13. päivä perjantai joka ei unohdu

Istun hengityssuojain kasvoillani prahalaisessa hotellissa, kahvikuppi kädessä ja mietin mihin aamuun olen herännyt. Tunnelma on aivan absurdi.

Ihmiset ympärilläni hotellin aamiaishuoneessa nauravat, juttelevat, yskivät, hakevat lisää kahvia, lisää kinkkua, puhuvat englantia, saksaa, italiaa. Edessäni mies yskii käteensä ja ottaa samalla kädellä kahvia. Haluaisin huutaa että mitä helvettiä te oikein teette.

mitä helvettiä te teette!

Ettekö te tajua

mitä ympärillä on tapahtumassa?!

Edit.

Sain perustellun toiveen pyytää loppuun kirjoittamani P.S. jo alkuun. Tässä se on.

P.S. Vastaan jo ensimmäiseen kommenttiin. Olette ihan oikeassa. Mun lähtemisen voi kyseenalaistaa ja kyseenalaistan sen itsekin. Tilanne eskaloitui tähän pisteeseen vasta viimeisen kolmen päivän aikana. Se ei ole puolustus, mutta se on fakta. Mä tein väärän valinnan ja käyn nyt läpi sen seuraukset. En kirjoittanut tätä saadakseni sääliä vaan saadakseni mun ajatukset ulos ja piirtääkseni tilanteelle ääriviivat. Tässä on piirros, joka ei ole ihailtava. Se on piirros, joka kertoo elämästä ja ihmisistä. Tunteineen, huonoine harkintakykyineen, kaikkineen.

Niin absurdia.

Perjantai 13. maaliskuuta 2020. Ei ihan heti unohdu.

Tulin eilen illalla Prahaan. Minun oli tarkoitus tänään tavata ystävä ja meidän piti mennä oopperaan. Ooppera, kuten myös kaikki muut esitykset Prahassa on kuitenkin peruttu toistaiseksi, saimme kuulla jo aiemmin viikolla. No, tulin kuitenkin.

Koneessa oli vielä ihan tavallinen tunnelma. Kukaan ei yksinyt, kukaan ei pälyillyt, ei hysteriaa, ei paranoiaa. Asiallinen kuulutus koronatilanteen aiheuttamista järjestelyistä kentällä.

Avasin puhelimen ja matkalla hotellille aloin saada viestejä. ”Kaikki ravintolat suljetaan huomisesta eteenpäin kello 20.” ”Tsekki sulkee rajat ja estää matkustuksen Tsekin ja 15 valtion välillä”.

Minun ja ystäväni oli tarkoitus palata Saksan ja Ruotsin kautta. Myös Ruotsi kuuluu niihin 15 maahan, johon Tsekistä ei tänään perjantaina kello 20 jälkeen saa matkustaa. Samoin Saksa.

Kävelin ja annoin tilanteen pikkuhiljaa laskeutua tajuntaani.

Kadut olivat kummallisen tyhjät. Vai näyttivätkö ne vain siltä tässä epätodellisessa illassa.

Hotellin aamiaishuone juuri nyt.

Yskintää. Joku yskii taas aivan avoimesti. Viereisessä pöydässä nainen katsoo olkansa yli pitkään yskijää. Jatkaa sitten myslin syömistä. Toisessa pöydässä syödään appelsiinia. Kolmannessa ollaan hiljaa. Pariskunta istuu vastakkain ja selaa puhelimiaan.

Taas yskitään.

Mun pitää lähteä tästä huoneesta pois. Ja mun pitää lähteä koko Prahasta pois.

Meillä oli ystäväni kanssa jo melkein pieni konflikti. ”Mä lennän Suomeen”, sanoin.

Mutta hän haluaa ajaa illalla Leipzigiin ja sieltä laivalla Ruotsiin.

”Meidän pitää lähteä tänään, ennen iltaa. Ennen kuin rajat suljetaan.”

Oopperamatka.

Just nyt mä olen näytöksessä, jollaiseen en ostanut lippua.

Ja mä kuulostelen. Tunnustelen.

Tuntuuko mun kurkussa jo jotain pientä..? Onko vasen imusolmuke ehkä vähän turvonnut..?

Paranoia. Voinko mä välttyä siltä.

P.S. Vastaan jo ensimmäiseen kommenttiin. Olette ihan oikeassa. Mun lähtemisen voi kyseenalaistaa ja kyseenalaistan sen itsekin. Tilanne eskaloitui tähän pisteeseen vasta viimeisen kolmen päivän aikana. Se ei ole puolustus, mutta se on fakta. Mä tein väärän valinnan ja käyn nyt läpi sen seuraukset. En kirjoittanut tätä saadakseni sääliä vaan saadakseni mun ajatukset ulos ja piirtääkseni tilanteelle ääriviivat. Tässä on piirros, joka ei ole ihailtava. Se on piirros, joka kertoo elämästä ja ihmisistä. Tunteineen, huonoine harkintakykyineen, kaikkineen.

Kommentit (48)
  1. Miksi matkaan on pakko lähteä tällaisessa tilanteessa?

    1. Opettele lukemaan

      1. Mä lisäsin P.S.:n vasta Märzun kommentin jälkeen.

      2. Miten olisi se asiallinen kommentointi? Alkeellista.

  2. Mä olen taas semmoinen ihminen että terveellä järjellä mennään eteenpäin. Ei olla hamsrattu kaupasta yhtään ylimääräistä ja terve suhtautuminen käsien pesuun ja muutenkin toiset huomioon ottava yskiminen hihaan kuuluu jo ihan perus tapoihin.
    Nauti sun reissusta. Terveellä päällä pärjää pitkälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *