10 vuotta vähähiilihydraattista – kokeilusta tuli elämäntapa

Tänä kesänä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun vaihdoin ruokavalioni vähähiilihydraattiseen.

Muutin ruokavalioni ja ruokailutottumukseni täysin päälaelleen: siihen saakka päivittäinen ruokani oli koostunut jopa 90% hiilihydraateista.

Tarkoitus oli kesällä 2011 tehdä kokeilujakso, jonka avulla vieroittaisin itseni pahimmasta pasta- ja leipäaddiktiosta ja jatkaisin ns. fiksummalla ja terveellisemmällä lautasmallilla. Uusi ruokavalio tuntuikin niin hyvältä, että paluuta pastan tai muun tyhjäenergisen höttöhiilarin pariin, edes kohtuudella, ei enää tullut. Koska niitä ei kerta kaikkiaan tee enää mieli. Tällä on nyt menty kymmenen vuotta :)

Ensimmäisen kirjoitukseni ruokavalioremontista kirjoitin otsikolla: Hyvä ruoka, parempi mieli.

Vähähiilarisuuden sisällä ruokailutottumukseni ovat eläneet vuosien aikana. Välillä olen ollut tiukemmalla vhh:lla, eli lähellä tällä hetkellä niin trendikästä ketogeenista ruokavaliota, välillä taas rennommalla vhh:lla, johon kuuluvat hedelmät, juurekset ja maitotuotteet sekä hitaat viljat.

Nyt ruokailutapani on vakiintunut ja noudatan rentoa, hiilihydraattitietoista ruokavaliota jossa lautanen täytetään ravinnerikkailla kasviksilla ja proteiinin lähteellä, mutta viljaakin syödään kohtuudella. Kaikki vehnä- ja sokeripitoinen loistaa täysin poissaolollaan, ja vältän yleisesti tyhjää energiaa sisältäviä ruokia.

Tyypillinen lounas #1: parsakaalia ja kalapihvejä

Kymmenen vuoden aikana olen oppinut seuraavaa minusta ja hiilihydraateista:

🥐 Nopeat hiilihydraatit kuten sokeri ja raffinoidut viljat ( = vehnä) aiheuttavat minussa erittäin voimakkaan addiktion.

🥐 Hiilihydraattipitoiset ruoat, edes ne terveelliset, eivät sovi minulle suurina määrinä. Ne johtavat aina väsymykseen, turvotukseen ja raskaaseen oloon.

🥐 Erittäin vähähiilihydraattinen ruoka (keto-ruoka) pitää oloni kaikkein virkeimpänä ja energisimpänä.

🥐 Erittäin vähähiilihydraattinen ruoka on kuitenkin pitkässä juoksussa tylsää, koska se karsii lautaselta monia terveellistenkin lähteiden hyviä makuja kuten hedelmät, juurekset ja jogurtit (maustamattomatkin). Olen kulinaristi ja rakastan hyviä makuja. Siksi keto-ruokavalio ei ole minun elämäntapavalintani.

🥐 Kokonaisuuden kannalta minulle sopii parhaiten ei-ketogeeninen, ns. hiilihydraattitietoinen ruokavalio, jossa syödään kohtuudella myös hedelmiä, juureksia, hyviä viljoja ja maitotuotteita.

Tyypillinen lounas #2: tonnikalasalaatti

MITEN SÖIN ENNEN?

Ennen kesää 2011 söin tavalla, jota nyt tuntuu vaikealta uskoa todeksi. Mutta niin vahvoja voivat addiktiot olla. Söin 90-prosenttisesti pastaa ja voileipiä. En pystynyt kuvittelemaankaan syöväni muuta.

Halusin joka ikinen päivä syödä pastaa, ja saatoin syödä sitä sekä lounaaksi että päivälliseksi. Annokset olivat hervottoman kokoisia. Pastan ainoa seuralainen oli purkista suoraan kylmänä päälle kaadettu Barillan oliivi-tomaattikastike. Päälle vähän juustoraastetta.

Salaatteja en syönyt juuri koskaan, en myöskään lämpimiä vihanneksia, poislukien silloin tällöin vaatimaton annos wok-vihanneksia riisiröykkiöiden kera. Leipienkään päälle en juuri laittanut kasviksia.

Proteiinia söin todella huonosti, koska pääruokaani oli vilja. Proteiini tuntui lähes turhalta lisältä pasta- ja riisilautasillani, koska vilja oli se, jota minun teki mieli. Välillä tsemppasin lisäämällä pastaan tonnikalaa, tai söin ranskalaisten perunoiden kyljessä muutaman Hälsan’s Kökin soijapullan..!

Makeat ruoat ja jälkkärit kuuluivat jokaiseen päivääni. Söin aina jälkiruoaksi keksejä tai vohveleita, tai korvasin koko aterian rahka- ja voipullilla. Rakastin leivonnaisia ja kaikkea vehnäistä yli kaiken.

(Karkki ei kumma kyllä ole koskaan koukuttanut minua, aikuisiässä karkista tuli nopeasti paha olo ja sokeriöverit. Leivonnaisia taas saattoi syödä enemmän ilman makeusövereitä…. sitten vain kärsittiin kroonisesta turvotuksesta ja ilmavaivoista….)

Klassinen Sanni-aamiainen

MITEN SYÖN NYT?

Syön kaikkein eniten kasviksia. Syön niitä ihan valtavia määriä, jopa kilon päivässä. (<- siitäkin olen kirjoittanut jutun!)

Lautasmallikseni on vakiintunut 2/3 kasviksia, 1/3 proteiinia kuten kalaa, juustoa tai tofua. Hiilarin lähdekin on silloin tällöin mukana, mutta ei välttämättä edes viikottain. Minulle mieluisimmat hiilarin lähteet ovat juurekset kuten porkkana ja bataatti, hedelmät kuten omena ja päärynä sekä viljoista kaura. Hedelmiä yhdistän aina suolaiseen ruokaan kuten juustoihin ja salaatteihin. En syö hedelmiä yksinään, koska pelkän makean syöminen ei enää ole mieliteko, jota ikinä tuntisin.

Hyvin tyypillinen ruokapäiväni näyttää tältä:

AAMIAINEN: kananmunaa, juustoa ja kasviksia. Tai: kaurapuuro raejuustolla, kananmunalla ja siemenillä.

LOUNAS (päivän pääateria): salaattia tai höyrytettyjä vihanneksia kera lohen tai tonnikalan.

ILLALLINEN: fetasalaatti tai juustolautanen kera pilkottujen vihannesten. Tai: siemennäkkäri tuorejuustolla ja kylmäsavulohella + raikas salaatti.

Tyypillinen lounas #3: parsakaalia, lohta ja raastettua emmentalia

Välipaloja syön äärimmäisen harvoin. Joskus treenin jälkeen tulee välipalan tarve, ja silloin se voi olla pala kauraleipää juustolla ja paprikaviipaleilla, tai sekoitus raejuustoa ja luonnonjogurttia.

Juurekset kuuluvat minulle eniten talviruokaan. Bataatti, porkkana ja palsternakka ovat hervottoman hyviä erityisesti paahdettuina..! Kesäisin suosin raikkaampia salaatteja sekä suursuosikkiani höyrytettyä parsakaalia, joka on kenties omalla laillaan nykyinen ”pastani” – minun tekee sitä mieli joka viikko..! :D (Joskus joka päivä….!)

Lähtiessäni kymmenen vuotta sitten opettelemaan ihan uutta tapaa syödä, minulla oli pitkään luova ja hyvin kokeilullinen kokkailukausi. Tein mitä mielikuvituksellisempia ruokia ja näin valtavasti vaivaa. Oli hurjan hauskaa kokeilla mm. täysin viljattomia pizzan, pastan ja sämpylän korvikkeita. Pitkään harrastin myös viljatonta ja sokeritonta leivontaa.

Makean mielitekojen pikku hiljaa kadotessa hiipui leivontaharrastuksenikin. Nykyään syön hyvinkin rutinoituneesti, ja samat salaatit, kasvikset, kalat ja juustot löytyvät lautaseltani päivittäin.

Tinoksen Marathia-ravintolassa nautittu harvinaisuus: jälkiruoka

RAVINTOLARUOKAILU

Ravintolat ovat ainoa ympäristö, joissa saatan tehdä välillä poikkeuksia ruokavaliooni. Useimmiten vaihdan perus-hiilarilisukkeet kasviksiin, se onnistuu jokaisessa ravintolassa, mutta jos olen nauttimassa useamman ruokalajin fine dining -makumatkaa, maistan kaikkia annoksiin kuuluvia komponentteja. Jopa makeita jälkiruokia. (Tosin en pysty syömään niitä kokonaan, mutta yleensä seuralainen on vain iloinen, kun saa enemmän jälkkäriä..! :D)

On vaikea selittää ”tavallisesti” syövälle, miten kiinnostus makeaa kohtaan voi oikeasti kadota aivan kokonaan. Välillä ihmiset eivät halua uskoa sitä, vaan ajattelevat, että välttelen makeaa esimerkiksi kalorien takia. Ja että makean välttely on minulle jonkinlaista taistelua ja itsensä kiusaamista. Sitä se ei ole. Ainoastaan hedelmien luonnollinen makeus on jotain, josta yhä rehellisesti pidän. Lisätyn sokerin maku taas on lähes vastenmielinen.

Liha on ainoa ruoka, jota en missään tapauksessa syö. Lopetin lihan ja kanan syömisen 14-vuotiaana, eikä ole aikomuksia tai syytäkään palata niiden pariin.

Siemenet, maapähkinävoi ja usein myös kaneli maustavat puurojani <3

VILJA

Ravinteikkaita, hitaasti imeytyviä viljoja on monia, mutta minä käytän melkein pelkästään kauraa. Viljapitoisilla lisukkeilla ei edelleenkään ole luontaisesti paikkaa lautasellani, sillä täytän sen mieluummin kasviksilla, mutta aamupuuro maistuu, sekä välipalana tai iltapana kaurapitoiset näkkärit tai 100% kauraleipä.

Kaura on minulle hyvä vilja. Vaikka se(kin) aiheuttaa muiden viljojen tavoin selvästi voimakkaita mielitekoja jos syön sitä liian tiheästi, se ei kuitenkaan turvota, väsytä tai tee raskasta oloa. Se on vatsaystävällinen vilja. :)

Nykyään on ilokseni saatavilla paljon erilaisia 100% kauratuotteita sekä kauraa ja siemeniä yhdistäviä leipiä ja näkkäreitä. Nämä ovat aivan erityisen mieluisia, sillä siemenistä saa energiaa ja proteiinia. :) Lisäksi ne sopivat erinomaisesti hiilihydraattitietoiseen ruokailuun, sillä siemenet vähentävät leivän hiilaripitoisuutta ja tekevät siitä ravinteikkaamman.

Säilytän kauraleipätuotteitani pakkasessa, sillä en syö niitä päivittäin. Myönnän, että olen kuitenkin sen verran kiinnostunut uusista kaura- & siementuotteista, että niitä tulee ostettua vähän yli tarpeenkin..! :D Onneksi on pakkanen…

Lopuksi:

OLIIVIÖLJYSTÄ

Tekee mieli lisätä tämä kohta, kun eilen julkaisemani oliiviöljy-story Instagramissa on aikaansaanut viestiryöpyn inboxiini 😅 ”Mihin kaikkeen sä tätä käytät…?”

Käytän siis ihan valtavia määriä oliiviöljyä. Kerroin eilen Instagramissa, että aina kun menen jonkun luokse useamman päivän vierailulle, ostan mukaan oman oliiviöljyn, koska mun kulutuksella käyttäisin muuten pahimmassa tapauksessa kaikki talon öljyt. Käytän oliiviöljyä vain ruokaan, en ihonhoitoon. (Mutta eilen sitä oli pakko lorauttaa myös suihkugeelin sekaan, koska Ceralan-öljyputsarini on lopussa, ja jollain täytyi saada mineraaliaurinkovoiteet irti ihosta..!)

Olen parhaillaan sisareni luona Helsingissä, ja eilisiltaan mennessä olin käyttänyt ruoanlaittoon yli puolet torstai-iltana ostamastani 250 millin oliiviöljystä.

Kysyin IG:ssä, käyttääkö moni muukin näin paljon oliiviöljyä. Tähän saakka 45 ihmistä on vastannut ’kyllä’, 356 ihmistä ’ei’. :D Epäilemättä valtaosa Pohjoismaiden ihmisistä kuuluukin ei-kategoriaan, runsas kasviöljyn käyttö ei yksinkertaisesti kuulu pohjoisen Euroopan kulttuuriin, eikä varsinkaan suomalaiseen keittiöön.

