Aamu-usvaa ja hetki kaukaisella rannalla

Tanskalainen ”halpis”luonnonkosmetiikkamerkki Urtekram on tänä keväänä jälleen laajentanut valikoimaansa parillakin uudella sarjalla. Toinen on Nordic Berries ja toinen Morning Haze. Jälkimmäinen pyrkii olemaan Urtekramin standardeissa hieman ylellisemmän designin omaava sarja jota myydään myös apteekeissa. (En tosin ole ihan varma miten ylellisyys ja apteekit liittyvät luontevasti toisiinsa, mutta tällainen yhdistelmä Morning Hazessa kuitenkin toteutuu.)

Sain testiin ”Aamu-usvasta” kolme tuotetta; suihkugeelin, vartalovoiteen ja käsisaippuan. Sarjaan kuuluu myös shampoo ja hoitoaine, hoitosuihke, käsivoide ja deodorantti.

Morning Haze tuoksu on vaikeasti kuvailtava; ensimmäiset mieleen tulevat sanat ovat mieto, erikoinen ja voikukkaisuus. Ilmeisesti tuotteiden tuoksu kuitenkin tulee niissä käytetystä seljankukasta. (En tiedä miltä seljankukka tuoksuu, en ole koskaan haistanut.)

Tuoksu on kevyt mutta siinä on ihan aavistus jotain pippurista ja pistävää, kuten voikukan tuoksussakin, jos tiedätte mitä tarkoitan. Kun tuoksun antaa kehittyä iholla, olen erottavanani siinä seuraavaksi karvasmantelia. Minuutissa tuoksu pehmenee ja puuterisoituu ja lievä pistävyys katoaa.

Pitkällinen testijakso vahvisti, että en kaverustunut tuoksun kanssa ja pidän sitä kaiken kaikkiaan jotenkin omituisena. Tuoksu ei mielestäni yhtään korreloi sarjan usvaisen nimen kanssa.

Käsisaippua n. 8,80 € / 380 ml

Morning Haze -saippua on ylellisen tuntuinen verrattuna aiemmin kokeilemiini Urtekramin nestemäisiin saippuoihin. Kookos-sarjan käsisaippua esimerkiksi on minusta elämyksellisesti jopa aika kaamea, se on niin lirua, ruman väristä (!), laiskasti vaahtoavaa ja epämääräisen tuoksuista.

Morning Hazen koostumus on eri luokkaa, ohutta tämäkin on mutta koko koostumus on selvästi tsiljoona kertaa harkitumpi; se on miellyttävän väristä, siinä on helmiäistä, se ei ole yhtään hyytelömäistä ja se vaahtoaa miellyttävän pehmeästi (mutta ei runsaasti, kuten eivät juuri mitkään luonnonkosmetiikan nestemäiset saippuat).

Suihkusaippua n. 7,20 € / 245 ml

Suihkusaippuasta on vaikea keksiä muuta sanottavaa kuin että se tuoksuu samalta kuin käsisaippua ja on elämyksellisesti vaisu. Perustavaraa; ohut, miedosti vaahtoava geeli joka pesee hellävaraisesti herättämättä sen kummempia fiiliksiä.

Viimeisenä kolmikon tähti. Olen jo aiemmin ylistänyt Urtekramin pari vuotta sitten uudistetun vartalovoidekoostumuksen laatua eikä Morning Haze tee poikkeusta tässä todella helposti levittyvien ja ihanasti kosteuttavien, nopeakäyttöisten vartalovoiteiden kimarassa.

Body Lotion n. 7,80 € / 245 ml

Tässä vartalovoide niille luonnonkosmetiikan käyttäjille, jotka eivät pidä monille luonnonkosmetiikan voiteille ominaisesta pidemmästä työstöajasta; Urtekramin uutuus imeytyy hetkessä. Olen pitänyt Urtekramin muitakin kroppavoiteita uudistumisen jälkeen luonnonkosmetiikan parhaimmin imeytyviin ja levittyviin kuuluvina, mutta Morning Haze hakkaa nekin imeytymisnopeudessa.

Voide on koostumukseltaan ohutta mutta ei ihan maitomaista, ei niin vetistä kuin esimerkiksi Nafhan tositosiohut vartaloemulsio. Morning Hazen kosteustehot ovat yllättävän tehokkaat koostumuksen ohuuden huomioon ottaen, tämä voide kosteuttaa jopa paremmin kuin muutamat paljon täyteläisemmät viime aikoina testailemani voiteet. Todella kuivalle iholle en tätä kuitenkaan tarjoaisi, kuiva iho vaatii reilummin rasvapohjaisen koostumuksen.

Tämä puteli jatkoon! :)

Miksi kuvassa on kivi? Laitoin sen siihen hetken mielijohteesta, kun pullot näyttivät kuvissa yksinään niin tylsiltä. Ei ollut kotona kukkiakaan Urtekramin kuvaushetkellä.

Kivellä on itse asiassa tarina. Se on minun kiveni Kreikasta. Otin sen mukaani Kosin kaupungin rannalta huhtikuussa.

Vietin viimeisen saaripäivän iltaa yksin Kos Townin rannalla. Kävelin rantaa niin pitkälle kuin pääsin, melkein Turkkiin saakka, siltä se tuntui. (Turkki alkoi näkyä jossain vaiheessa selvemmin kuin taakse jäävä kaupunki.) Oli aurinkoinen ja ihana ilta.

Istuin pitkäksi aikaa kiville. Ne olivat lämpimiä. Mietiskelin kuukauttani Kreikassa ja mitä kaikkea olin nähnyt ja kokenut, miten kiitollinen olin siitä, että olin taas saanut viettää aikaa tämän kauneuden keskellä. Ajattelin kotona odottavia rakkaitani.

Käteni hakeutui ympärillä oleviin kiviin. Ne olivat kiehtovia erilaisine muotoineen, kuvioineen ja väreineen.

Poimin joukon kauniita ja persoonallisia kiviä ja annoin kullekin läheiseni nimen. Näin sain heidät hetkeksi kanssani siihen rannalle. Pidin kiviä kädessäni yksi kerrallaan ja lähetin rakkaalleni terveisiä. Mietin, mitä kukin heistä oli nyt tekemässä. Tunsivatko he minun läsnäoloni.

Yksi kivistä olin minä itse. Kuin tylpän nuolenkärjen muotoinen, yksi kärki valkoinen. Se näytti siltä kuin se olisi joskus ollut osa asfalttitien reunaa. Ehkä se olikin. Nyt vesi oli pyöristänyt ja pehmentänyt sen. Ties mistä kaukaa se oli tullut.

Ajattelin ensin ottaa kivet mukaani Suomeen. Nopeasti kiintyvänä ja kaikenlaisia asioita inhimillistävänä muodostin kiviin suhteen sen lyhyen hetken aikana rannalla. Sitten tunsin, että kivet haluavat mieluummin jäädä rannalle missä niiden koti on. Niiden myötä ankkuroin rannalle myös osan perheestäni.

Mutta oman kiveni halusin tuoda Suomeen. Jotta voisin aina muistaa tämän lämpimän hetken Kosilla, keväällä 2017.

Pois kävellessäni hymyilin ajatukselle, että merivesi huuhtoo näitä kiviä; äitiäni, sisariani, miestäni, vielä sadan ja tuhannenkin vuoden kuluttua.

*

Ihanaa juhannusta kaikille <3