 4 viipaletta leipää, kahta kulhoa jugurttia, kolmea kanamunaa, lautasellista munakokkelia, puolikasta vesimelonia, neljää pikkupullaa, kahta lasia mehua ja viittä kuppia kahvia?” kirjoittaa Koivuniemi päivityksessään.

”Meillä on meneillään valtava ekokatastrofi, jota pahentavat merkittävästi luonnon resurssien liikakäyttö ja älyvapaa tuhlaaminen. Siksi on täysin järjetöntä ja painajaismaista, että hotellit kilpailevat keskenään siitä, kuka voi kasata esille eniten roskiinheitettävää ruokaa”, kirjoittaa puolestaan koomikko Iikka Kivi.

En paasaa ilmastokriisistä, mutta asiahan on ihan totta. Minne se paljon puhuttu ilmastoahdistus jää, kun poistutaan buffeteista jättäen jälkeensä kukkuroittain syömättä jäänyttä ruokaa?

Luin uutista paheksuen ja päätä pyöritellen, mutta hetkinen –  enpä ole itsekään tällaisen käytöksen yläpuolella. Ihan yllä kuvatun kaltaisia övereitä ei ole tullut vedettyä tarjottimelle, mutta kyllä, liikaa ruokaa monet kerrat joka tapauksessa. Niin että sitä on jäänyt lautaselle.

Myönnän, että en myöskään ole aina ajatellut käytökseni seurauksia. Jäänyt ruoka on näyttänyt nololta, mutta muuta en ole miettinyt, suhtautumiseni on ollut kutakuinkin, ”Kaikkihan täällä jättää lautaselle, en ole sen kummempi kuin muutkaan.” Mutta juuri tämä ON se juttu, ongelman ydin: kun kaikki jättävät, kertyvä hävikki on aika paljon enemmän kuin ne minun puuron ja raejuuston jämäni.

Maailmassa tuotetusta ruoasta kolmannes menee hävikkiin, kolmannes. Se on ihan valtavasti.

Sittemmin olen alkanut skarppaamaan noutopöytähoukutusten äärellä, ja vaikka edelleen tulee lähes aina syötyä tarpeeseen nähden ihan liikaa, en enää jätä ruokaa lautaselle. Aina voi hakea lisää jos siltä tuntuu – miksi siis on koskaan tullut kasattua yhdellä kertaa hervoton määrä ruokaa?

(Muuten, kuka tiesi että jopa yhden juomatta jätetyn kahvimukin vesijalanjälki on 280 litraa…!)

Niin, me ihmiset olemme tällaisia. Yhdessä mediassa esillä olleessa hävikkijutussa puhutaan valintahalvauksesta; psykologinen ilmiö jonka itsekin tunnen läheisesti monella elämän osa-alueella.

Kun ihmiselle annetaan liikaa vaihtoehtoja, hän ei kykene valitsemaan niistä mieleistään. Buffetpöydässä ilmiön seurauksena henkilö päätyy varmuuden vuoksi valitsemaan kaikkia vaihtoehtoja, toisissa yhteyksissä, kuten vaikka kiinnostavan kulttuuritarjonnan keskellä (oma kokemukseni), henkilö ei valitse lopulta yhtään mitään ja jättää kokonaan menemättä.

Mediassa käydyssä keskustelussa kiinnostavaa ovat olleet kannanotot vastuusta. Kummalla on asiassa painavampi vastuu; hotelleilla jotka kilpailevat asiakkaista pröystäilevän suurilla noutopöydillään jotka oikein kerjäävät ylikulutukseen, vai yksilöillä, jotka eivät osaa ottaa ruokaa sen verran kuin jaksavat syödä?

Mielenkiintoinen kysymys. Loppukädessä vastuu on tietysti yksilön.

Me voimme myös käytöksellämme ja valinnoillamme ohjata palveluntarjoajien toimintaa. Jos kuluttajina vähennämme aamumässäilyn tärkeyttä osana majoituspalvelukokemusta, ohjaamme hotelli- ja ravintola-alan yrityksiä myös järkevöittämään aamiaistarjoilua.

Tätä kirjoittaessani söin Ateenan hotellissani aamiaisen, joka tilataan listalta.

Onneksi kaikissa majoituspaikoissa ei harrasteta sadan lajin aamupaloja, ja pienmpi, harkittu valikoima voi olla elämyksenä aivan yhtä hieno tai fiinimpikin kuin notkuva noutopöytä.

Mitä mieltä te olette hotellien ja/tai lomamatkojen majoituspaikkojen aamiaisista?

Onko runsas aamiaispöytä kymmenillä eri vaihtoehdoilla olennainen osa kokemusta?

Ja se viimeinen:

Tuleeko vedettyä buffetövereitä?

P.S. Vedetäänpä takaisin, etten enää ”koskaan” jättäisi ruokaa lautaselle. Kyllä minä välillä jätän. Tänään jäi tämän verran. Jogurtti kera rusinoiden, hunajan ja granolan oli minulle liian makea.

Kommentit (29)
  1. Minusta olis mahtavaa, jos ruokapaikoissa sais valittua myös S-M-L- annoksia jokaisen tarpeen mukaan. Joissain paikoissa olen tällaisen käytännön nähnytkin. Jos ottaa vaikka jonkun ihan peruspizzan on se usein liikaa vaikka sen jaksaisi syödäkin ja kokonaisen pizzan jälkeen on melko kamala olo..(eikä jälkkäriä mahdu :D) .. Itse en ainakaan kaipaa sellaista jouluähkyä mihinkään tilanteeseen vaikka suht.kova syömäri olenkin.
    Myöskään folioon käärittyä jämää ei tule otettua, jos ei sit ole heti kohta menossa kotiin..

  2. Olen käynyt buffetissa kahdesti tänä vuonna ja huomasin että osasin tehdä parempia valintoja kuin joskus aiemmin.
    Siltikin illallisbuffetista jäi karmea salaatti syömättä, otin sitä onneksi vain vähän ja aamupalalla munakokkeli joka oli sokeroitu. Tykkään että kaikkea voi maistaa, mutta osaan ottaa sitä kaikkea vaan vähän.
    En ole pitkilleen ostanut jäätelöä purkissa koska suurinosa on puolen litran ja litran purkeissa joita en koskaan syö loppuun. Pieni pikari riittäisi, voisi maistella eri makuja eikä huonoja jäisi pakastimeen muumioitumaan. Joskus lapsena sai jätskiä myös 250 grammaisena.

    1. Porvoon jäätelötehtaan joulukalenteri vois olla sun juttu :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *