Valitse empatia – niin oikeissa kohtaamisissa kuin netissäkin
Jatkan vielä hieman muutaman päivän takaisen postaukseni mediateemaa, nyt toisesta näkökulmasta. Somen ja nettikeskustelujen kasvaessa jättimäiseksi mediakokonaisuudeksi, on myös ihmisten herkkyys kärkkäisiin ja negatiivisiin kommentteihin ja keskusteluihin kasvanut. Erilaiset anonyymit keskusteluareenat hyökkäävät milloin kenenkin henkilön tai asian kimppuun. Anonyymejä alasampujia, skeptikoita ja kriitikoita riittää. Asiallinen kritiikki on toki netissäkin rakentavaa, siitä ei nyt olekaan kyse. Tuntuu kuitenkin, että aivan viime vuosina nettikeskusteluissa ja somessa pystytään ampumaan alas hetkessä kuka tahansa ihminen, joka on tehnyt virheen – ainakin keskustelijoiden mielestä.
Valitse empatia – niin oikeissa kohtaamisissa kuin netissäkin
Koska aivotutkimus on suurimpia intohimojani, lähestyn tätäkin aihetta sen keinoin. Aivot ovat komentokeskuksemme ja vain niitä ymmärtämällä ja niihin vaikuttamalla voidaan käsittää näin nopeasti yleistyneitä ja suurten ihmismassojen käyttäytymiseen vaikuttavia ilmiöitä.
Kouluissa on jo vuosia sitten otettu mediakriittisyys yhdeksi tärkeäksi opetusaiheeksi. Nuorille opetetaan, miten suhtautua jatkuvaan uutisointiin ja miten osata käsitellä sitä myös kriittisesti. Mutta opetetaanko missään vielä kommentoinnin ja omien mielipiteiden esille tuomisen taitoa, myös aikuisille?
On tutkittua tietoa siitä, miten helposti netti mediana saa meidät käyttäytymään ihan erilailla kuin perinteinen kasvotusten käyty kommunikointi. Aivotutkija Katri Saarikivi on puhunut nettikäyttäytymisestä todella osuvasti. Netissä kommunikointi on niin uutta, että aivomme eivät ole sopeutuneet siihen, vaan kyky tuottaa empaattista sisältöä netissä laskee.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jo sähköposti on usein puutteellinen media. Jos asiani ei ole täysin neutraali, soitan mieluummin, jolloin saan keskusteluun puhesävyn. Se kertoo tunnetilasta, jolla on usein isompi merkitys kuin puhtaasti sanojen sisällöllä. Nettipalstat vievät tämän ongelman vielä ihan uudelle tasolle. Katri Saarikiven mukaan Ilkeily on helpompaa kuin vitsailu ja mukavuudenhaluisena ihmisten on helpompi valita ilkeä ja törkeäkin kommentointitapa. Vain asiasisällön välittyessä, tunteet jäävät puutteeliseksi. Kun meidän ei tarvitse netissä kohdata toisen ihmisen reaktioita, hymyjä tai mielipahaa, jää koko tunnetaso keskustelusta taka-alalle ja empatia puuttuu.
Vaikka kekustelupalstat ja muut vastaavat pikaiset viestintäväylät matkivat kasvokkain toteutuvaa viestintää, niistä puuttuu se kaikkein oleellisin, oikea kohtaaminen. Tätä ymmärrystä ja taitoa tulisi nyt tarkastella, opetella ja opettaa osana mediakasvatusta ja nykypäivän kommunikointia. Empatia on merkittävä reaktio aivoissa, jonka avulla kykenemme asettumaan toisen näkökulmaan. Ilman sitä ei synny oikeaa yheyttä. Pikaviestintään on mahdollista tuoda empatiaa ja nostaa sitä oikean kohtaamisen tasolle, mutta se vaatii ymmärrystä, tahtoa ja harjoittelua sekä valintaa toimia oikein ja rakentavasti.
Niin netissä kuin fyysisissä kohtaamisissakin meillä on aina valta valita hyvä. Jokainen voi päättää, edistääkö netissä eripuraa vai empatiaa. Kaikki tietävät, että hymy ja ystävällinen sana kadulla kohtaamisessa saa aina aikaan positiivisuutta ja on merkityksellinen. Yhtä tärkeää on oppia ymmärtämään, että positiivinen palaute netissä on vähintään yhtä tärkeää, koska se rakentaa monia ihmisiä koskettavaa yleistä myönteistä ilmapiiriä. Kaikkein vähimmällä vaivalla ilmapiiriin voi vaikuttaa yksinkertaisesti valitsemalla jättävänsä negatiivisen palautteen antamatta.
Ilkeä kommentoija vahingoittaa myös itseään. Kirjoittaminen on aivoillemme erilainen tapahtumasarja kuin puhuminen. Olen kirjoittanut useamman kerran kiitollisuuspäiväkirjan tai tavoitelistojen kirjoittamisesta. Yksinkertaisesti kirjoittamalla ylös asioita, teemme niistä itsellemme enemmän totta, sitoudumme mielessämme niiden sisältöön ja tunnelmaan. Kun jätämme kommentin netissä, vaikutamme sillä yhtä paljon vastaanottajan kuin itsemme mielialaan ja tunnetilaan. Voimme aina valita hyvän. Valitse empatia – niin oikeissa kohtaamisissa kuin netissäkin.
P.S. Nämä kuvat valikoituivat tähän postuakseen vain siksi, että minusa niistä välittyy niin hyvä fiilis.
dress: Express (2018)