Minun nykyinen kulutustottumukseni on muotoutunut varmaankin yhdistelmästä vähähiilihydraattinen ruokavalio sekä kreikkalainen (Välimeren) ruokavalio. Vhh-ruokailussa öljyjen ja rasvojen osuus ravinnossa korostuu, ja öljyjä käytetään runsaasti maustamaan ruokaa sekä tuomaan energiaa. Välimeren maiden keittiössä oliiviöljy on täysin olennaisessa roolissa, ja sitä hulautellaan mittoja katsomatta melkein ruokaan kuin ruokaan. Ainakin kasvisruokiin. :)

Luulen, että mieltymykseni oliiviöljyyn on peräisin ennen kaikkea Kreikasta, ja kun kerran tottuu maustamaan ruokansa sillä, ei osaa enää olla ilman. 😋

Laadukas oliiviöljy itsessään voi toimia koko ruoan mausteena. 👌 Käytän oliiviöljyä jokaisella aterialla, myös aamiaisella.

Pirkan oliiviöljy ei muuten mitenkään erityisesti kuulu suosikkeihini..! :D Se on ihan hyvän perusöljy, mutta salaateissa suosin laadukkaampia oliiviölyjä kuten Terra Cretaa.

*

Tällaisia ruoanmakuisia ajatuksia ja pohdintoja tänä lämpimänä sunnuntaipäivänä :) Minä lähden tästä pakkaamaan eväskoria pyöräretkelle…! 😊

Onko joku muu löytänyt ”uuden elämän” uuden ruokavalion myötä?

Kommentit (30)
  1. Mun pitäis tehdä tällainen ruokatemontti. Nykyiset mielihalut ja -teot vaikuttaa niin kovasti omaan mielialaan, jaksamiseen ja ylipäätään olemiseen, etten halua tuntea näin tai olla tämä ihminen. Olen kiukkuinen, kärsimätön ja alakuloinen suurimman osan ajasta. Pahaa oloa tulee paikattua syömällä, mikä aiheuttaa entistä kurjempaa oloa.

    Ja vaikka elämässä on tapahtunut paljon muutoksia puolen vuoden sisällä, niin todellakin uskon ravinnon olevan syypää tähän oloon. Ennen syödessäni toisella tavalla, oli oma vointi ihan eri sfääreissä.

    Nyt kun vain saisi energiaa toteuttaa muutos. Varsin kärsimättömänä ja toiminnan on ihmisenä äkkikäännöksen pitäisi tapahtua heti, mielellään yhdessä yössä, ja ilman takapakkia. 🙄

    1. Tsemppiä Jutta…! 💪❤️

      Ruoka on niin vahvasti sidoksissa meidän palkitsemisjärjestelmään, että on tosi vaikea muuttaa vääränlaisia ruokailutapoja, jos/kun ne liittyvät ikävien tunteiden lievitykseen (tai sitten addiktioon).

      Pysyvä muutoksen tila syntyy vain hitaalla muutoksella, näin uskon. Ei ole helppoa, kun on kärsimätön, mutta muutokselle on annettava aikaa, jos haluaa omaksua jotain pysyvästi.

      Tiedän että kuulostan klisheeltä, mutta sanon silti: lempeyttä..! Aloita vaikka muuttamalla aamupala, ja tee seuraava pieni muutos vasta viikon päästä.

      Toivon sinulle hyvää mieltä ja oloa, mitä kautta ikinä se tuleekaan..! <3

  2. Moi! Tää on mielenkiintosta,kärsin itse pallomahaisuudesta ja muistan, että oot kirjoittanut siitäkin erikseen jutun. En meinaa nyt löytää sitä, muistatkohan mikä juttu oli kyseessä? Selvitän nyt ensin/suljen pois keliakian, laktoosi-intoleranssi ja helikobakteerin, mutta jos niistä ei ala löytyä syytä, voisi kokeilla tätä sinun ruokavaliotasi. Kiitos kun jaoit ruokiasi! Tuo yksinkertaisuus kyllä houkuttaa mua. :)

    1. Tää on mielenkiintosta,kärsin itse pallomahaisuudesta ja muistan, että oot kirjoittanut siitäkin erikseen jutun. En meinaa nyt löytää sitä, muistatkohan mikä juttu oli kyseessä?

      Varmaankin tämä:

      https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/pallomahasta-ja-turvotuksesta/

      Kiitos kun jaoit ruokiasi! Tuo yksinkertaisuus kyllä houkuttaa mua. :)

      Jes, salaatti- tai lämpimät kasvikset -pohja ja siihen proteiinit päälle on todellakin herkullisen yksinkertaista 😊

      Vinkkejä muihin(kin) vhh-tyyppisiin ruokiin löytyy runsaasti mun ruokaresepti-hakemistosta:

      https://blogit.terve.fi/karkkipaiva/ruoka/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *