Sattumia ja lomalta paluun fiiliksiä
Tuossa Energiaa tuovia asioita uuteen vuoteen -postauksessa pohdin tätä alkanutta vuotta ja että haluaisin tuoda siihen lisää energiaa tuovia blogisisältöjä.
Juuri nyt aihe onkin omalla kohdallani sopivan henkilökohtainen. Tällä hetkellä energiatasot ovat hieman taka-alalla, koska viikko on sisältänyt paljon poikkevia ja energiaa syöviä elementtejä.
Sunnuntai-iltana pakkasimme tavaramme ja järjestelimme Floridan kuukauden aikaisen kotimme – mikä oli haikeaa ja kuukausi osoittautui lopulta ihan liian lyhyeksi ajaksi.
Tiistaina ajoimme Floridan länsiranikolta Miamin kentälle ja ylipainoisten matkalaukkujen järjestelyjen jälkeen lensimme Pariisin kautta kotiin Helsinkiin, joka tervehti meitä upealla purppuran värisellä auringonlaskullaan. Matkantekoon meni koko vuorokausi, josta en tainnut saada yhtäkään tuntia unta, vaikka Atlantin ylityslennolla pääsimmekin koneen ylibuukkaustilanteen vuoksi business-luokkaan nautiskelemaan ylellisistä jalkatiloista ja tarjoiluista.
Toisaalta ylibuukkauksella oli myös ikävämpi puoli. Laukkumme jäivät jonnekin matkan varrelle ja niitä odottelemme vieläkin. Yleensä kotiin palattaessa heittelen nopeasti tavarat matkalaukkuun, mutta nyt olin poikkeuksellisesti pakannut matkalaukkuun oikein oikeassa järjestyksessä seuraavien päivien vaatteet, kosmetiikat ym.
Sattumia ja lomalta paluun fiiliksiä
Mutta elämää ei voi suunnitella liikaa etukäteen, eli sain unohtaa siellä matkalaukussa päällimmäisenä odottavan ihanan reuntouttavan kasvomaskin ja uuden lehden lennon jälkeiseksi yöksi, ja pääsinkin keräilemään loput ajattelun rippeeni ja haalimaan kotoa epämääräisen mytyn tarvittavia tavaroita seuraaviksi päiviksi. Enkä aio tunnustautua suureksi materialistiksi, mutta ystäviemme hyvät ostospaikkavinkit ja amerikkalaiset alennusmyynnit veivät ajoittain mennessään ja nyt syyhyän jo päästä käsiksi siellä matkalaukuissa oleviin lomatuliaisiin ja -ostoksiin. No, odottaminen on lopulta palkitsevaa ja pieni luova sekoilu ehkä sopiikin minulle paremmin – jotenkin ensi kerralla en kai edes yritä olla liian suunnitelmallinen. Olen jo moneen kertaan oppinut, että jos yritän suunnitella asioita liikaa, puuttuu sattuma näpäyttävästi peliin.
Ystävämme, joiden Floridan kodissa asuimme, lähtevät Suomesta tänään, ja halusimme tietenkin antaa heille rauhan loppulomaksi eli asuimme itse pari päivää täällä Helsingissä toisten ystäviemme kotona, jotka puolestaan lähtivät matkalle Mauritiukselle. Tästä kuviosta saimme myös hoitoomme pariksi viikoksi ihanan pienen väliaikasperheenjäsenen, kettuterrierityttö Liisan, joka epäilemättä tulee esiintymään vielä täällä blogissakin, ja juuri nyt osallistuu sisällöntuotantoon käppäilemällä läppärini reunalla.
Olen toivottoman huono aikaeroihin sopeutumisessa, niin että unitunteja tuon valvotun matkustusvuorokauden jälkeen kertyi ensimmäisenä yönä kaksi ja toisena eli viime yönä jo ruhtinaalliset neljä, suunta on siis kehittyvä. Työt ovat onneksi pitäneet niin kiireisenä, että vaikka vähän hitailla käynkin, en pääse entisestään sekoittamaan rytmiä päiväunilla ja toisaalta pitkää työlistaa on helppo suorittaa check next -periaatteella sellaisinakin päivinä, jotka eivät välttämättä ole niitä kaikkein luovimpia.
Tosiaan, energiaa lisäävä aihepiiri kiinnostaa minua paljon ja tällä hetkellä olenkin sen asian elävä testilaboratorio. Toinen kiinnostava aihepiiri on ajankäytön tehostaminen, jota olen myös miettinyt ja testannut vähän uusista näkökulmista viime aikoina. Molempiin aiheisiin on tulossa blogisisältöä jatkossa.
Blogin kuvitukset ja monet tekstitkin pysyttelevät usein vielä lähitulevaisuudessa trooppisissa maisemissa. Valokuvauksen tärkein elementti on tunnetusti valo, jota oli niin ylellisen paljon tarjolla koko matkan ajan, että kuvia kertyi gigoittain. Niiden tunnelmissa haluan vielä viipyä ja myös ammentaa lisää valoa ja energiaa blogiinkin… ja toisaalta kuvaaminen yltäkylläisen luonnonvalon jälkeen täällä harmaudessa vaatii taas omia järjestelyjään ja pientä asenteellistä ryhtiliikettä.
Uudet asiat virkistävät ja vaikkakin hieman tokkurassa, on ollut piristävääkin majoittua taas (meille) uudessa kodissa täällä Suomessakin. Kaiken kaikkiaan kotien vaihto loman ajaksi oli monellakin tavalla ihan fantastinen juttu, josta voisin kirjoittaa ihan oman postauksenkin.
Tähän ajatusvirtaan valitsin kuvat lenkiltä Punta Gordan rannalta Floridan sarastavassa aamussa. Aamut ovat parhaimmillaan täynnä uutta energiaa ja sillat siirtymisen symboliikkaa. Tästä on hyvä herätellä energioita ja jatkaa hyvin alkanutta vuotta.